Kangasniemen kirjastosta löytyy DVD, jossa opetetaan bassokitaran soittoa alkeista alkaen. Pakettiin kuuluu myös nuottivihko. Se on nimeltään Bass Guitar: The complete step-by-step guide to playing bass guitar. DVD:n tiedoista ei näy, opetetaanko myös sähköbasson soittoa.
http://kangasniemi.kirjas.to/opac/default.aspx
Muualta Suomesta sähköbassonkin soitonoppaita löytyy. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi tällaisia oppaita on:
- Sähköbassokurssi 1 ja 2 / [Esitt.] Alex Nielsen (1978 ja 1981, opas ja kasetti)
- Bass guitar: the complete guide to playing the bass. Book two / Phil Mulford (2009, opas ja cd)
- First lessons: bass / by Jay Farmer (2002, opas, cd ja DVD)
- Bass basics: Steps one & two / by Dale...
Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html
Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5,
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto…
Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto…
Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen...
Kirjamateriaalia aiheesta ei kirjasto ole pullollaan, mutta jokunen kirja löytyi. Rikhard Tenlén kirjoittaa kirjassaan Vihreä leguaani Iguana iguana (julk. Suomen herpetologinen yhdistys 1998) seuraavasti: ”Elävien kasvien laittaminen tämänkaltaisen matelijan terrarioon tuottaa vaikeuksia. Jos kasvia ei voi syödä, sen päällä voi kiivetä tai maata. Toisaalta kasvit tekevät sisustuksesta näyttävämmän ja tuovat kosteutta. Kirjoittaja on käyttänyt silkki- ja muovikasveja elävien kasvien korvikkeena. Ne kestävät aitoja huomattavasti pitempään, jopa vuosia. …” Mervin F. Roberts kirjoittaa kirjassaan Terrariums for your new pet (T.F.H. Publications 1990) (vastaajan suomennos, kirjaa ei ole suomennettu): ”Kaikkein viihtyisimmissä terraarioissa on...
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The...
Sasu Virtasen pro gradu -työssä Hullut porilaiset vastaan Puolen Suomen joukkue – Jääkiekon SM-liigaseurojen epäviralliset nimet kerrotaan nimityksestä näin:"Tapparaan on yhdistetty maalaisuutta, sillä seuran kannattajia on myytin mukaan enemmän Tampereen kehyskunnissa kuin seuran pelipaikkakunnalla. Väite lienee lähtenyt seuran paikallisvastustaja Ilveksen kannattajien keskuudesta. Tapparan ”maalaisuutta” kuvastavat nimet Mouhijärvi, Mouhijärveläiset, mouharit ja Mouhot. Mouhijärvi on pieni paikkakunta Pirkanmaalla. Seuran kutsumista Mouhijärveksi saattaa selittää myös se, että Mouhijärven osuusmeijeri toimi 1990-luvulla Tapparan sponsorina."
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Tohtori Sykerö -videoita, mutta Tampereen pääkirjastosta löytyy neljä eri kasettia vuodelta 1991 (Tohtori Sykerö 1, 2, 3 ja 4). Materiaali on mahdollista tilata kaukopalveluna, josta peritään 15 markan maksu/ kappale. Toistaiseksi kaukolainapyynnöt on tehtävä paikan päällä kirjastossa.
Leena Landerista on tietoa mm. teoksessa "Kotimaisia nykykertojia" (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) ja lehtiartikkeleita esim lehdissä:
Kirjastolehti 10/1997 (löytyy myös netissä osoitteessa: http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
Kodin kuvalehti 12/1998
Netissä kannattaa mennä esim. Googleen (http://www.google.com) ja kirjoittaa hakusanoiksi : Lander, Leena.
Näin löytyvät mm. seuraavat sivut:
WSOYn kirjailijagalleria: http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/67…
Kirjatyö-lehden artikkeli osoitteessa : http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
Kunnallislehdessä julkaistu haastattelu:http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
The Garland encyclopedia of world music. Volume 9 : Australia and the Pacific Islands / Adrienne L. Kaeppler and J. W. Love on laaja esitys tuon alueen musiikista. Saatavuuden voit tarkistaa HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Otavan Isossa musiikkitietosankirjassa on Oseaniaa koskeva artikkeli, ja kirjaston työasemilla voit käyttää Grove Music Onlinea, jossa on laajat artikkelit Melanesian, Mikronesian ja Polynesian musiikista.
Etelämeren kansanmusiikkia sisältävissä äänitteissä on yleensä paljon tietoa sisältävät tekstiliitteet. Esimerkiksi Helsingin levyt saat esiin HelMetistä valitsemalla hakutavaksi Kirjastoluokan ja kirjoittamalla kohtaan Helsingin luokka 784.74. Saat 41 osumaa, joista voit valita mielenkiintoisimmat.
Kannattaa ehkä...
Kirjasto on yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia, järjestää ja saattaa käyttöön julkaisuja. Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään.
Organisaatioina kirjastot voidaan jakaa tarkoituksensa mukaan tieteellisiin, yleisiin ja koulukirjastoihin, jotka ovat oman koulun oppilaita ja opettajia palvelevia kirjastoja. Kaikissa kirjastoissa on hyviä tietosanakirjoja, joista voi tarkastaa esim., mikä kirjasto on.
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi...
"Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja" on Jordan Sonnenblickin esikoisteos, joka ilmestyi Yhdysvalloissa alunperin vuonna 2004. Sen jälkeen Sonnenblickiltä on ilmestynyt toinenkin nuortenkirja "Notes from the Midnight Driver", jota ei ole kuitenkaan suomennettu. Syksyllä 2007 kirjailijalta on tulossa jo kolmas nuortenkirja "Zen And The Art Of Faking It". Tämäkään ei ole näillä näkymin ilmestymässä suomeksi.
Linkki:
http://www.jordansonnenblick.com/
Yleisradion kotisivujen mukaan "YLE lopettaa Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset vuonna 2007. YLE keskittyy vastedes palvelemaan ulkomailla olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsingin Santahaminan lähettimillä Itämeren alueella."
Lisätietoja osoitteesta http://www.yle.fi/rfinland/la_taajuudet.shtml. Kysymyksiä ja palautetta voi esittää osoitteessa http://www.yle.fi/rfinland/yhteystiedot.shtml.
Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.
Kannattaa katsoa ja kysyä esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta:http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Nelli-tiedonhakuportaalista puolestaan pääsee tutkimaan eri kirjastojen tarjontaa ja viitetietokantoja. Portaaliin pääsee esimerkiksi Helsingin yliopiston sivujen kautta:http://www.nelliportaali.fi/V?institute=HY&portal=HY&new_lng=fin
Tai suoraan täältä: http://www.nelliportaali.fi
Helka-haku Helsingin yliopistojen kirjastoihin sanahaulla "lehdistö" tuottaa ainakin runsaasti viitteitä, mutta niiden relevanttiutta on tietenkin hankala arvioida opinnäytesuunnitelmaa sen tarkemmin tuntematta:
https://finna.fi
Ainakin Helsingin yliopiston kirjastoissa tehdään ennakkotilauksesta myös laajoja tiedonhakuja, tosin maksusta...
Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
