Lypsylehmärodut jakautuvat seuraavasti:
Ayrshire (Ay) Suomen tärkein lypsykarjarotu. Noin 63% suomalaisista lehmistä on Ay-rotuisia.
Holstein (Fr) Maailman tärkein lypsykarjarotu. Noin 36% suomalaisista lehmistä on Fr-rotuisia
Suomenkarja (Sk)Suomenkarjan osuus lypsylehmistä on vähäinen, noin 1%. Suomenkarjaa on kolme eri tyyppiä; ruskea länsisuomalainen, valkoselkäinen itäsuomalainen eli kyyttö ja täysin valkoinen pohjoissuomalainen tyypp. Eniten näistä kolmesta on tällä hetkellä länsisuomalaista tyyppiä.
Lihantuotannossa olevien nautojen yleisimmät rodut ovat ayrshire, friisiläinen, limousin, aberdeen angus, hereford, charolais, simmental ja Blonde d'Aquitaine. Viimeksi mainittua on vain noin 1,5 % lihanaudoista. Maitorodut ayrshire ja...
Sinulla näyttäisi olevan varsin laaja maku! Koetan löytää jotain päälinjoja, joiden mukaan suosittelen.
Dekkareissa voisit kokeilla Tony Hillermanin Jim Chee -sarjaa, Tarquin Hallin Vish Puri -sarjaa ja Elizabeth Handin Cass Nearysta kertovia kirjoja Pimeää kohti ja Katoava valo. Dekkareita suositellaan paljon Tornion kirjaston ylläpitämällä Dekkarinetti-sivustolla (ww.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti).
George RR Martinin ja JRR Tolkienin perusteella suosittelisin Robin Hobbin Näkijän tarua, Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjaa ja Patrick Rothfussin vielä keskeneräistä Kuninkaansurmaajan kronikkaa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta löytää suomeksi hyviä suosituksia Risingshadow.fi -sivustolta. (www.risingshadow.fi) Myös...
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Kirjastosta löytyy yhteensä yli kaksikymmentä lasten videota viittomakielellä, esim. Joulupukki opettelee viittomakieltä, Kaksi kertomusta, Kissan kadonnut viittomakieli ja Lasten satuohjelma 1-4.
Viittomakielellä löytyy myös melko paljon kirjoja: sanakirjoja, oppikirjoja ja myös satuja, esim.
Nokkala, Raija: Satuja viittomakielellä sekä Viitottuja satuja ja lauluja.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistoa aiheesta voi tutkia kirjaston kotisivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto kohdasta: Aineisto, varaukset, uusinnat, asiasanalla: viittomakieli.
Hakusanoilla urheilu löytyy näitä runokirjoja:
- Runo100 / toim. Markku Heino; Reuna, 2017
- Itkonen, Jukka : Laulavat lenkkitossut : urheilullisia liikuntarunoja; Lasten Keskus, 2015 (lasten- ja nuorten runoja)
- Jylhä, Yrjö : Meidän pihan urheilijat; WSOY, 1992 (näköispainos)
- Hotakainen, Kari : Kuka pelkää mustaa miestä; WSOY, 1985
- Tossavainen, Jouni : Juoksijan testamentti; Gummerus, 1985
- Suomalaista urheilurunoa / toim. Klaus U. Suomela; Valistus, 1958
Lausuttavaksi käy myös kaikki elämää (urheilua) intohimoisesti kuvaavat runot, kuten Tommy Tabermannin Elinehto ja Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Otsikoita ei ole pakko ottaa mukaan, jos niin haluaa.
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Pikkuaikuinen lienee sama asia, jota Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan sanalla pikkuvanha: puheiltaan tai käyttäytymiseltään ikäisekseen liian kehittyneeltä ja järkevältä – huvittavan aikuismaiselta – vaikuttava lapsi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pikkuvanha
Tieteen termipankki määrittelee vallan kolmijako-opin teoriaksi siitä, ”miten ylimpien valtioelinten perustehtävät (lakien säätäminen, valtion johtaminen ja hallinto sekä lakien soveltaminen tuomioistuimissa) tulisi jakaa eri valtioelinten kesken”. Vallan kolmijako-opin keskeisimpänä muotoiluna pidetään Charles-Louis de Secondat Montesquieun teosta Lakien henki (1748). Teorian tarkoituksena oli estää vallan väärinkäyttö erottamalla toisistaan lainasäädäntövalta, hallitusvalta/toimeenpanovalta ja tuomiovalta.
Vallan kolmijako-opista on sittemmin tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisten demokratioiden valtiosääntöistä järjestelmää. Kolmijako-oppia ei kuitenkaan ole todennäköisesti missään pystytty tarkasti rajaamaan teorian esittämän...
Valtaosan Mercuryn vuonna 1992 yli 60 miljoonan markan arvoiseksi arvioidusta omaisuudesta (lähes 15 miljoonaa nykyeuroa) peri hänen ystävättärensä Mary Austin. Austin sai Mercuryn Lontoon-talon irtaimistoineen sekä 50% varallisuudesta. Jäljelle jääneestä puolikkaasta 25% meni laulajan vanhemmille ja 25% hänen sisarelleen. Mercury jakoi testamentillaan rahaa myös rakastajalleen, ystävilleen ja työntekijöilleen. Esimerkiksi Jim Hutton, Mercuryn rakastaja vuodesta 1985 hänen kuolemaansa saakka, sai 500 000 puntaa. Saman verran saivat hänen henkilökohtainen avustajansa Peter Freestone ja entinen poikaystävä Joe Fanelli.
Ystävätär peri Freddie Mercuryn. HS 24.5.1992
Laura Jackson, Freddie Mercury : elämäkerta
Kuninkaaksi Walesin prinssin (Charles) ja Cambridgen herttuan (William) jälkeen tulisi seuraavana perimysjärjestyksessä oleva prinssi George. Jos prinssi George olisi yhä alle 18-vuotias, nimitettäisiin sijaishallitsija siihen saakka kun hän täyttää hallitsijalta vaaditun 18 vuoden iän. Sijaishallitsijaksi tulisi ensimmäinen perimysjärjestyksessä Georgesta seuraava 18 vuotta täyttänyt. Mikäli sijaishallitsijaa valittaessa joku sivuutetaan virallisessa perimysjärjestyksessä alaikäisyyden vuoksi, hän astuu alkuperäisen sijaishallitsijan paikalle heti 18 täytettyään, mikäli prinssi George on yhä alaikäinen.
Tällä hetkellä ensimmäinen yli 18-vuotias prinssi Georgen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan perimysjärjestyksessä on...
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
Lainoistasi menee myöhästymismaksu 2,50/alkava viikko/kirja eli kolmesta kirjasta yhteensä 7,50 mk. Uusintasi on silti pätevä, vaikka joudutkin maksamaan myöhästymismaksuja. Ohessa Turun kaupunginkirjaston perimät maksut http://www.turku.fi/kirja/palvelut/maksut.html
Voit lähettää hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjastoon lomakkella http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm
Jos kyse on uudesta levystä se saattaa olla jo hankintalistalla, jolloin sinun kannattaa käydä jollain Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, jossa kirjastonhoitaja tarkistaa onko levy jo tilattu.
Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/
Tunnetuin venezuelalainen kirjailija on Romulo Gallegos, jolta on suomennettu kaksi kirjaa, Donna Barbara (1961) ja Pahan valta (1961). Turun kaupunginkirjastosta löytyy häneltä kirjoja myös ruotsiksi ja espanjaksi. Miguel Otero Silvalta löytyy kirja ruotsiksi ja espanjaksi ja Arturo Uslar Pietriltä ja Juan Liscanolta vain espanjaksi. Runoilija Victor Valera Moran runoja löytyy kokoelmasta Aavistuksia rituaalipuvussa: runoutta Latinalaisesta Amerikasta (2000).
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Esimerkiksi Avoimessa korkeakoulussa opiskeltaessa on opinnäytetyö yksi opintojen suoritustapa. Katso lisää alla olevan linkin kautta:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opintosuoritukset/
Teknillisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy lisää tietoa sivulta http://avoin.tkk.fi/
Taideteollisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy täältä: https://www.taik.fi/opiskelu/opiskelu_taikissa/avoin_yliopisto.html
Etsiessäsi tietoa esim. toisen henkilön käyttöön saatat olla kiinnostunut Avoimesta Naisten Korkeakoulusta http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13608
Itä-Suomen avoimesta korkeakouluhankkeesta on sivulla http://www.kainuunkesayliopisto.net/index.asp?pid=181
Katso myös avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta...
