Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Viron kielen kielikurssit löytyvät kirjaston aineistorekisteristä
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
kirjoittamalla asiasanoiksi esim. viron kieli ja sen alle toiseksi asiasanaksi kielivideot tai viron kieli ja kielicd-levyt.
Valitettavasti kielidvd-levyjä ei viron kielestä ole, muutenkin niitä on vähänlaisesti.
Haulla viron kieli ja kielivideot löytyy Nael kummi-niminen videokasetti vuodelta 2002.
Haulla viron kieli ja kielicd-levyt löytyy esim.
Keelesild 2006, kirja + 2 CD-levyä
Sander-Komulainen:Sujuvaa matkaa viroksi 2008, kirja + 1 CD-levy
Sander: Kohtume eestis! 2005-2006, kirja + 1 CD-levy.
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan...
Ainakin alla olevan linkin kautta pääsee nettikauppaan ja on mahdollista ostaa tuotteita kuten jakkaroita jms.
BTJ Pro web shop –verkkokauppa on ns. avoin verkkokauppa ja avoin kaikille. Tehdäksesi ostoksia sinun on ensin rekisteröidyttävä verkkokaupan asiakkaaksi.
Nettikauppa: http://shop.eurobib.com/directfi/
Yhteystiedot: Asiakaspalvelu:
Puh: (09) 5840 4567, sähköposti: btjpro@btj.fi
Kappaleen "Suuri päivä" on säveltänyt Benny Borg, alkuperäiseltä nimeltään "Den stora dagen". Tämä ruotsinkielinen (alkuperäisversio) löytyy nuottikokoelmasta "Dansbands hits" (1992) ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Eino Grönin laulaman suomenkielisen version "Suuri päivä" on sanoittanut Juha Vainio, mutta siitä ei ole julkaistu nuottia. Kappale on kuultavissa mm. Eino Grönin CD-levyllä "Jokainen päiväni : kauneimmat lauluni" ja se on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Valitettavasti en löytänyt mainintaa Svelandin suomennoksesta kustantajien ensi syksyn esit-teistä. Kun hänen kirjojaan ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa, hänellä ei Suomessa ole ’omaa’ kustantajaa jolta kysyä aikataulusta. Tietysti voit soittaa kustantajat läpi ja tiedustella asiaa. Kannatta ehkä vain yrittää lukemista vähän puutteellisellakin kielitaidolla. Riittäisikö kielitaitosi englanninkielisen kirjan lukemiseen. Bitterfittan on käännetty englanniksi (Bitter bitch), sitä löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale.
Kuluneen kolikon hintaa ei ole arvioitu oppaassa. Hyväkuntoisen kolikon hinta vaihtelee 200-300 euron välillä riipuen kunnosta.
(Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas)
Voisiko kyseessä olla Walter Moersin ”Huviretki hukkateille”? Kansikuva näkyy osoitteessa http://www.risingshadow.fi/library/book/968-huviretki-hukkateille-seikk…. Se on tosin uudempi kuin muistamasi ajankohta.
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Laki Suomen lipusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) ei aseta erityisiä rajoituksia liputtamiselle. 4 §:ssä todetaan: ”Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla.” Lipun turmelemisesta tai epäkunnioittavasta käytöstä voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin (8 §). Asetus liputuksesta Suomen lipulla (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383) määrittää liputuksen alkamisajaksi kello 8.00 ja lopetusajaksi auringon laskun tai viimeistään kello 21.00 (4 §), mutta näyttää koskevan ainoastaan valtion virastoja ja laitoksia.
Sisäministeriön sivuilla osoitteessa http://...
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Happy Feetin nuottia orkesterisovituksena ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun eikä maakuntakirjastojenkaan kokoelmista. Myös Viola-tietokanta (johon luetteloivat mm. Sibelius-Akatemia ja Suomen Jazz & Pop Arkisto) on tarkistettu.
Yleisten kirjastojen kokoelmista löytää harvemmin orkesterisovituksia, sillä ne pyrkivät palvelemaan lähinnä musiikin alkeis- ja perustason musiikinopetusta. Ammattimaiseen tai muutoin vaativampaan käyttöön tarkoitetut nuotit löytyvät parhaiten alan oppilaitoksista kuten Sibelius-akatemia ja Pop- ja Jazz Konservatorio.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan Plussan lisäksi sinun kannattaa katsoa, mitä maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy. Hakuun pääset Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusta http://...
Kyseessä on ilmeisesti kirja Borg, Eero: Gamlakarleby Handelskompani AB 1919-1944. Julkaisuvuosi on 1944. Teos on julkaistu myös suomenkielisenä samana vuonna. Kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston (maakuntakirjasto) niderekisteristä, joten sitä kannattaa tiedustella sieltä kaukolainaksi.
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www....
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Tässäpä pari kirjavinkkiä:
-Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky (kirjoittajat: Ahvo, Leea ... et al) - tämän kirjan sisällysluetteloa pääset vilkaisemaan myös Internetin kautta osoitteessa http://www.vk-kustannus.com/ikaantyvien3.htm
-Ikiliikkuja--liikuntaa ikäihmisille (suunnittelu: Raimo Reijonen, Maija-Liisa Pitkä jaJali Westergård)
Kumpainenkin on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista - voit tarkastaa saatavuustiedot osoitteesta http://www.libplussa.fi
Myös täältä voit löytää mielenkiintoisia linkkejä: http://www.makupalat.fi/urheilu.htm
Itse suosittelen Sirpa Tabetin dekkareita (mm. Jesreelin koirat, Ovi, Voi minun lintuni). Sinun kannattaisi kuitenkin tutustua esim. internetin dekkarisivustoihin - niiden avulla pääset varmaan nopeimmin ja helpoiten sinua kiinnostavien dekkareiden jäljille. Sivuilta löytyy teosesittelyjä ja runsaasti muutakin tietoa. Tässä linkkejä niille:
1) DekkariNetti (Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämät sivut):
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
2) Facebookin dekkarit -ryhmä https://www.facebook.com/groups/397999051653/
3) Kouvolan dekkaripäivien listaa
http://www.dekkaripaivat.fi/node/346
Kirjallisuusarvosteluja-lehti ei ilmesty enää. Internetistä löytyy Lukukeskuksen ylläpitämä www.kiiltomato.fi , josta löytyy kotimaisen proosan ja kotimaisen runouden, käännöskirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä muun kirjallisuuden arvosteluja suomeksi ja ruotsiksi.
ARTO-viitetietokannasta, josta löytyvät tiedot kotimaisissa erikoisaikakauslehdissä ilmestyneistä artikkeleista löytyi kaksi Pertti Koistisen Hoivan arvoitus -teosta koskevaa artikkeliviitettä:
Tekijä: Tedre, Silva
Nimeke: Ratkesiko hoivan arvoitus?
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Julkaisu: Janus. Jyväskylä : Sosiaalipoliittinen yhditys. - Issn 1235-7812.11 (2003) :2,s. 168-170
Tekijä: Moilanen, Merja
Nimeke: Puhetta hoivasta
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa...
