Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista sitä ei enää löydy. Sen sijaan Kouvolan kaupunginkirjastosta löytyy yksi lp-levy. Levyn nimi on Break.
Voit tilata levyn kaukopalvelusta. Hinta 4 euroa maksetaan varausta noudettaessa. Tässä on linkki Espoon kaupunginkirjaston kaukopalvelutilauslomakkeeseen:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Erilaisista fobia -listauksista emme löytäneet mainintoja kyseisistä peloista.
Laiskiaspelosta (eng. sloth phobia) löytyy kyllä keskustelua internetissä. Pelosta on kysytty englanninkielisellä Answers.com –sivustolla. Vastauksessa todetaan, että laiskiaispelolle ei ole erityistä termiä. Pelko kuuluu yleisesti eläinfobian alaisuuteen.
Heiluvien esineiden pelosta (eng. swing phobia) löytyy myös keskustelua internetissä. Ilmeisesti tällekään fobialle ei ole erityistä termiä.
Varhaisimpia suomalaisia kauhutarinoita kannattaa etsiä kansanperinteestä. Kirsti Mäkisen muokkaamassa uskomustarinakokoelmassa Kruunupäinen käärme on melko hyytäviä tarinoita. Zacharias Topeliuksen kauhutarina Linnaisten kartanon viheriä kamari ilmestyi 1859, ja sitä ovat aikanaan lukeneet niin aikuiset kuin nuoretkin. Sittemmin nuorten kauhukirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Jorma Kurvinen, Maijaliisa Dieckman, Ritva Toivola, Vesa Sisättö, Markku Pietikäinen ja kirjoittajapari Seita Parkkola ja Niina Repo.
Ensimmäisiä lasten ja nuorten sci-fi kirjailijoita Suomessa olivat Tyko Hagman ja Arvid Lydecken 1900-luvun alussa. Sen jälkeen sci-fi-kirjoja nuorille ovat julkaisseet ainakin Jukka Parkkinen, Tapani Bagge, Marko Leino, Inkeri...
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Opetushallituksen sivuilta löytyvät rehtorin kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat
• ylempi korkeakoulututkinto
• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
• riittävä työkokemus opettajana
• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto...
Oula on saamelainen muunnelma nimestä Olavi. Se on ollut saamelaisen väestön keskuudessa tavallinen, mutta yleistynyt koko Suomessa 1900-luvun lopulta alkaen. Oula-nimestä on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Voit lukea laajemman vastauksen tästä linkistä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-saada-tietoa-mahdollisimman-pal…
Lähde
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Eräs mainio lähde kirjastojen postiosoitteiden selvittämiseen on BTJ Kirjastopalvelu Oy:n julkaisema Kirjastokalenteri. Taskukalenterissa on kalenteriosan lisäksi kaikkien yleisten kirjastojen ja keskeisten tieteellisten kirjastojen ja myös keskeisten ammattikorkeakoulukirjastojen osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet ja Internetin kotisivuosoitteet. Kalenteria voi tilata ja ostaa BTJ:stä, http://www.btj.fi . Useimmissa kirjastoissa on kyseinen kalenteri ainakin käsikirjastossa luettavissa, mutta ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa on myös lainattavia kappaleita.
Kirjastojen kotisivujen kautta saa varmasti selville postiosoitteekin, mutta se voi olla melko työläs tehtävä. Oletko kokeillut kirjastohakua Kirjastot.fi -...
Voit uusia helposti lainasi Internetissä. Menet meidän kotisivultamme (http://lib.vaasa.fi ) aineistohakuun. Sieltä valitset lainat. Nyt sinun täytyy tietää kirjastokorttisi numero (kirjastokortin takaosassa 12-numeroinen numerosarja, joka alkaa 905...) ja kirjastosta saamasi nelinumeroinen tunnusluku, joilla pääset lainojen uusintaan. Sen jälkeen:
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat.
Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Sinun täytyy kuitenkin huomioida, että voit uusia lainasi vain kolme kertaa. Sen jälkeen sinun täytyy tulla kirjojen kanssa...
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi teos, joka käsittelee seksivälineitä ja -leluja. Se on Leena Rosenbergin Suuri seksivälineopas, vuodelta 2000, julkaisija Sin City. Tästä teoksesta on nyt tullut uusi painos, ja sitä voi tilata kustantajan sivuilta http://www.sincity.fi/etusivu.html.
Sieltä voi kysyä myös muista alan julkaisuista.
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
