Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei sanaa löytynyt. Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy sana "hörkällään" eli hörössä (Korvat hörkällään) ja "hörkässä" 1) korvista: pystyssä, hörössä (Korvat on hörkäs.) 2) puoliunessa, horteessa (Makaa uneh hörkäs.). Verbina hörkästellä on viisastella, piikitellä.
Kirjastot poistavat yleensä vuodenvaihteessa ne edellisen vuoden tai edellisten vuosien lehdet, joiden säilytysaika päättyy. Nämä poistetut lehdet myydään kokonaisina vuosikertoina tai muunlaisina nippuina alkuvuodesta. Helsingin kirjastoissa varsin yleiseksi lehtien myyntipäiväksi on vakiintunut Lainan päivä 8.2., jolloin monissa kirjastoissa järjestetään vanhojen lehtien myyntitapahtumia. Alkuvuodesta kannattaa siis seurailla ilmoittelua kirjastojen kotisivuilla tai kysyä suoraan kirjastoista tarkempia tietoja myynnistä.
On tietysti mahdollista, että jossakin kirjastossa olisi joitakin poistettuja lehtiä satunnaisesti myynnissä muinakin aikoina, mutta mitenkään yleistä se ei ole. Asiaa voi kysellä yksittäisistä kirjastoista.
Lehtiä on...
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Kysytty laulu taitaa olla Juhani Pohjanmiehen säveltämä "Jouluaatto". Sen alkusanat ovat juuri "Se riemussa enkelten laulavain".
Tämä laulu löytyy ainakin kahdesta vanhemmasta kokoelmsta, jotka molemmat löytyvät ainakin HelMet-musiikkivarastosta Tikkurilasta (olivat tätä kirjoitettaessa hyllyssäkin).
1) Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi (WSOY 1933) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1564047~S9*fin
Tämä löytyy myös Tampereen kokoelmista, mutta oli lainassa.
2) Pohjanmies: Kootut joululaulut (Gummerus 1956) Pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1458794~S9*fin
Tämäkin löytyy Tampereelta, mutta molemmat kappaleet olivat lainassa. PIKI-kirjastoista tämä löytyy myös Akaalta ja Mäntästä.
Pohjanmies on vielä...
Kanadansuomalaisia etsittäessä Suomen suurlähetystö Ottawassa ohjaa eteenpäin http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… . Tällä sivustolla on hakumahdollisuus http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… .
Myös mormonikirkon sukututkimusohjelmalla voi etsiä sukulaisia eri puolilta maailmaa https://familysearch.org/search .
Kanadan sukututkimussivusto http://www.rootsweb.ancestry.com/~canwgw/ . Kanadan valtionarkisto http://www.collectionscanada.gc.ca/
Mira Kunnasluodon Korsika-kappale löytyy vain v. 2010 ilmestyneeltä cd-singleltä, jossa sen lisäksi kappale Mennään fiiliksellä.
Näyttäisi siltä, että tätä singlelevyä ei ole missään kirjastossa. Internetin Youtube-palvelusta laulu näyttisi löytyvän.
Laulussa Kissaihmiset (säveltäjä Kie von Hertzen, sanoittaja Kalle Ahola) naissolistina on Costi Snellman eli siviilinimeltään Kirsi Snellman, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=2289131d-70c5-4609-b6e2-5f79….
Ainakaan fiktiivisiä hovimestareita listanneen Wikipedia-artikkelin mukaan James tai Jeeves eivät ole erityisen yleisiä fiktiivisten hovimestareiden nimiä. Alla linkki listaan, joka tuskin on täydellinen, mutta jossa mainitaan vain kolme Jeeves-nimistä ja yksi James-niminen hovimestari.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fictional_butlers
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Alkoholit ovat laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, ja niitä käytetään alkoholijuomien ja ruoanlaiton lisäksi yllättävänkin monella elämänalueella eri tarkoituksiin. Alkoholeja voidaan käyttää elintarvikkeissa, joten esim. elintarvikekemisti tarvitsee tietoutta niistä. Liikenteessä tutkitaan kemian avulla alkoholeja mm. polttoaineina. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa alkoholeilla on myös käyttöä, joten kemistin osaamista tarvitaan siinäkin. Teollisuudessa alkoholeja käytetään liuttomissa, puhdistus- ja desinfiointiaineissa sekä raaka-aineina muiden kemikaalien valmistuksessa, eli sielläkin kemistin osaaminen on tarpeen. Varmasti on muitakin ammattialoja, joissa alkoholien kemian tuntemuksesta on hyötyä.
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm sisältää usein esitettyjä kysymyksiä ja myös kysymyksen ja vastauksen karttojen kopioinnista kirjastossa. Kirjaston asiakkailla on oikeus valmistaa kartoista kopioita yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla.
Tolstoin novelli Paljonko ihminen tarvitsee maata (= Minkä verran ihminen tarvitsee maata) löytyy suluissa olevalla nimellä Helsingin keskusvarastosta Pasilan kirjastosta teoksesta Kolmas hyvää yötä. Kirja on lainattavissa.
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
