Pirjakanmaan seudulla Candy Candy -kasetteja on Piki-verkkokirjaston mukaan Urjalkan, Viialan ja Kangasalan kunnankirjastoissa.
Ks.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Jos ette itse pääse näissä käymään, niin kysykää niitä paikallisen kirjaston kautta kaukolainaan.
Jännityskirjallisuuden klassikoita löytyy tosiaankin vielä vähän äänikirjoina tavallisista kirjastoista, varsinkin jos olette hakemassa erityisesti cd-levyn muodossa olevia äänikirjoja. Uudempaa ja enimmäkseen kotimaista jännityskirjallisuutta on jo jonkin verran tarjolla. Kasetilla sen sijaan esimerkiksi Christien teoksista 8 löytyy suomeksi äänikirjana ja jännityskirjallisuutta yhteensä 108 teosta.
Jos Teillä on äänikirjojen käytön syynä jokin lukemiseste: näkövammaisuus tai esim. luki-häiriö teillä on mahdollisuus lainata äänikirjoja näkövammaisten kirjastosta, Celiasta. Tällöin teillä on mahdollisuus lainata esimerkiksi Agatha Christieltä 40 erilaista äänikirjaa suomeksi. Nämäkin ovat enimmäkseen kasetilla olevia äänikirjoja.
Missä...
Jaako on lounais- ja pohjalaisissa murteissa käytetty muoto nimestä Jaakko. Talonnimenä Jaako on esiintynyt Kolarissa, Pelkosenniemellä, Tarvasjoella, Vihannissa ja Ylitorniolla. Sukunimenä Jaako perustuu talonnimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet.Otava. 2000.
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Suomen kansallisbibliografian mukaan John Gordon Davisilta ei ole ilmestynyt suomeksi muita teoksia kuin "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY 1977).
Lähde:
https://finna.fi
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Tammelta ei ole näin kesäloma-aikana ilmeisesti ennätetty vastaamaan, mutta löysin fantasiakirjallisuussivusto Risingshadow'n keskusteluketjuista tiedon, että Mortal Coilin ilmestymisajaksi olisi muuttunut kevät 2013.
http://fi.risingshadow.net/keskustelut/index.php?topic=6136.0
Tammen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.tammi.fi
Sellon kirjastossa Espoossa on mahdollisuus kaitafilmien digitointiin. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel… löytyvät tarkemmat tiedot ja yhteystiedot ajan varaamiseksi.
Sekä murre että varsinkin kunta taitavat jäädä arvailujen varaan. Annikki Sankarista on kirjoitettu hyvin vähän. Löysin joitakin lehtiartikkeleita ja kirja-arvosteluja 1970-luvulta, mutta ei niistä ollut paljoakaan apua.
Pekka Teelahti kirjoittaa kielestä arvostelussaan kirjasta Kaislahden miniä (Uusi Suomi 31.3.1977): "Sankarin repliikit ovat luontevia, usein niistä tuntee todellisen keskustelun maun. Jonkin verran häiritsee kielen eri muotojen vaihtelu. Kaupunkilaiset puhuvat yleisarkikieltään, Kaislahden seudun väki pohjoissavolaista (?) murrettaan. Soljuvimmin juoksee Eijan äidin kannakselainen."
Pohjoissavolainen murre ei tunnu uskottavalta, eteläisempi savo kyllä. Annikki Sankari on kotoisin...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirjasto/ ) löydät viitteitä hoitotieteen filosofiaa käsittelevistä teoksiin esim. yhdistämällä asiasanaan hoitotiede jonkin asiasanoista filosofia, etiikka, tutkimus, teoriat tai tieteenfilosofia. Hoitotieteen luokassa 59.21 on mm.Rosemarie Rizzo Parsen toimittama teos Elämyksiä : ihmisenä kehittymisen teoria käytännössä ja tutkimuksessa (Kirjayhtymä, 1997) sekä Jouni Tuomen väitöskirja Suomalainen hoitotiedekeskustelu (Jyväskylän yliopisto, 1997).
Lehtiartikkeleja aiheesta voit etsiä artikkeliviitetietokannoista. Sekä BTJ:n Aleksi-tietokantaa että Linnea-palveluihin kuuluvaa Arto-tietokantaa pääset tutkimaan eri kirjastoissa, Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa ehkä...
Internetistä löytyvät nykyään useimpien kirjastojen kokoelmaluettelot, esim. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda osoitteesta http://finna.fi.
Teokset "The Date of the Early Dong-so´n Vulture" ja "On the Four Unknown Pipes of the Sho" eivät näytä löytyvän suomalaisten kirjastojen kokoelmista, joten ne pitäisi kaukolainata jostakin ulkomaisesta kirjastosta. Tämä onnistuu lähimmän kunnan- tai kaupunginkirjaston kautta.
"Musik og mennesker i Thailands bjerge" löytyy Åbo Akademin kirjaston musiikkitieteen laitoskirjastosta.
Michael Praetoriuksen "Syntagma musicum" -teoksen osista 1-3 eri vuosina tehtyjä uusintapainoksia löytyy ainakin Helsingin yliopiston pääkirjastosta, HY:n Humanistisen tiedekunnan kirjastosta, Sibelius-...
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
Varauksessa merkintä 14/14 tarkoittaa sitä, että olet varausjonossa sijalla 14 eli saat kirjan, kunhan 14 kappaletta sitä palautuu ja 13 muuta henkilöä ovat saaneet omat kappaleensa. HelMet-kirjastojen järjestelmässä sillä ei ole merkitystä, minkä kirjaston on laittanut varauksen noutopaikaksi, vaan aina nopeimmin palautuva nide saapuu. Tuo 14. palautuva kappale saattaa olla Vantaalta mutta yhtä hyvin Helsingistä tai Espoosta.
Eräpäivät eivät välttämättä anna kovin varmaa tietoa siitä, milloin kirja saapuu. Kirjan lainannut asiakas saattaa palauttaa sen myöhässä, jolloin joku aikaisemmalle eräpäivälle merkitty kirja saattaa ehtiä varaajalle jo aikaisemmin. Etenkin tenttikirjat palautuvat usein myöhässä, koska niitä pidetään tenttiin...
