Lisa Banim on syntynyt 1960 . Suuri koirajahti perustuu Terry Minskin luomaan televisiosarjaan Lizzy McGuire. Tietoa kirjasta on esimerkiksi sivulla http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513220761&lang=fi . Lisätietoja mm. lukijoiden kokemuksista löydät esimerkiksi Googlella teoksen nimihaulla.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on kysytty useita kertoja Lisa Banimista ja sarjasta Lizzy McGuire. Aikaisempia vastauksia löydät palvelumme hakemistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
Espnajan kirjastojärjestelmästä löytyy varsin vähän tietoa suomeksi.
Aleksi-tietokannasta löytyi kaksi Espanjan tieteellisiä kirjastoja käsittelevää artikkelia:
Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa. Julkaisussa: Signum 39(2006) nro. 5 s. 5-8.
Espanjasta mallia kirjastojen laadunhallintaan ja auditointiin.
Julkaisussa: Signum 40(2007): 3, 5-13
Signum on Suomen tieteellisen kirjastoseuran lehti. Voit kysellä lehden saatavuutta lähikirjastosi kautta. Lehteä löytynee ainakin Rovaniemeltä.
Internetissä:
Public Libraries in Spain (vuodelta 1993):
http://www.doc6.es/media/pdfs/articulos/Public_libraries_%20in_spain.pdf
Library marketing in Spain:
http://www.um.es/gtiweb/jgomez/publicaciones/marketinginspainmassisimoy…
http://www.justlanded.com/...
Vanhat negatiivit voi muuttaa digitaaliseen muotoon. Voit digitoida negatiivisi itse esimerkiksi Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Siellä on asiakkaiden käytössä neljä multimedialaitetta, joissa on negatiivien digitointiin sopivat skannerit. Kohtaamispaikan neuvontanumerosta (09) 310 85900 saat lisää tietoa digitoinnista, sekä voit varata ajan laitteelle. Voit varata ajan myös ajanvarausjärjestelmän kautta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Kohtaamispaikan yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät seuraavalta sivustolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/esittely/
Negatiivien digitalisointi on mahdollista myös joissakin valokuvausliikkeissä sekä digitalisointipalveluja tarjoavissa yrityksissä.
http://digitointi....
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Yksi kirja löytyy, jossa Patarein vankilan entiset vangit kirjoittavat vankila-ajastaan. Se on vironkielinen, eikä sitä ole käännetty suomeksi: Võimas ja sünge Patarei: Mälestused Patarei vanglast 1924-1990 / koostanud Rutt Hinrikus (2007).
Kirja on Baltia-kirjaston kokoelmissa:
http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Suomi-ukraina-sanakirja on julkaistu vuonna 2012 ja viimeisin täydennetty painos on ilmestynyt 2020. Löydät sen seuraavilla tiedoilla: Zub, Jura: Suomi-ukraina-sanakirja : yli 23 000 hakusanaa. Se löytyy myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2182501 (vuoden 2020 painos)
Saatavuus muissa kirjastoissa.
Rajavyöhyke tarkoittaa aluetta, jolla oleskelu on luvanvaraista. Rajavyöhykkeen leveys on maalla enintään kolme ja merellä enintään neljä kilometriä. Vyöhyke helpottaa rajan valvomista ja auttaa ylläpitämään rajaturvallisuutta. https://raja.fi/rajavyohykelupa
Varsinaisesti avoimena rajalla pidetään aluetta, joka on on 4 – 5 metrin levyinen molemmin puolin valtakunnan rajaa. Rajavartiolaissa siitä käytetään nimitystä raja-aukko. Rajavartiolain mukaan maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan valtion kustannuksella Suomen rajalle muodostetulta raja-aukolta näkyvyyttä haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen.
Suomi ja Neuvostoliitto sopivat aikoinaan valtakunnan rajalla noudatettavasta...
Teuvo ja Linnea Ruohosella ei ollut muita lapsia kuin Seppo (s. 25.4.1946), Teppo (s. 1.3.1948) ja Matti (8.8.1949). Teuvo Ruohonen oli ammatiltaan valuri ja Linnea sairaala-apulainen.
Lähde:
Markku Heikkilä, Matti ja Teppo : vitsit & vaiheet
Kirja on varmaankin Kaarina Helakisan Pallerokirja vuodelta 1991,
kustantaja Valtion painatuskeskus.
Tätä on aikanaan jaettu neuvoloissa tai äitiyspakkauksen mukana.
Pääkaupunkiseudun kokoelmarekisteristä löytyy vinyylilevy The Modern Jazz Quartet with Laurindo Almeida vuodelta 1964. Se on lainattavissa Töölön kirjaston musiikkiosastolta. Voit soittaa Töölöön (puh. 09-310 85 725) ja tiedustella lähemmin.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Hei,
valtakunnallisista kirjastotilastoista osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi pystyy näitä lukuja laskemaan.
Suoraan niitä ei sieltä saa, mutta pienellä jakolaskulla onnistuu!
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Voit katsoa...
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta...
Marika Uskali on jyväskyläläinen kirjailija, joka kirjoittaa nuorille. Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt kolme teosta: Veli ilves (2001), Hopeanorsu (2004) ja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu (2006). Viimeksi mainitulla teoksellaan Uskali voitti Lasten LukuVarkaus -palkinnon 2007.
Tietoa kirjailijasta löytyy lähinnä internetistä, joten kannattaa tutustua ainakin seuraaviin sivuihin:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=437 http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/naakka?m=content&a_id=156 ja http://www.rihmasto.net/esseet/marika_uskali.htm
