Jokaisessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä on saatavilla helppokäyttöisiä ASKO-asiakastietokoneita, joilla on mahdollisuus käyttää sekä toimisto-ohjelmia (tekstinkäsittelyä ja kuvankäsittelyä) että internetiä.
Word –tekstinkäsittelyohjelmalla voi tallentaa asiakirjoja sekä muistitikulle että työaseman kovalevylle.
Asko-työasemien järjestelmässä voi ajoittain ilmetä tilapäisiä teknisiä häiriöitä, joiden syytä ei aina kyetä välittömästi selvittämään. Kirjastojen henkilökuntaan kuuluu yleensä erityinen it-tukihenkilö, joka on perehtynyt syvällisemmin tekniikan saloihin, hän ei todennäköisesti ollut tuolloin työvuorossa.
Tietokoneen ja ohjelmien käytössä sekä erityisesti ongelmatilanteiden selvittämisessä opastusta saa Helsingin...
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Asiasta ei ole varmuutta.
Suomalaistutkija Juha Laurén on tutkinut tiettyjä geenejä vasenkätisyyden yhteydessä, mutta asiasta ei näytä löytyvän vuotta 2007 tuoreempaa tietoa.
http://yle.fi/uutiset/vasenkatisyyden_geeni_loydetty/5790569
Laurénin väitöskirjaan liittyvän artikkelin voi lukea osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22884
Suomen lääkärilehdessä löytyy artikkeli vuoden 2007 numerosta 24, johon voi käydä tutustumassa Espoossa Laurean ammattikorkeakoulun kirjastossa tai Helsingissä Meilahden Helsingin yliopiston kampuskirjastossa Terkossa. HelMet-kirjastoista ei noin vanhaa lehteä enää löydy.
Laurea-kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Terkon yhteystiedot:
http://www....
Seuraaviin aineistoihin kannattaisi ehkä tutustua:
TV genres : a handbook and reference guide / ed. Brian G. Rose. Kirjan saatavuustiedot voit varmaankin tarkistaa oman kirjastosi kautta.
Televisiota ei ole : David Morleyn haastattelu (Brittiläinen tiedotustutkija haastateltavana).
Tekijä Ridell, Seija ; Kunelius, Risto
Lehdessä Tiedotustutkimus nro 2/1993 s. 14-20
Kirjastojen asiakastietokoneilla on käytettävissä maailmanlaajuinen artikkelitietokanta EBSCO. Siitä löytyy runsaasti artikkeliviitteitä sekä myös kokonaisia artikkeleita (full text), joita voi tulostaa, tallettaa disketille tai lähettää itselleen sähköpostitse. Käytä esim. hakusanoja "television" ja "genres".
Tom Jonesin levyt ovat (ainakin lähes kattavasti) tässä:
It's Not Unusual (1965)
What's New Pussycat? (1965)
A-Tom-Ic Jones (1966)
Green, Green Grass of Home (1967)
Funny Familiar Forgotten Feelings (1967)
Tom Jones Live! (At the Talk of the Town) (1967)
The Tom Jones Fever Zone (1968)
Help Yourself (1968)
Delilah (1968)
This Is Tom Jones (1969)
Live in Las Vegas (1969)
Tom (1970)
I (Who Have Nothing) (1970...
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tiedustelemasi elokuva on Alfonso Araun Suklaata iholla (Como agua para chocolate, Meksiko 1993). Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei tätä ole. Alfonso Araulta on tulossa meille video Rakkauden pilvitarha. Myöskään muista maakuntakirjastoista ei Suklaata iholla -videota taida olla saatavissa.
Teoksesta: VideoHound's Golden Movie Retriever 2000 elokuva löytyi "Like Water for Chocolate".
Itse suosittelen Sirpa Tabetin dekkareita (mm. Jesreelin koirat, Ovi, Voi minun lintuni). Sinun kannattaisi kuitenkin tutustua esim. internetin dekkarisivustoihin - niiden avulla pääset varmaan nopeimmin ja helpoiten sinua kiinnostavien dekkareiden jäljille. Sivuilta löytyy teosesittelyjä ja runsaasti muutakin tietoa. Tässä linkkejä niille:
1) DekkariNetti (Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämät sivut):
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
2) Facebookin dekkarit -ryhmä https://www.facebook.com/groups/397999051653/
3) Kouvolan dekkaripäivien listaa
http://www.dekkaripaivat.fi/node/346
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Kyseessä on Chopinin E-duuri etydi eli etydi numero 3. Laulun sanat ja melodianuotinnos löytyvät teoksesta "Hämäläis-Osakunnan laulukirja" (Hämäläis-Osakunta, 1938). Kirja on saatavilla Tapiolan ja Tikkurilan kirjastojen musiikkiosastoista.
Valitettavasti emme pysty selvittämään ko. tekstin tarkkaa alkuperää. Kysymyksessähän on tietysti eräänlainen papin huoneentaulu, jolle oli esikuvia mm. Lutherin Vähässä katekismuksessa, oikeastaan jo Uudessa testamentissa (Kol. 3: 18-25). Tekstissä voi tietenkin helposti todeta muistumia eri lähteistä: Raamatusta, kirkkojärjestyksistä ja -laeista (saarnaajan ja papin velvollisuudet), postilloista (saarnakokoelmista) ja niiden esipuheista sekä papeille suunnatuista pastoraaliteologian oppikirjoista, joita julkaistiin uskonpuhdistuksen jälkeen ensin latinaksi ja sitten ainakin ruotsiksi. Esittämänne tekstimuoto on sinänsä melko uutta kieltä, mutta sillä on epäilemättä vanhempia esikuvia, todennäköisesti ruotsinkielisiä.
Väestörekisterikeskuksen nimihaun mukaan Altis-nimi on annettu 23 miehelle ja yhdelle naiselle. Useimmat heistä ovat syntyneet vuosina 1920-39.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimikirjoista etunimi Altis ei löydy, mikä on vahinko, koska nimihän on hyvin kaunis.
Tämän vuoden yksi automalli on nimeltä Altis, joka lähinnä viittaa nimen kreikkalaiseen merkitykseen. Antiikin Kreikan mytologiassa Altis oli Zeukselle pyhitetty lehto, tai Olympoksen rajattu ja aidattu alue, jossa sijaitsivat Heran ja Zeuksen temppelit.
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
William Shakespearen runoelmaa "Venus and Adonis" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Lääkäri Kiminkinen on vastannut Apu-lehdessä kysymykseen samasta asiasta. Artikkelissa sanotaan mm. näin:
"...suurten rauhasten hiki alkaa haista epämiellyttävältä, kun ihossa elävät bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia lyhytketjuisia rasvahappoja."
Mitään varsinaista syytä tähän voimakkaaseen ammoniakin hajuun hän ei kuitenkaan löytänyt. Mahdollisesti kannattaa käydä lääkärissä. Voit lukea koko vastauksen täältä:
http://www.apu.fi/artikkeli/kysy-kiminkiselta-hikoileminen
