On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Sarjan lauluja on julkaistu kolmellä äänitteellä: Soitinmenot, Uffaffaa sekä Hui-Hai. Niitä on saatavissa Suomen kirjastoissa vinyylilevynä ja c-kasettina. Satakirjastojen kokoelmissa niitä ei ole. Kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 4 euroa. Soitinmenot-dvd on Satakirjastojen alueella Karvian kirjastossa.
Suoraa käännöstä sanalle ei löytynyt, mutta kirjassa Pitkäranta, Reijo: Suomi-latina-suomi-sanakirja, 2001, verbi "väistää" on käännetty latinaksi "cedere" ja "liike" on "motus". Google-kääntäjä antoi sanalle "väistäminen" merkityksen "recedens".
Sadun kirjoittaja on Annikki Setälä. Sen löytää Rudolf Koivun lukukirjasta (Helsinki : Otava, 1977). Kirja on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Seuraaviin aineistoihin kannattaisi ehkä tutustua:
TV genres : a handbook and reference guide / ed. Brian G. Rose. Kirjan saatavuustiedot voit varmaankin tarkistaa oman kirjastosi kautta.
Televisiota ei ole : David Morleyn haastattelu (Brittiläinen tiedotustutkija haastateltavana).
Tekijä Ridell, Seija ; Kunelius, Risto
Lehdessä Tiedotustutkimus nro 2/1993 s. 14-20
Kirjastojen asiakastietokoneilla on käytettävissä maailmanlaajuinen artikkelitietokanta EBSCO. Siitä löytyy runsaasti artikkeliviitteitä sekä myös kokonaisia artikkeleita (full text), joita voi tulostaa, tallettaa disketille tai lähettää itselleen sähköpostitse. Käytä esim. hakusanoja "television" ja "genres".
Kirjastosta löytyy yhteensä yli kaksikymmentä lasten videota viittomakielellä, esim. Joulupukki opettelee viittomakieltä, Kaksi kertomusta, Kissan kadonnut viittomakieli ja Lasten satuohjelma 1-4.
Viittomakielellä löytyy myös melko paljon kirjoja: sanakirjoja, oppikirjoja ja myös satuja, esim.
Nokkala, Raija: Satuja viittomakielellä sekä Viitottuja satuja ja lauluja.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistoa aiheesta voi tutkia kirjaston kotisivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto kohdasta: Aineisto, varaukset, uusinnat, asiasanalla: viittomakieli.
Vaahtomuovipatjat valmistetaan polyuretaanista. Auringonvalo aiheuttaa polyuretaanissa kellastumista. Kosteus edesauttaa vaahtomuovin hajoamista.
Satu Mäkelän laatimassa opinnäytetyössä kerrotaan mm. polyuretaanin ikääntymisestä ja hajoamisesta. Polyuretaanien ikääntymisominaisuudet ovat erittäin riippuvaisia niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, jotka määrittävät muodostuvan polymeerin rakenteen. Pinnoittamattoman polyuretaanisolumuovin odotettavissa oleva elinikä on noin 20–25 vuotta sen paksuudesta riippuen. Polyuretaanilaatuja on erilaisia, eikä edellä mainitusta arviosta voi suoraan määrittää vaahtomuovipatjan murenemisikää. Mureneminen kertoo jo pitkälle edenneestä hajoamisesta.
https://en...
Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa.
Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde...
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
"Makaa kuin Laabanin lehmä" tarkoittaa laiskaa, makaa kuin laiska lehmä. Tästä on myös muoto "makaa kuin laamannin lehmä", jossa Laaban on vaihtunut laamanniksi suomalaisten suussa. Siitä, miten Laaban, Raamatun hahmo, liittyy sanontaan, en löytänyt vahvistusta, mutta eri henkilöiltä kysyttäessä liikkui tarina, että Laabanilla oli laiska lehmä, joka ei tehnyt muuta kuin makasi, ei antanut maitoa. En valitettavasti löytänyt Raamatun kohtaa, joka tukisi suoraan tätä tarinaa.
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio...
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Tällä hetkellä Neiti Etsivä-sarjan kirjoja ei lainata niin kovin paljon Vaasan kaupunginkirjastosta, mutta lapset, jotka niitä lainaavat ovat iältään 9-11- vuotiaita.
Kyseessä on perulaisen Manuel Scorzan (1928-1983) runo "Tyhjä talo".
Linkki Yleisradion Elävästä arkistosta löytyvään Manuel Scorzan haastatteluun: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=116&a=2099
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
