R. L. Stinen kotisivuilla on lista Goosebumps-kirjasarjan kirjoista:
http://www.rlstine.com/#nav/books
Tietoa Nightmare Room -sarjan kirjoista löydät puolestaan täältä:
http://www.thenightmareroom.com/frames_flash.html
Stinen suomennetut teokset kustantajan verkkosivuilla:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=333
Katso myös:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
http://en.wikipedia.org/wiki/Goosebumps
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_Room
Google Booksista löytyvien viitteiden perusteella kyseessä on näyte kirjeestä, jonka Franz Kafka lähetti hyvälle ystävälleen Max Brodille heinäkuussa 1922.
Kafkan kirjeistä on suomennettu vain osa ja niitä on julkaistu teoksissa:
Kafka, Franz: "Kirjeitä perheelle 1922-1924" (Otava, 1990)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Milenalle" (Otava, 1971)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Felicelle" (Otava, 1976)
Suomeksi ei ole siis vielä ilmestynyt teosta, jossa olisi kirjeitä ystäville. Kyseinen siitatti löytyisi sen kaltaisesta teoksesta.
On mahdollista, että sitaatti saattaisi löytyä jostakin suomennetusta Kafkan elämäkerrasta. Google Booksin avulla voi hakea englanninkielisiä käännöksiä eri elämäkerroista ja yksikään osuma ei kohdistunut teokseen, jota olisi...
Naxosin esitykset ovat kuunneltavissa (mutta eivät ladattavissa) HelMetin etusivun http://www.helmet.fi/ linkin Naxos Music library kautta. Linkin kautta löytyvät myös ohjeet.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa/ kertoo kuinka kirjastossa digitoitua musiikkia löytää HelMetistä, näitä kappaleita voi myös ladata omalle koneelle.
Kirjassa Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet / 2006 kerrotaan kalenterinimien valintaperusteista sivulla 159 näin: "Jos jonkin nimen haltijoiden lukumäärä näyttää ylittävän tuhannen kastetun rajan ja tuo nimi on vielä useimmiten etunimenä, sille on alettu eräin varauksin etsiä paikkaa kalenterista".
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta).
Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta:
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke…
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271
Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
Pirjo Hämäläinen-Forslund kiteyttää Maammon marjat -kirjansa kuolemaa käsittelevässä jaksossa oivallisesti sen, miksi lapsen kuolema ei ennen ollut yhtä vakava kriisi kuin nykymaailmassa: "Tietysti kuoleman kulkuun tottui, kun se tarpeeksi usein vieraili kotona ja naapurissa, suvussa ja kylässä."
Varhainen kuolema oli monelle lapselle yhtä todennäköinen kohtalo kuin aikuiseksi varttuminen. Kymmentä imeväistä kohti kuoli yleensä kaksi, vaikeina aikoina viisikin. 1750-luvulla alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus oli runsaat 22% ja vielä 1870-luvullakin lähes 14%. Ensimmäisestä elinvuodesta selviytyminen ei toki sekään merkinnyt lapsen pelastumista: alle 15-vuotiaista menehtyi 1750-luvulla suunnilleen 40% ja 1800-luvun lopullakin lähes...
Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna."
Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Mainitun palvelun sivuilta löytyy toteamus, jonka mukaan WatchSeries on hakukone, ei palvelu eli kyseessä ei ole ainakaan ns. laillinen ohjelmapalvelu tyyliin Netflix.
Vapaasti kaikkien ulottuvilla olevan verkkopalvelun perimmäinen laillisuus tai laittomuus ei kuitenkaan ole sen käyttäjän vastuulla. Tämän sivuston kautta elokuvaa katsova ei siten syyllisty laittomuuteen.
Heikki Poroila
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä...
Artikkelitietokanta Aleksi antoi hakusanoilla äänikortit-testit kolme viitettä vuodelta 1999:
MikroPC 1999, nro 5: Äänikortteja kolmelle käyttäjäryhmälle; Tietokone 1999, nro 2: PC:stä musiikkistudio; MikroBitti 1999, nro 1: Lisää nopeutta ja kolmiulotteista ääntä - uudistuvat äänikortit.
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät asianomaisia lehtiä. Alan verkkolehtien www-sivulle pääset esimerkiksi sivulta http://www.lib.hel.fi ja sieltä Lehdet sekä vapaasanahakuun hakusanaksi atk.
Kaija Koon diskografia:
*Kun savukkeet on loppuneet, 1986
*Tuulten viemää, 1993
*Tuulikello, 1995
*Unihiekkamyrsky, 1997
*Operaatio jalokivimeri, 1998
*Tinakenkätyttö... ja muita tarinoita, 1999
*Parhaat, 2000
( Lähteet: http://www.rocktops.fi/artistit/kaijakoo/ ja http://www.universalmusic.fi/kaijakoo/).
(Kaija Koon esittämiä kappaleita löytyy myös muutamilta kokoelmaäänitteiltä, esim.
*80-luvun huiput 4, 1995
*Puhu hiljaa rakkaudesta, 1999
*Laulava sydän, 2000)
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
Hämeenlinnassa ilmestyvät seuraavat sanoma- ja kaupunkilehdet:
Hämeen Sanomat http://www.hameensanomat.fi/index.jsp
Viikko-Häme http://www.viikko-hame.fi/
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset http://www.kaupunkiuutiset.com/
Muita Etelä-Suomessa ilmestyviä lehtiä voi etsiä Suomen sanomalehtien liiton sivulta. Sieltä löydät ainakin tiedot niistä sanomalehdistä, jotka ovat kyseisen liiton jäsenia, ja lehtiä voi etsiä myös maakunnittain.
( http://www.sanomalehdet.fi/fi/lehdet/index.shtml )
Muita kattavia luetteloita ei liene, joitain suppeampia luetteloita netistä löytyy. Esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot on luetteloita sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä ja linkit lehtien...
Outoja sattumia jälkeen sarjan seuraava kirja on Uusi ihastus. Lisää tietoa tästä itävaltalaisesta kirjailijasta ja hänen kyseisestä sarjastaan löydät Internetin osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/ .
Alfamerin kustantamat Autojen korjausoppaat ja huoltokirjat
ovat hyviä ja helppotajuisia. mm. Esko Mauno: Auton huolto ja Auton sähkövarusteet ovat tällaisia yleis- korjausoppaita. Sen lisäksi löytyy omat oppaansa melkeinpä jokaiselle automerkille.
Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
