Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Tarkoitat varmaankin Reijo Kumpulaisen saman nimistä artikkelia, jota ei valitettavasti ole elektronisessa muodossa; artikkeli käsittelee lähinnä perinteistä kasvokkaista neuvontaprosessia kirjaston tietopalvelussa. Manuaalista versiota löytyy parhaiten yliopiston kirjastosta, esim. pääkirjastosta ja opiskelijakirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin digitaalisiin resursseihin pääsy tapahtuu pääosin kirjastojen työasemilta. Osa tietokannoista on samoja kuin FinElibissäkin (esim. Elektra, PCI, NetMot ja Ebsco, josta palvelun tilaajan toivomusten mukaisesti on saatavilla erilaisia versioita).
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi teos, joka käsittelee seksivälineitä ja -leluja. Se on Leena Rosenbergin Suuri seksivälineopas, vuodelta 2000, julkaisija Sin City. Tästä teoksesta on nyt tullut uusi painos, ja sitä voi tilata kustantajan sivuilta http://www.sincity.fi/etusivu.html.
Sieltä voi kysyä myös muista alan julkaisuista.
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
Toinen Du Maurierin teos, jossa on jännitystä mutta tosin myös kauhua on nimeltään Tapahtui eräänä päivänä. Olisikohan se hyvä teos? Tuon teoksen tekstikoko tosin on normaali, joten tekstikoon riittävyys pitäisi tarkistaa ennen lainaamista.
Fay Weldon ja Danielle Steel kirjoittavat suosittuja rakkausromaaneja ja viihdettä, mutta heidän teoksiaan ei ole kirjastossa isotekstisinä.
Isotekstisiä romanttisia kirjoja ovat mm. Enni Mustosen Vasikantanssi ja Emily Bronten Humiseva harju. Isotekstisiä jännityskirjoja ovat mm. Outi Pakkasen "Punainen pallotuoli", Reijo Mäen "Keltainen leski" ja Olli Kuurnan "Taistelu maileista".
Jos WWW-sivujen selaaminen on mieluisaa, on alla olevassa osoitteessa Dekkarinetti, josta saa ehkä lisää vihjeitä:
http...
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Cd-levy Korsuorkesteri Abbey Roadilla on tällä hetkellä lainassa ja lisäksi tähän ainoaan kappaleeseen kohdistuu yhdeksän varausta. Käsillä ei siis ole levyn esiteliitettä, josta todennäköisesti selviää kappaleiden täydelliset tekijätiedot. Helmet-kirjastojen hankintajärjestelmästä selviää kuitenkin, että Jorma Toiviainen on sanoittajana tällä levyllä. Levyn julkaisija on Edel Records Finland, yhteystiedot http://www.edel.fi/contact/about.aspx
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on siis toistaiseksi yksi levy, tilanne kuitenkin helpottuu, sillä piakkoin kokoelmiin on tulossa lisäkappaleita.
Mietettä "Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen" en sanatarkasti onnistunut Nietzschen teoksista löytämään. Kaksi samanhenkistä ajatelmaa kuitenkin löysin, joihin kysymyksen aforismin voisi ajatella perustuvan. Nämä katkelmat selventävät myös, mihin Nietzsche perustaa näkemyksensä istumalla saatujen ajatusten arvottomuudesta: henki on yhteydessä ruumiiseen, ja aktiivinen henki edellyttää aktiivista ruumista.
Kirjassaan Ecce homo Nietzsche kirjoittaa: "Istua niin vähän kuin mahdollista; ja uskoa vain sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat syntyneet ulkosalla vapaassa liikkeessä - silloin kun lihaksetkin viettävät juhlaa. -- Sitkeät istumalihakset - olen sanonut tämän aiemminkin - suoranainen synti pyhää henkeä vastaan." Tässä sitaatissa...
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Kolikoiden ja seteleiden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti se, miltä vuodelta ja missä kunnossa ne ovat. Hintoja voi etsiä esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton kustantamasta "Suomen kolikot ja setelit n. 1400 - 2012 : luettelo arvohintoineen" -oppaasta tai Suomen numismaattisen yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008" -teoksesta. Em. yhteisöjen www-sivut http://www.snynumis ja http://www.numismaatikko.fi tarjoavat myös tietoa rahoista.
Tarkan hinnan saatte viemällä rahan rahaliikkeeseen arvioitavaksi.
Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden - tai enintään kahden - kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.
Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Kyllä on.
Virren suomenkielinen käännös Jo tuuli halki laaksojen löytyy Ruotsin kirkon virsikirjasta (virsi nro 201).
Ruotsin kirkon virsikirja on Ruotsin kirkon virallinen suomenkielinen käännös ruotsinkielisestä virsikirjasta Den svenska psalmboken 1986.
Sanoittaja Carl David af Wirsén v.1889.
Säveltäjä Waldemar Åhlén v.1933.
Suom. Pekka Kivekäs 1-4. säk. v. 1995, Niilo Rauhala 5. säk. v. 1995.
Lähteet:
https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_Ruotsin_kirkon_virsikirjan_virsist%C3%A4
Ruotsin kirkon virsikirja, Verbum, 2003.
Oletuksena on, että kysyjä tarkoittaa normaalissa vanhuuseläkeiässä tapahtuvaa eläköitymistä eikä työkyvyttömyys- tai varhaiseläkettä.
Nimenomaan eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta masennuksesta ei löydy kokonaisia kirjoja. Masennuksesta yleensä löytyy monia hyviä kirjoja:
Banks, Ian: Mies ja terveys. Karisto 2000
Furman, Ben: Jossakin on ilo : tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen. Lyhytterapia-instituutti, 2000
Vartiovaara, Ilkka: Kaksi kelloa. Otava 2000
Seligman, Martin E. P.: Optimistin käsikirja. Otava 1999
Kohorttierot 65-69-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyssä, terveydessä ja harrastustoiminnoissa--havaintoja Ikivihreät-projektin kohorttivertailututkimuksesta vuosilta...
