Kysymästäsi aiheesta löydät lisää kirjallisuutta hakusanoilla ' sairaus, kokemukset, henkilöhistoria, muistelmat, kuolema ' . Esimerkiksi mainittakoon Sederholm, Helena: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo, 1998 ; Kuuppelomäki, Merja: Kärsimys ja toivo syöpää sairastavan ihmisen elämässä, 1997; Vilppola, Helmi: Perhosen lento, 1998; Lear, Martha: Sydänääniä, 1982.
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Luettelemistasi maakunta- ja paikallislehdistä Forum24 -lehden ja
Uusi Lahti -lehden osoitetiedot löytyvät helposti Suomi24 -haulla. Hakupalvelun osoite on http://www.suomi24.fi. Ongelmallisempia ovat Pirkanmaan sanomat(Ylöjärveläinen lehti?), Kymenmaa ja Norra posten, joiden kohdalla kysymyksesi perusteella ei voi tietää, mitä lehteä useammasta vaihtoehdosta tarkoitat. Ehdotan, että haet näitä kolmea, ja muitakin mainitsemiasi lehtiä, joko Fennica-tai Linda-tietokannalla (osoite on http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm),
jolloin saat eri vaihtoehdot näkyviin, ja saat myös selville, millä paikkakunnilla lehdet ilmestyvät. Osoitetiedot löytynevät sen jälkeen esim. puhelinluetteloista.
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista voi löytyä apua:
Austin: English for nurses (1987)
A dictionary of nursing (1994)
English for health care personnel (1992) VIDEO
Glendinning: English in medicine (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Hopkins: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille (1993)
Kähkönen: Help A: nurses, public health nurses and midwives (1998)
Mason: English for health care (1991) KIRJA+ C-KASETTI
Matikainen: Englantilais-suomalainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2000)
Matikainen: Suomalais-englantilainen sanasto hoito-, kuntoutus- ja sosiaalialan henkilökunnalle (2001)
Perttunen: The words between: lääketieteen ja luonnontieteen englantia (2000)
Rantanen: Near you (1997)
Saramies...
Voit hakea aiheestasi tietoa Tampereen kaupungin kirjaston PIKI-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Kokoelmistamme löytyy runsaasti aiheestasi kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Tässä vinkki kuinka haku kannattaa tehdä. Lisää ohjeita
sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/thintr.htm
Valitse PIKI-verkkokirjastossa pudotusvalikosta kohta/kohdat asiasana ja kirjoita sinne joko jokin seuraavista sanoista tai kahdelle valikkoriville useampi hakusana (vain yksi sana rivilleen).
Lisäksi kannattaa alempaa valita kohdat tietokirjallisuus ja kohdasta Kirjasto Tampereen kaupunginkirjasto. Hakua voi vielä rajata valitsemalla kieleksi suomen kielen tai rajaamalla haun tietyllä aikavälillä julkaistuun kirjallisuuteen....
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt ovat osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Tämänhetkisten käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla voi olla lainassa korkeintaan 40 teosta. CD-levyjä voi olla lainassa korkeintaan 20 yhdellä kertaa. Jos siis lainaat 20 CD-levyä, voit lainata vielä 20 kirjaa.
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Danyela tai Daniela on Daniel-nimen sisarmuoto. Daniel on hepreankielinen nimi ja tarkoittaa ”Jumala on minun tuomarini” tai ”Jumala on minut tuominnut”.
Maria-nimen merkitys on Kustaa Vilkunan mukaan ilmeisesti ’toivottu lapsi’. Maria-nimen hepreankielinen vastine on Mirjam.
Lähde:
Vilkuna: Etunimet (Otava, 1999)
Parhaiten viulu-aiheisia lastenkirjoja ja satuja löytyy
Kirjasammosta, joka on kirjallisuuden verkkopalvelu. Hakusanaksi voi kirjoittaa ”viulu”
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viulu
Tässä joitakin poimintoja Kirjasammosta:
kuvakirjoja:
Serena Romanelli: Pikku Dodon viulu (1997) – kuvittanut Hans de Beer / viulua soittaa apina
Jonny Duddle: Mahtava merirosvoseikkailu (2010) – kuvittanut Jonny Duddle / viulua soittaa merirosvon näköinen vanhus
Gabrielle Vincent: Ninni ja Nestori taiteilijoina (1981) – kuvittanut Gabrielle Vincent / viulua soittaa karhu
Pirjo Suvilehto: Otso ja soiton salaisuus (2011) – kuvittanut Karoliina Pertamo / viulua soittaa poika
satuja:
Raul Roine: Satu suuresta soittoniekasta
kirjassa Suomalaisia satuja (...
Kyseinen televisiosarja pohjautuu L.M. Montgomeryn viehättävään kirjasarjaan. Sarjan ensimmäisen kirjan alkuperäinen nimi on Emily of New Moon. Sarja on käännetty suomeksi ja sen osat ovat: Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia kirjoja Dingosta mainitsemiesi
(Kari Levola: Kunnian Kentät ja Dingolle rakkaudella)
lisäksi:
- Kaikki huutaa Dingoo, Gummerus 1985
- Minun Dingoni, Otava 1986
- Neumann: Tähti ja meripoika, Otava 1992.
Voit kysyä lähikirjastostasi teoksia kaukolainaksi.
Lähetin kysymyksesi Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon, josko heidän sienituntijansa voisi valaista asiaa, mutta en ole vielä saanut vastausta. Itse en ole kuullut sienien myrkyn tarttuvan kuvaamillasi tavoilla, mutta ainakin ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mahdolliselta. Sienioppaissa yleensä kehotetaan vain välttämään epäilyttävien tai tunnistamattomien sienien poimimista ja varsinkin syömistä, mutta ei kerrota voiko myrkky "tarttua" pinnoilta. Merkitystä on varmaankin sillä, mistä ja kuinka vaarallisesta myrkkysienestä on kysymys tai miten pitkään ne ovat kosketuksissa muihin sieniin.
Tea von Bonsdorff (2020) kertoo kirjassa Ruokasienet Suomen luonnossa, että Suomessa tunnetaan yli 50...
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Eduskunnan kirjaston sivuilla on tietokanta ELKI, jossa on linkkejä oikeuden, politiikan ja hallinon alueelta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html . Linkkejä voi hakea maittain ja aiheittain. Sieltä pääsee mm. Thomas-tietokantaan Yhdysvalloissa, josta voi etsiä lakitietoa: http://thomas.loc.gov/ . Suomen yhteisluetteloista Manda:sta ja Linda:sta en löytänyt suoraan aihetta käsitteleviä julkaisuja.
Tämä oli ainoa viite, joka sivuaa aihetta:
Tuliara, Merru
Työnhakijoiden huumetestauksesta ja oikeudesta yksityisyyteen Yhdysvalloissa
JULKAISUSSA: Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja. 1996, s. 97-122
ASIASANAT:
testit - huumeet
työnhaku - testit
yksilönsuoja - työntekijät - Yhdysvallat
Eduskunnan kirjastosta voit saada muutenkin...
