Tee Plussatietokannasta ns. tarkennettu haku, jossa laitat tekijäksi
Cyndi Lauper ja Nimekkeeksi "Time after time". Hakutuloksena saat
kaiken materiaalin, joka täyttää nämä ehdot ja näet, missä kirjas-
toissa sitä on saatavissa. Siitä näyttää olevan sekä CD, nuotit että
kasettiversio ainakin
Aiheestasi on tosiaan aika hankala löytää tietoa, mutta tässä löytämiäni lähteitä.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi nämä Ranskan kansalliskirjastoa käsittelevät artikkelit. Kysy lehtiä kirjastostasi.
Korkman, Petter
Virtuaaliajan luostari
Yliopisto 1999: 13, s. 12-14
ja
Pekonen, Osmo
Trés Grande Bibliothéque - Ranskan uusi kansalliskirjasto
Kanava
1994: 4, s. 231-234
Arto-artikkelitietokannasta löytyi seuraavat artikkelit:
Pasanen-Tuomainen, Irma Kokousterveisiä Ranskasta
Signum : kirjasto- ja tietopalvelulehti
1997 : 4, s. 75
Särömaa, Matti J.
Rouenin kirjastotalo juhli 100 vuottaan
Bibliophilos
1998 : 2, s. 52
Haavisto, Tuula
IFLA Pariisissa - Ranska rakentaa informaatioyhteiskuntaa...
Intialaisesta pukeutumisesta ei näyttäisi olevan varsinaisia kirjoja. Internet on tässä asiassa paras lähde. Laitan tähän muutamien englanninkielisien Internet-sivujen osoitteita. Sari ei ole puku vaan kangas, joka kiedotaan tietyllä tavalla, joten varsinaisia kaavoja ei ole. Ohjeita kankaan kietomiseen sen sijaan löytyy.
Kannattaa vierailla jos mahdollista esim. Intian Basaari -myymälöissä, joita on ainakin suurimmissa kaupungeissa esim. Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä (asematunneli).
ohjeita sarin käyttämiseen & kuvia
http://www.indianselections.com/category/general.howtowearasari
tietoa intialaisesta pukeutumisesta
http://www.devi.net/saribook.html
kuvia sareista
http://www.sarimagic.com/textiles/Sarees/ (hyvä!)
http://www....
Kirjoitat, että olet löytänyt elokuvien nimiä ja näyttelijöitä, mutta et tarkkaa ja monipuolista tietoa mykkäelokuvista.
Tutkiskelin eri teoksia ja huomasin, että samalla kun ne kertovat mykästä elokuvasta, ne myös nivovat tämän yleisen tiedon eri elokuviin. Mm. seuraavissa teoksissa on tehty niin:
Kinosaurus : elokuvafriikin vuosisata / Harto Hänninen (Otava 1997)
Elokuvan historia / Peter von Bagh (Otava 1998)
Eläviksi syntyneet kuvat : suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930 / Kari Uusitalo (Otava 1972)
Teoksessa” Paras elokuvakirja / [toimittanut] Peter von Bagh (WSOY 1995)” on André Bazinin artikkeli ”elokuvan ilmaisukielen kehitys”, jossa hän pohtii mykän elokuvan muotokieltä suhteessa äänielokuvaan.
Roland Barthesin teoksessa...
Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,...
Aiheesta kaupunkisuunnittelu 1800-luvulla löytyy kirjallisuutta hyvinkin erilaisista kirjastoista ja kokoelmista. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen aineistohausta HelMetistä http://www.helmet.fi/ ei kovinkaan paljon, mikä johtuu osittain siitä, että Helsingin keskusvaraston tietokirjallisuus ei ole vielä kokonaan rekisterissä. Varaston aarteita ovat esimerkiksi Mirjam Lehtikannon teos vuodelta 1943: C.A.Setterberg uusgoottilaisen tyylin edustajana ja hänen toimintansa Vaasan läänin arkkitehtina vuosina 1853-1871. Siellä on myös Erkki Kantolan vuonna 1976 toimittama kirja Vaasan hovioikeus 1776-1976 - Vasa hovrätt, jossa on runsaasti tietoa rakennuksen arkkitehtuurista. Talohan on Setterbergin suunnittelema....
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Verkkohaulla saatiin seuraavaa aineistoa. Google-haku hakusanalla oppimimisaihio tuotti useita viitteitä. Tässä muutama
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm
Oppimisaihio eli Learning Object (LO) on uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä.
http://virtlab.joensuu.fi/materiaali/LO.pdf
Käytössämme on myös kasvatusalan Eric-tietokanta, jossa esiintyy käsite learning object (LO).
Kannattaa ottaa yhteyttä esim. Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jossa on kasvatustieteeseen erikoistunutta henkilökuntaa ja alan laajat kokoelmat
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=palvelut-kysy-kirj…
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa.
Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet: http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kitkat, katkat -runo löytyy ainakin kirjasta Lasten aarreaitta. osa 1.
Kirjallisuutta aiheesta voi hakea osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Kirjoittamalla asiasanoiksi kansanperinne ja lorut ja valitsemalla kieleksi suomen saa 15 viitettä.
Kun korvaa asiasanan kansanperinne sanalla lastenperinne,
viitteiden lukumäärä putoaa 8:aan.
Löytyy esim. kirjat Kuukernuppi ja Leea Virtasen Lastenperinne.
Jonkin verran kirjastojärjestelmien historiasta löytyy uudesta teoksesta "Suomen yleisten kirjastojen historia". Myös seuraavista julkaisuista löytyy tietoa tästä aiheesta:
Jarmo Saarti Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet
Riitta Kärki: Selvitys atk-järjestelmien käytöstä yleisten kirjastojen lainauksenvalvonnassa ja tietopalvelussa (1987)
Espoon kaupunginkirjasto:
Tietojärjestelmätutkimuksen loppuraportti 12.6.1989
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (1997, toim. Juha Hakala)
Selvitys yleisten kirjastojen integroidusta tietojärjestelmästä : loppuraportti (1986)
Artikkeleja löytyy Artosta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta...
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
Ainakin Entressen kirjastossa on ollut lainattava iPad. Kysy lisää kirjastosta, seuraava linkki avaa yhteystietosivun http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Yht…
Kirjastojen Mobiililaitteet ja älypuhelimet -työpajoissa voi käsitellä, kokeilla ja kysyä laitteista. Esim. Sellon kirjaston seuraava mobiilityöpaja on ensi perjantaina 8.2. klo 16.30. Tervetuloa!
Kirjastoissa saa apua laitteiden käyttöön esim. Lainaa kirjastonhoitaja -palvelussa. Varaa aika seuraavan linkin avaamalta sivulta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Kysy_meilta
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (...
Ulkopaikkakuntalaiset saavat Tampereella lainauskortin samoin perustein kuin paikkakuntalaiset. Kortti tehdään välittömästi ja mukana on oltavavalokuvallinen
henkilötunnuksella varustettu henkilötodistus. Ohessa kopio Piki-kirjastojen käyttösäänöistä (Tampere kuuluu Piki-kirjastoihin).
Kirjastokortti ja tunnusluku
"Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton ja sen saa kaikista PIKI-kirjastoista. Kortti on henkilökohtainen. Asiakkaalla voi olla käytössään vain yksi PIKI-yhteisjärjestelmän kirjastokortti. Kirjastokortin saadessaan asiakas sitoutuu noudattamaan PIKI-kirjastojen käyttösääntöjä.
Kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla Suomessa voimassa olevan...
Pikkuserkku kuudennessa polvessa on hyvin kaukainen sukulainen. Ilmaus lienee ironiseksi tarkoitettu. Alla tietoa serkuista Wikipediasta ja Kielikellosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Serkku
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Dolores Cannonilta on suomennettu kaksi teosta, Five lives remembered eli Viisi edellistä elämää (2021) ja The three waves of volunteers and the new Earth eli Vapaaehtoisten kolme aaltoa ja uusi maailma (2022). Teokset on suomentanut Joonas Tammisto ja julkaissut Kupla Kustannus.
Mainitsemiasi teoksia ei siis ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Ruoka ei ole opettajille ilmainen, mutta oppilaiden kanssa ruokailevat opettajat saavat ravintoetua.
Verohallinto päättää vuosittain ruokailun valvonnan yhteydessä saatavan ravintoedun arvon. Verohallinnon 2021 päätöksen mukaan koulun henkilökunnan oppilaiden ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 4,14 € ateriaa kohden. Rehtorit ja/tai kunnat tekevät päätökset siitä, kenelle ja millä perusteilla ravintoetu myönnetään.
Ravintoetu 2021 - Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi)
