Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Akaan kaupunginkirjastolla Tampereen seudulla on Romania-kokoelmaa, ks. http://www.akaa.fi/harrastukset_ja_vapaa-aika/kirjastot/romania-kokoelm…
Myös Turun yliopistolla on romanian kielen ja kulttuurin laitos http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/opas2008-2009/roma.html .
Löytyy mm. Hallenberg:Arabiaa vasta-alkajille- seesam aukene.
Tämä paketti löytyy esim. meiltä Viikistä, Kalliosta, Lauttasaaresta hyllystä.(luokka on 891.12)
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tekijähaulla Idman Niilo mm. hänen väitöskirjansa Charles Robert Maturin, his life and works sekä useita käännöksiä.
Fennica löytyy osoitteessa http://finna.fi
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Sinun kannattaa mennä kirjastoosi paikanpäälle tutkimaan kemiankirjoja ja niiden sisältöä. Kirjastojen hakujärjestelmistä ei oikein ole apu, jos kirja vain muutamilla sivuillaan käsittelee kyseistä aihetta. Kirjan viitetietietoihin on tallennettu asiasanat vain yleisemmällä tasolla kuten kemia oppikirjat, kemiallinen analyysi, kemialliset sidokset tai kemialliset ominaisuudet.
Seuraavaksi voisit tutkia mitä kirjallisuutta aiheesta löytyy pääkaupunkiseuden aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku: kemia and oppikirjat, voit rajata haun heti suomenkielisiin kirjoihin.
Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa erotusmenetelmistä:
Kemia. 3 : Alkuaineiden kemia ; Tutkimus ja teknologia
Kemian maailma. 4 : Tutkimus, teknologia...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy mainintaa Henry Jamesin teoksen The Beast in the Jungle and other stories suomennoksesta. Seuraavat Henry Jamesin teokset on Fennican mukaan suomennettu: The Bostonians (Bostonin naiset), The Europeans (Eurooppalaiset), What Maisie knew (Mitä Maisie tiesi), The portrait of a lady (Naisen muotokuva) ja Washington Square (Washingtonin aukio).
Valitsin http://www.helmet.fi-haussa kohdan Aineistohaku lapsille. Valitsin linkin Monipuolinen haku ja sen hakukenttään kirjoitin Maahanmuttajat. Aineisto-kohdasta valitsin Kirjat. Näin sain kolme sivua viitteitä, joista osa on varmaan Sinulle sopivia.
Suuressa toivelaulukirjassa osassa 6 s. 61 on Peukaloisten retken tunnusmusiikin nuotit ja sanat. Säveltäjä on K. Svoboda ja suomenkieliset sanat ovat E. Ilmarin käsialaa. Laulussa on seuraava säe:
..."Pieni ja pellavapäinen;
hanhella saa hän ratsastaa,
tai Gorgo -kotkalla ilmaan nousee,
jos vain huvittaa"...
Kreikan kielen kielikursseja voi etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Hakutavaksi kannattaa valita Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi ’kreikan kieli kielikurssit’. Hakua voi rajata Aineisto-otsikon alla olevasta pudotusvalikosta aineistotyypin mukaan, esim. c-kasetit tai cd-levyt. Kun haku rajataan c-kaseteiksi saadaan tulokseksi 19 kielikurssipakkausta, joissa on mukana sekä yksi tai useampi kasetti että yksi tai useampi kirja. Suomenkielisiä kielikursseja ovat esim. Kalimera ellada 2: nykykreikan jatkokurssi, Kreikkaa matkailijoille ja Kreikan kielikurssi: Jatkokurssi. Lisäksi on pelkästään kreikankielisiä kielikursseja sekä kielikursseja, joissa opetuskieli on englanti. Kunkin...
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto....
Nimi Heidi on ollut vuosina 1890-2002 suosituimpien nimien listalla sijalla 91. Vuoden 2007 vauvojen nimisuosikkien listalla Heidi on sijalla 249. Voi tutkia saksalaisten yleisimpiä etunimiä esim. sivulta http://www.beliebte-vornamen.de/.
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-...
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo...
Eipä löytynyt kokonaista kirjaa Kanasten suvusta. Nimen synnystä on kaksikin teoriaa: nimi on joko linnunnimestä syntynyt, tai se on ortodoksisen ristimänimen Konon karjalainen muunnos Kanana, joka on lyhentynyt muotoon Kana. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Ehkä nimeä kannattaisi kysellä vielä Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta:
http://www.genealogia.fi/kirjasto.html
Tässä joitakin kirjasarjoja, joista voisit pitää. Kaikkia näitä kirjoja saa lainaan kirjastosta.
- Matka alkaa, Iso Karhujärvi, Savuvuori (Etsijät-sarja) / Erin Hunter
- Sysimetsä, Maanalainen Sysimetsä (Sysimetsän kronikat -sarja / Colin Meloy
- Noidan veli, Tietäjän lapsuus, Taikuuden taakka, Kohtalon koukkuja (Chrestomancin maailmat -sarja) / Diana Wynne Jones
- Kultainen kompassi,Salaperäinen veitsi, Maaginen kaukoputki, (Universumien tomu -sarja / Philip Pullman
- Tulikärpäset, FC Tytsyt, Kasi kentälle!, Pusu ja pokaali, Huippuvalmentaja (Futistyttö-sarja) / Anneli Kanto
- Tuliterä, Tiera, Louhi (Sammon vartijat -sarja) / Timo Parvela
- Pikku vampyyri -sarja / Sommer-Bodenburg, Angela
Sivupiiri.fi-sivustolta saa myös...
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa...
