Kyseessä lienee Bazar-kustantamon 2008 julkaisema John Boynen teos "Poika raidallisessa pyjamassa" (suom. Laura Beck). Kirjan sisältöä kuvaillaan mm. seuraavilla sanoilla: ystävyys, pojat, saksalaiset, juutalaiset, isät, natsit, upseerit, keskitysleirit, Auschwitz.
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Kirjastot pyrkivät hankkimaan kirjasarjojen kaikki osat. Kirjoja toisaalta myös poistetaan jatkuvasti kokoelmista mm. niiden huonokuntoisuuden takia. Kirjasarjojen ensimmäiset osat ovat yleensä myös vanhimpia, ja siksi ne usein kuluvat loppuun ensimmäisinä. Jossakin vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa kirjasarjan jonkin osan viimeinenkin kappale on huonokuntoisena poistettu kokoelmista.
Englanninkielisiä (ja muita ei-suomenkielisiä) kirjoja hankitaan myös kirjastoihin kappalemääräisesti suomenkielisiä vähemmän, joten jo muutaman kappaleen loppuun kuluminen saattaa hävittää kirjan kirjaston kokoelmista.
Eli todennäköisesti myös kysymiesi sarjakuvien muut osat ovat olleet aiemmin kirjastojen kokoelmissa.
Vanhempia kirjoja ei monesti enää...
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut...
Molemmilta mainitsemiltasi kirjailijoilta on suomennettu useampia teoksia. Vaski-kirjastojen valikoimaan Murakamin teoksista pääset tästä: http://goo.gl/RKmKp1 , Ishiguron taas tästä: http://goo.gl/f9zg6N
Hieman samaan tyyliin mainitsemiesi kirjailijoiden kanssa kirjoittavat mm. Kaori Ekuni, jolta tosin on suomennettu vain yksi teos, Blinkblink, (suom. Leena Perttula, Bazar 2006) ja Banana Yoshimoto. Yoshimotolta on suomennettu kaksi teosta, Kitchen ja N.P., molemmat on suomentanut Kai Nieminen ja julkaissut Otava vuosina 1995 ja 1996.
Myös Hitomi Kaneharan Käärmeitä ja lävistyksiä (Sammakko, 2009) ja Shin'itchi Hoshin tieteisnovellit saattaisivat kiinnostaa sinua, kokeile!
Mikäli kiinnostut vanhemmastakin japanilaisesta kirjallisuudesta...
Hain runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, mutta en ainakaan näillä tiedoilla löytänyt.
Rainer Maria Rilkeltä on käännetty suomeksi seuraavat runokokoelmat:
Duinon elegiat
Hetkien kirja
Marian elämä
Sururunoja 1: Yö tulee hiljaa
Sonetit Orfeukselle
Tahto tahtojen
Myös runokokoelmasta Tuhat laulujen vuotta löytyy Rilken runoja.
Lisäksi muuta kirjallisuutta:
Hiljainen taiteen sisin
Kirjeitä nuorelle runoilijalle
Malte Laurids Briggen muistiinpanot
Sisar Marianan rakkauskirjeet
Kaikkia näitä saa lainaksi kirjastoista. Jos sinulla on alkuperäinen runo, voit verrata sitä näiden kirjojen runoihin.
Laulun nimi on "En yksin löydä onneain", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Hannele Koivisto, joka on myös levyttänyt laulun vuonna 1967. Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi mukaan laulusta on olemassa vain tämä yksi levytys. Levyllä on vain kaksi kappaletta, joista toinen on nimeltään Krysanteemi (Scandia KS698). Kappaleen voi kuunnella YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=3RPKPhoro0Y
Suomessa on ollut oikeustapaus, jonka mukaan DVD-levyillä oleville elokuville rakennettu kopionsuojaus on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua "tehokasta" suojausta, jonka kiertäminen on laitonta. Vanhojen VHS-videoiden joukosta löytyviä vähiä suojattuja (pääosin Macrovision-suojaus) ei ole tällä tavalla todettu lain tarkoittamiksi tehokkaiksi suojiksi, joten niiden kohdalla voidaan ainakin spekuloida asialla.
Yleisesti ottaen kirjaston työntekijä ei työssään voi neuvoa asiakasta laittoman teon suorittamisessa. VHS:n kopioinnin suorittamisen tulkitseminen lain tarkoittamiseksi kopiosuojauksen kiertämiseksi on kuitenkin rajatapaus, koska asiasta ei ole oikeusistuimen ratkaisua ja koska Macrovision-suojausta tuskin voinee sen iän ja tekniikan...
Vaahteramäen Eemeli -elokuvilla on jälkiäänityksen suhteen monenlaista historiaa Suomessa. Jotakin saimme selville:
1970-luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvat tekstitettiin suomeksi. Niissä oli huomion arvoista, että kertojan äänenä on Astrid Lindgren.
1988 luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvia julkaistiin VHS-videoilla. Joissakin on tekstitys, joissakin jälkiäänitys suomeksi. VHS-kasettien alku- ja lopputeksteissä suomenkielistä työryhmää ei ole eritelty.
Vaahteramäen Eemeli (1971, ohjaus Olle Hellbom) : FS-filmin DVD-julkaisussa vuonna 2006 Suomenkieliset äänet olivat seuraavat: Inkeri Wallenius, Jan Lindroos, Tom Pöysti, Maija-Liisa Peuhu, Annituuli Kasurinen, Kari Tamminen, Rinna Paatso, Seela Sella. Äänitys: Markus Degerman,...
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€.
Tarkoittanet perskännit? Aiheesta on kysytty - ja vastattu - Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa vuonna 2006. Tässä lainaus:'Sanonta tullee käännöksenä englanninkielisestä termistä 'Bottom's up' (eli samasta aihiosta kuin 'perseet olalla') ja tarkoittaa a) toivotusta voimakkaan humalatilan hankkimiseen (hieman samalla tavoin kuin kotoinen 'Pohjanmaan kautta) ja b) tilaa, joka toivotuksen kuuliaisesta noudattamisesta seuraa.
Jarvan / Nurmen kirjassa "Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja" (Gummerus 2006) annetaan englanninkieliseksi vastineeksi "extreme drunkenness ".'
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Visulahden kolme kohdetta ovat seikkailu- ja vesipuisto Dinosauria, sisäleikkipuisto Hyperdino ja Visulahden vahakabinetti. Lisätietoa niistä löydät muun muassa Visulahden nettisivuilta osoitteesta www.visulahti.fi.
Käytössämme olevista tietokannoista (Linda = tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, Fennica=suomen kansallisbibliografia & artikkelitietokannat)
en löytänyt mainitsemianne tietoja, ei siis myöskään suomennosta. Samoilta tekijöiltä kyseisestä aiheesta löytyy seuraavaa (lähteinä Linda ja MEDIC =
lääketieteellisen aineiston viitetietokanta):
Recent research and treatment strategies in Parkinson's disease, eds. Urpo K. Rinne ja Esa H. Heinonen (1995);
Selegiline therapy in early Parkinson,s disease / European Conference on Parkinson's disease and extrapyramidal disorders, Rome, July 10-14, 1990, eds.
Rinne & Heinonen;
MEDIC: Heinonen E: Selegiline in the treatment of Parkinson's disease (Turku 1995); Heinonen E & Rinne U K :...
Internetistä löytyy useita mielenkiintoisia sivuja, joilta varmasti löytyy
tietoa. Tässä esimerkkejä muutamista, joilta taas on hyviä linkkejä eteenpäin:
http://members.xoom.com/tupayupanqui/ (Tässä tietoa inkayhteisöstä ja -kulttuurista)
http://www.latino.com/andinst.html (Täällä Andien alueen instrumentteja)
http://www.andes.org/bookmark.html (täällä hyviä Andien alueen musiikkilinkkejä, osa on äänitiedostoja,
osa tietopohjaisia musiikista ja soittimista)
Kirjastoista (melkeinpä kaikista) löytyy varmasti tietoa inkakulttuurista esim.
asiasanahaulla "inkat".
Tässä muutamia esimerkkejä:
Ihmisen suku , osa 4 : Mayoista mayoreihin (1995) (WSOY)
Oran, Sandie : Aurinkokansat (1975)(Weilin + Göös)
Karsten, Rafael : Inkavaltio ja sen kulttuuri (...
Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea asiasanalla vammaisuus tai sairaus ja kohdista hakusi lastenosastolle. Myös asiasanalla kiusaaminen löydät paljon viitteitä. Jos yhdistät asiasanat vammai# ja kiusa#, saat silläkin tavoin tulokseksi 300 viitettä. .
Vammaisuutta käsitteleviä lastenkirjoja ovat mm. Willis, Jeanne: Susanna nauraa (2000); Wänblad, Mats: Pikkusiipi (1997); Linna, Pirkko: Tuomaskin käy koulua (1980).
Kyseinen kappale on nimeltään Leningrad ja sitä on esittänyt ainakin Topi Sorsakoski ja Agents. Säveltäjäksi/säveltäjiksi mainitaan Solovjev-Sedoi ja suomalaiset sanat ovat Jukka Itkosen. Kappale löytyy ainakin Sorsakosken levyltä Half and half. Nuotit ja sanat löytyvät julkaisusta Pop tänään, vol. 39.
