Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Laulunsanat määritellään tekijänoikeuslainsäädännössä teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Niinpä pop-laulujen sanoitusten julkaiseminen ilman tekijän lupaa on laitonta. Tämän vuoksi netistä ei löydy yksittäistä kattavaa laulunsanatietokantaa.
Laulunsanoja on kaikesta huolimatta runsaasti saatavilla internetissä. Paras tapa etsiä niitä mm. googlen avulla on hakea jollakin laulun fraasilla tai nimellä.
Yahoolla on muuten suunnitteilla laillinen laulunsanojen tietopankki, josta löytyy tietoa Tietokone-lehden artikkelista sivulta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30302&tyyppi=1
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö on jo saapunut kirjastoon. Sarja on ollut niin suosittu, että Nopolat tekevät siihen kyllä jatkoa.
Jos pidät hauskoista kirjoista, suosittelen esim. Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-aste -sarjaa, Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä ja Legenda kapteeni Korpin hampaista, Erlend Loen Kurt-sarjaa sekä Teemu Saarisen kertomuskokoelmia Konstaapeli Pamppu, Lihasmies ja Naurettava kirja.
Monet ikäisesi pitävät fantasiasta. Jos Harry Potterit ja C.S. Lewisin Narnia-sarja ovat jo tuttuja, voisit lukea Silvana DeMarin Viimeisen haltian tai M.I. McAllisterin Orrin-oravanpojasta kertovat kirjat.
Vähän jännittäviäkin kirjoja ovat Eoin Colferin Etsivätoimisto Puolikuu, Carl Hiaasenin Löyhkä sekä Michael Hoeyen...
Vuonna 2007 henkilötyövuosien määrä yleisissä kirjastoissa oli
4 772,97. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen henkilökunnasta selviävät seuraavasta lähteestä:
http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Tieteellisten kirjastojen henkilökuntamäärä vuoden 2007 lopussa oli 2068,2. Tieteellisillä kirjastoilla on oma tilastotietokantansa:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/statistics.do?action=list_view&ty…
Samoista lähteistä löytyvät myös tiedot kirjastojen toimipisteiden lukumäärästä.
Mietettä "Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen" en sanatarkasti onnistunut Nietzschen teoksista löytämään. Kaksi samanhenkistä ajatelmaa kuitenkin löysin, joihin kysymyksen aforismin voisi ajatella perustuvan. Nämä katkelmat selventävät myös, mihin Nietzsche perustaa näkemyksensä istumalla saatujen ajatusten arvottomuudesta: henki on yhteydessä ruumiiseen, ja aktiivinen henki edellyttää aktiivista ruumista.
Kirjassaan Ecce homo Nietzsche kirjoittaa: "Istua niin vähän kuin mahdollista; ja uskoa vain sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat syntyneet ulkosalla vapaassa liikkeessä - silloin kun lihaksetkin viettävät juhlaa. -- Sitkeät istumalihakset - olen sanonut tämän aiemminkin - suoranainen synti pyhää henkeä vastaan." Tässä sitaatissa...
Sarjan lauluja on julkaistu kolmellä äänitteellä: Soitinmenot, Uffaffaa sekä Hui-Hai. Niitä on saatavissa Suomen kirjastoissa vinyylilevynä ja c-kasettina. Satakirjastojen kokoelmissa niitä ei ole. Kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 4 euroa. Soitinmenot-dvd on Satakirjastojen alueella Karvian kirjastossa.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kyseinen Ruben Oskar Auervaaran teos "Nainen oli kohtaloni" ilmestyi vuonna 1953.
Teosta ei näytä löytyvän lähikirjastojesi kokoelmista, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista se löytyy. Voit tehdä teoksesta kaukolainatilauksen.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://...
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Aiheestasi on Anne Koivisto v. -85 tehnyt pro gradu-työn "Verotus Espanjassa suomalaisen yrityksen ja luonnollisen henkilön kannalta" Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Voit yrittää kaukolainata teosta, mutta saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Eija Lipastin teos "Espanja liiketoimintaympäristönä" (Fintra-julkaisu 5; nro 294) vuodelta 1992, on Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmissa. "Kansainvälisen verotuksen käsikirjasta" (Verohallituksen julkaisu ; 621) löydät tietoa mm. kansainvälisistä verosopimuksista. Teos on luettavissa useiden Pääkaupunkiseudun kirjastojen käsikirjastoissa, mm. Espoon pääkirjaston yrityspisteessä. Taloustaito-lehden numerossa 10, 1998 s.54-55 on Petri Mannisen artikkeli "...
Jan Karonin Pappila-sarjasta on suomennettu seuraavat kirjat.
Ovet auki pappilaan (suom. 2000)
Postia pappilasta (2001)
Rakkaus asuu pappilassa (2001)
Pappilan väki saa aikaan (2002)
Pappila meren rannalla (2002)
Pappila kiinni elämässä (2003)
Iltapuhteita pappilassa (2004)
Pappilan uusi mahdollisuus (2006)
Kotiinpaluu (2010)
sekä vielä Rakkauden muistoja pappilasta (2002), joka on sarjaan liittyvä, numeroimaton osa.
Ainakin toistaiseksi kääntämättä jääneet osat:
In the company of others (ilm. 2010)
Somewhere safe with somebody good (2014)
Come rain or come shine (2015)
To be where you are (2017)
Varmaan suositut Soturikissat ja Potterit on luettu?
Helmet kirjavinkeissä löytyy ensiapua:
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari
Saarella on ihan omat suunnitelmansa Fionnin osalle.
Kim Forester: Pegasosten viha
Vauhdikasta eläinfantasiaa Soturikissojen hengessä.
Sarja: Cavallonin kronikat
Elina Rouhiainen & Kaisa Ranta: Valkeantuoja
Lasten pitää yhdistää voimansa, jotta aikuiset eivät ajaudu sotaan.
Sarja: Nelimaan tarinat Helmet
Samantapaisia kysymyksiä on tällä palstalla kysytty jo ennen esim.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-suosittelet-12-vuotiaalle
https://www.kirjastot.fi...
Jatkosodan aikana Riihimäen lasi valmisti talvisodan muistomaljaa ('Mottimalja') alkuperäisestä poikkeavin vuosiluvuin.
Mottimalja 1939-1942; maljakko / muistoesine; muistomaljakko | Turun museokeskus | Finna.fi
Hagelstam & Co | Mottimalja 1939-1944
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata...
Kolmiulotteisista kuvista on olemassa useita kokoelmia, mm. Taikasilmä 1-3, Morris, Maagisia 3-ulotteisia kuvia sekä Holm, Silmä seikkailee. Kirjoissa on myös jonkin verran tekstiä aiheesta. Niitä on olemassa melkein kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä. Tämänhetkisen saatavuustilanteen näet osoitteesta www.libplussa.fi. Voit hakea myös asiasanoilla kolmiulotteisuus, havaitseminen ja stereokuvaus.
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen, ei kuitenkaan mielellään kirjastoautoon.
Suomalaisuuskeskus Finnicasta löydät tiiviin kuvauksen autonomian ajan historiasta linkistä autonomian aika http://www.finnica.fi/suomi/index.htm tässä lainaus sivuilta Olli Lehtosen tekstistä "Pietarissa oli Suomen asiain komitea, joka hoiti asioita keisarin kanssa. Venäjän rupla otettiin käyttöön, mutta kirkollisiin oloihin Venäjä ei puuttunut. Myös lakiolot pysyivät entisinä: Suomea hallittiin Ruotsin lakien mukaan. Tämä oli esimerkiksi talonpojille tärkeä asia, sillä Venäjän oikeuskäytäntö olisi tuonut tänne maaorjuuden."
Autonomian ajan asiakirjat löytyvät Kansallisarkistosta. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin aluksi Ruotsista Haminan...
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
