Kirjallisuuden uutuusluetteloita julkaisevat esim. kustantajat, kirjakaupat, kirjastot sekä sanomalehdet.
Kirjavälitys tuottaa yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa kotimaisen kirjallisuuden FinnBooks-tietopalvelua, josta löytyy tuote- ja saatavuustietoja n. 120 000 kotimaisesta nimekkeestä.
http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kaupat.jsp;jsessionid=LhvCNLXDX…
FinnBooks -tietokanta on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla
http://www.lib.hel.fi/Page/6413c55e-6578-456b-8ee3-4aa4df6b903f.aspx
Muita uutuusluetteloita:
http://www.hs.fi/kirjat/
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/
http://www.suomalainen.com/sk/?gclid=CI-grvOghagCFUww3godzUi6XA
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
Ihan tällä alulla ei tunnu löytyvän mitään, mutta kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen perinnesävelmän När månen vandrar på fästet blå suomennos. Topeliuksen Kuu kirkas -näytelmässä on tähän sävelmään tehty laulu, joka alkaa sanoilla "Kuu maahan katsovi kierohon" eli alku on melko samanlainen.
Tämän kansanlaulun nuotti löytyy kokoelmasta "103 kitaralaulua", missä se on Erkki Ainamon käännöksenä nimellä Kun kuuhut kulkevi taivollaan (Kun kuuhut yksin käy taivollaan). Tästä kokoelmasta löytyy yksinkertainen melodianuotinnos.
Suomenkielistä esitystä sävelmästä ei näytä olevan, mutta CD-levyllä Stora snapsvise-cd'n (EMI 1995) sen sävel löytyy uusilla sanoilla nimellä När jag tar snapsen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja.
Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjasensuuria käsittelevät teokset:Kielletyt kirjat (toim. Kai Ekholm), 1996 ja Kuvitelmien kieltäjät : feministit ja sensuuri (Duggan, Lisa), 1990.
Lisäksi aiheesta voi etsiä tietoa Internetin hakukoneilla esim. Evrekasta (http://www3.evreka.com/fi/) hakusanoilla sensuuri ja kirjallisuus, jolloin löytyy mm. Kai Ekholmin Kielletyt kirjat: Mitä on sensuuri? (osoitteessa http://www.jyu.fi/library/julkaisut/kielletyt_kirjat/censura.htm)
Myös esim. Yahoosta (www.yahoo.com) voi etsiä tietoa hakusanoilla literature ja censorship.
Lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy aihetta käsitteleviä artikkeleita.
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tammi -kustantamosta kerrottiin että heillä ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan. Mutta ehkäpä et vielä ole lukenut WSOY -kustantamon Remnants -sarjan kirjoja jotka nekin ovat Applegaten kirjoittamia. Remnants -sarjaa on käännetty aika paljon suomeksi ja kirjoja löytyy kirjastossa. Kirjoita Helmetin http://www.helmet.fi hakukenttään applegate remnants niin näet mitä kirjoja Remnants -sarjasta voit saada kirjaston kautta.
Myös maakauppojen asiakirja on nimeltään kauppakirja. Kaikista kiinteistökaupoista sovitaan kauppakirjalla. Kiinteistöjä ovat talot, tilat ja tontit.
Lähde: Perheen lakiopas. Wsoy, 2006.
Todellisuudessa hait hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaarallisimmat alueet ovat Etelä-Afrikan Natalin osavaltion ja Australian Uuden Etelä-Walesin rannikoilla sekä Yhdysvalloissa Floridassa ja Kaliforniassa. Vaarallisia rantoja on useita vuosia suojattu haiverkoilla.
Tutkimuksissa on todettu, että kalastuksen takia haiden tavanomaisen ravintonsa vähennyttyä ne ovat näillä alueilla käyneet muiden saaliiden, myös ihmisten kimppuun.
Lähde:
Meret : delfiinit, ryhävalas, hait...Valitut Palat 1993 s. 64-66
Lisää haikaloista löydät lehtiartikkeleista:
Kivipelto, Arja: Hait heitteillä : haita ja rauskuja saa pyytää miltei mielin määrin
julkaisussa: Helsingin sanomat 2008-11-04, D1 2008
Thomas, Lars: Valashai ui kartalle
julkaisussa: Tieteen...
Hävitetylle aineistolle ei ole kiinteää hintaa, vaan se määräytyy kyseessä olevan aineiston mukaan. Siihen vaikuttavat kirjaston maksaman ostohinnan lisäksi mm. kuinka uudesta tai harvinaisesta aineistosta on kyse (onko sitä vielä saatavissa jne.); kuinka paljon se on ollut jo lainassa. Elokuvien hinnathan ovat kauppoja korkeammat, sillä kirjastot joutuvat maksamaan niistä mm. lainausoikeudet.
Kirjastoautosta saa kirjastokortin. Ota mukaan jokin valokuvallinen henkilötodistus. 15-17 vuotiaat voivat todistaa henkilöllisyytensä kela-kortilla. Alle 15-vuotias saa kortin vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-...
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
En ehtinyt tuon ajan lehtiä tutkimaan, mutta kyllä netin lähteiden perusteella yhtye kävi 30.11.1984 heittämässä keikan Husulan Casinolla. Tämän linkin http://www.uriah-heep.com/newa/gigs1984c.php takana olevan keikkalistan mukaan yhtye esiintyi seuraavana päivänä Köyliöllä ja vasta sitten Helsingissä, joten Husula ei ollut ainoa pieni paikkakunta kiertueella. Heinäkuussa Uriah Heep keikkaili äskeisen lähteen mukaan kolmella paikkakunnalla Suomessa: Aulava, Mikkeli (Rapu & muikkufestivaali) ja Oulu (Kuusrock).
On myös mahdollista, että nämä marraskuun keikat eivät koskaan toteutuneetkaan. Suomalainen bändin sivusto http://www.uriah-heep.fi/ ei nimittäin näitä kahta marraskuun keikkaa mainitse. Varmuus löytyy vain, kun joku on ollut...
Kirja löytyy meiltä Lappeenrannan Maakuntakirjastosta, voit pyytää sen oman kirjastosi kaukopalvelun kautta lainaksi itsellesi. Kirjan tiedot: Rauta, Hanna: Mummu kertoo, painovuosi 1952, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.
Ainakaan Helsingin kirjastoissa ei ole yhteisesti sovittuja poistoaineiston myyntipäiviä. Osa kirjastoista myy poistoaineistoaan jatkuvasti, toiset keskittävät poistomyynnin erilaisten tapahtumien yhteyteen (esim. Lainan päivä). Voit tiedustella poistomyynneistä kustakin kirjastosta erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , linkki 'Kirjaston toimpisteet'. Muiden kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Vinyyleitä löytynee nykyisin enää lähinnä suurimpien kirjastojen musiikkiosastoilta.
