Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy neljä Nissan Micra käsikirjaa. Saatavilla on teokset "Nissan micra : service and repair manual. 1983 to Jan 1993 (up to K registration)", "Nissan Micra (K11 series) : [1993 to 2002 (K to 52 registration). Models covered: Nissan Micra Hatchback, including automatic transmission (N-CVT) models and special/limited editions 1.0 litre (998cc),1.3 litre (1275cc) and 1.4 (1345cc) petrol engines. Does NOT cover new Micra range introduced for 2003 model year.", "Huolto- ja korjausopas. Nissan micra : '83-89. Mallit DX, GL, L, LX, SLX ; Moottorit: 988 CM3, 1235 CM3" ja "Nissan Micra 1983-1989".
Kaksi ensimmäistä kirjaa on englanninkielisiä, kolmas on suomenkielinen ja viimeinen ruotsinkielinen. Osa...
Yleisradion kotisivujen mukaan "YLE lopettaa Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset vuonna 2007. YLE keskittyy vastedes palvelemaan ulkomailla olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsingin Santahaminan lähettimillä Itämeren alueella."
Lisätietoja osoitteesta http://www.yle.fi/rfinland/la_taajuudet.shtml. Kysymyksiä ja palautetta voi esittää osoitteessa http://www.yle.fi/rfinland/yhteystiedot.shtml.
Syynä lihan kovuuteen tai tiiviyteen lienee possujen vähärasvainen ravinto ja runsas liikunta. Viljapossun ruokinta pohjautuu nimensä mukaan viljalle; ohralle, kauralla ja vehnällä. Käytettävissä olevissa lähteissä kerrottin, että teollisuuden oheistuotteita kuten mäskiä tai heraa ei viljapossuille tarjota eikä myöskään valmiita teollisia rehuseoksia.
Viljapossuilla on yleisesti myös tavallista väljemmät tilat, jotta ne pääsevät liikkumaan. Kesällä harrastetaan myös ulkotarhauksesta. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa viljapossua verrattiin rasvapitoisuuden osalta villisikaan.
Lähteitä:
Helsingin Sanomien sähköinen arkisto
http://www.monipaja.net/sikala.htm
http://users.kymp.net/bmt-iitti/Sivut/Benjamin%20Sikala.html
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
En ole tilastotieteilijä, mutta näin se kai menee:
Tilastokeskuksen Kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja 1986-2008 -taulukosta (löytyy osoitteesta stat.fi) voidaan todeta, että 100 000 syntyneestä miehestä on 45-vuotiaana hengissä 95 486, ja 60-vuotiaana 86 615. Kyseisen 15 vuoden ajanjaksona miehistä siis kuolee n. 9,3 prosenttia. Näin ollen 1000 miehestä 93 kuolee ja 907 jää nostamaan eläkettä.
Kuinka suuri osa eläkevakuutuksen ottavista miehistä jää eläkkeelle 60 ikävuoteen mennessä, jääkin sitten jonkun viisaamman selvitettäväksi.
Vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta tekijästä. Kolikon kunto vaikuttaa arvoon suuresti. Hintahaitari voi olla muutamasta sentistä tai eurosta kymmeniin ja aina satoihin euroihin asti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy teos ”Standard Catalog of World Coins 1801-1900”, jonka kuviin kolikkoa voi verrata ja saada näin summittaisen käsityksen sen arvosta.
Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta (http://www.numismaatikko.fi/) löytyvät paikallisyhdistysten yhteystiedot. Antiikki- ja keräilymessuilla on usein tapana olla paikalla numismaatikkoja, jotka arvioivat asiakkaiden heille tuomia kolikoita ja seteleitä.
Numismaatikoiden tietopankin...
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo...
Tieteellisen aineiston hakupalvelusta Google Scholarista http://scholar.google.com ja korkeakoulukirjastojen kokoelmatietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi löytyy useita myös verkossa julkaistuja väitöskirjoja, joissa käsitellään kollegiaalisuutta opettajan työssä:
Opettajien kollegiaalinen yhteistyö ammattikorkeakoulussa : mikropoliittinen näkökulma opettajuuteen / Pasi
Savonmäki. Jyväskylä : Koulutuksen tutkimuslaitos,2007.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37746/T023.pdf?seq…
Yksin mutta yhdessä -Opettajat omaa työtä ja oppilaitoksen toimintaa kehittämässä / Mäntylä, Ritva, 2002.
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67243/951-44-5459-6.pdf?seq…
Verkosto opettajien tukena / Jyrkiäinen,...
Tämä Abrahamin operetista Ball im Savoy (Savoijin tanssiaiset) löytyvä laulu "Toujours l'amour" on julkaistu suomenkielisenä versiona (Aina vain rakkaus) kokoelmissa Suuri toivelaulukirja 11 (s. 58) ja 108 kitaralaulua (s. 62), joista jälkimmäisessä on myös ruotsinkielinen teksti. Nämä löytyvät useimmista suomalaisista kirjastoista.
Saksankielisellä tekstillä varustettu nuotti lauluäänelle ja pianolle (Abraham: Paul-Abraham-Melodien : für Gesang und Klavier)löytyy ainakin Kotkan ja Tampereen kaupunginkirjastoista (jälkimmäisen kappale oli lainassa). Todennäköisesti tämä sama nuotti löytyy myös Espoon Sellon kirjastosta (tiedot eivät riitä varmistamiseen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu...
Seuraavista teoksista löytyy tietoa antiikin teatterista: Kaimio
Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus, Kaimio Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen perintö sekä Oksala Päiviö/ Kreikkalaisia kirjailijakuvia. Saatavuustiedot selviää osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Suomenkielistä www-sivua ei löytynyt mutta tässä olisi yksi englannin kielellä http://www.theatre-museum.gr/indexe.htm
Kissojen historiasta löytyy aika hyvä esitys esim. kirjasta Sproule: Kaikki kissasta. Kissan inspiroimia runoteoksia ovat esim. Runojen kissa, Eeva-Lissa Mannerin Kamala kissa ja Katinperän lorut, Naomi Lewisin ja Paul Staggin Karnevaalikissa. Suuret kirjailijat kertovat kissoistaan kirjassa Kissanystävälle. Satuja kissoista löytyy teoksesta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Internetistä löytyy huimasti kissasivuja. Liikkeelle kannattanee lähteä Makupalat-linkkihakemiston kissasivuilta, osoite on: http://www.htk.fi/kirjasto/elukat2b.htm. Tästä hakemistosta löydät selaamalla linkin Kissalinkkejä lähelle ja kauas, josta pääset taas eteenpäin.
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Kyllä historiallisia nuortenkirjoja vielä julkaistaan. Suomalaisista kirjailijoista tuotteliain on ollut Maijaliisa Dieckmann, joka kirjoitti 80-luvulla sarjan kaksososista, jotka elivät 1400-luvun Naantalissa, 90-luvun alkupuolella kivikaudesta kertovan Ram-sarjan ja nyt viimeksi vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä (Keisari ratsastaa kaupunkiin ja Kolme hopeasormusta).
Raili Mikkanen on kirjoittanut historiamme suurnaisista: Aurora - keisarinnan hovineito, Karhun kumarrus -Miina Sillanpään nuoruus, Teatteriin - Ida Aalbergin nuoruus. Marja-Leena Lempiseltä on ilmestynyt jännittävä sarja viikinkiajasta: Kerubin hymyssä tarina alkaa Samos-saarella, Pohjantähden valtakunnassa matkataan viikinkiveneellä Sigtunaan asti. Historiastamme nuorille...
Voit uusia helposti lainasi Internetissä. Menet meidän kotisivultamme (http://lib.vaasa.fi ) aineistohakuun. Sieltä valitset lainat. Nyt sinun täytyy tietää kirjastokorttisi numero (kirjastokortin takaosassa 12-numeroinen numerosarja, joka alkaa 905...) ja kirjastosta saamasi nelinumeroinen tunnusluku, joilla pääset lainojen uusintaan. Sen jälkeen:
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat.
Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Sinun täytyy kuitenkin huomioida, että voit uusia lainasi vain kolme kertaa. Sen jälkeen sinun täytyy tulla kirjojen kanssa...
