Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Suomennettua israelilaista tai Israeliin sijoittuvaa nykykirjallisuutta on niukasti. Tässä kuitenkin muutama ehdotus.
Israelilaisista kirjailijoista on Amoz Ozilta suomennettu 12 romaania ja yksi novellikokoelma. Hänen teoksensa sijoittuvat pääasiassa nyky-Israeliin. Ozin teokset ”Täydellinen rauha” (suom. 1988), ”Älä kysy yöltä” (suom. 2010) ja ”Ehkä jossain muualla” (suom. 1977) vastannevat parhaiten etsimääsi tematiikkaa. Lista Ozin teoksista löytyy helposti HelMet-haulla. Uudemmista teoksista voi lukea kuvauksen klikkaamalla hakutuloksessa näkyvää teoksen kansikuvaa. Myös Kirjasampo (ks. linkki alla) esittelee Ozin teoksia tarkemmin.
Toinen suomennettu israelilainen nykykirjailija on David Grossmann. Grossmanin teos ”Sinne, missä...
Alkoholi poistaa estoja ja rauhoittaa, mutta vaikuttaa myös motoriikkaan. Suret määrät lisäävät tietysti riskiä joutua onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi tai muihin ongelmiin. Riippunee henkilöstä ja tilanteesta, meneekö juttelemaan selvin pain vai ei.
http://www.tritolonen.fi/artikkelit/13-aivot-ja-valittajaaineet
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Vaasan kaupunginkirjastolla ei ole omistuksessaan näitä kirjoja mutta sen sijaan Pohjanmaan museolla muutama ja Vähänkyrön kirjastolla yksi. Vähänkyrön kirjaston kotisivuilta ( http://lib.vaasa.fi/vahakyro/ ) löytyy myös kirjastonhoitaja Tuula Eerolan lyhyt artikkeli ko. aiheesta.
Yleisten kirjastojen toimintaa ohjaavat:
Kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998).
Kirjastojen valtion rahoituksesta on säädetty lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), vastaavalla asetuksella (806/1998) sekä valtioneuvoston asetuksella (1395/2001).
Kyseiset lait löydät painettujen lakikokoelmien lisäksi verkosta esim. valtion säädöstietopankista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 . Kirjastoalan virallistiedon linkkejä on kerätty Kirjastot.fi-sivuston kirjastoala-kanavalle, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/virallistieto/ .
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
"Hyvää huomenta", suomennos John Donnen runosta "Good Morrow", sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan käännöslyriikkavalikoimaan "Runon suku" (Otava, 1991). Runon on suomentanut Aila Meriluoto.
"Runon suku" sisältää maailmanlyriikkaa eri aikakausilta - runoja rakkaudesta ja monesta muusta aiheesta.
Tekijänoikeus saattaa toisinaan rajoittaa kirjastonhoitajia lähettämästä sähköisesti esim. runoja tai laulun sanoja. Pääsääntöisesti tekstin voi kuitenkin asiakkaan sitä pyytäessä toimittaa. Tekijänoikeuslaki (12§) sallii asiakkaan kopioida kokonaisen tekstin yksityistä käyttöä varten. Asiakas voi myös pyytää kirjastoa kopioimaan tekstin puolestaan. Sen sijaan kirjasto ei voi lähettää kokonaisia tekstejä, jos asiakas ei ole niitä ”yksilöinyt”. Yllä kuvailemassanne tapauksessa teksti olisi voitu lähettää. Ongelma tietysti voi olla se, että chat-palvelussa tekstin välittämisessä saattaa olla muita ongelmia, kuten esim. se, että tekstin löytäminen ja välittäminen olisi voinut olla hankalaa, päivystäjän ei voi poistua chatin äärestä juurikaan...
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
Lyhytaikaisia au pair –työpaikkoja on harvoin tarjolla muuhun kuin kesäaikaan. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.mol.fi/paikat/ voi hakea työpaikkoja työn keston mukaan (laita sanahakuun au pair). Jos au pair –paikkoja ei löydy haluamallasi ajankohdalla, voit päästä ulkomaille töihin esim. kansainvälisille työleireille tai hotellityöhön. Kysy kirjastonhoitaja –palvelussa on vastaus, jossa on lueteltu vapaaehtoistyön linkkejä (hae hakuehdolla au pair).
Ainakin alla olevan linkin kautta pääsee nettikauppaan ja on mahdollista ostaa tuotteita kuten jakkaroita jms.
BTJ Pro web shop –verkkokauppa on ns. avoin verkkokauppa ja avoin kaikille. Tehdäksesi ostoksia sinun on ensin rekisteröidyttävä verkkokaupan asiakkaaksi.
Nettikauppa: http://shop.eurobib.com/directfi/
Yhteystiedot: Asiakaspalvelu:
Puh: (09) 5840 4567, sähköposti: btjpro@btj.fi
Nobokovin Lolita ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1959, vain neljä vuotta alkukielisen jälkeen. Ennakkotiedon mukaan suomennoksen 11. painos julkaistaisiin ensi vuonna. Emme löytäneet tietoa, että suomennoksia olisi sensuroitu, ainakaan sen julkaisemista ei ole kielletty. Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyvän Kai Ekholmin Kielletyt kirjat –verkkojulkaisun mukaan Lolita on tai on ollut kielletty useissa maissa, mutta ei Suomessa. Ekholmin kirja on painettuna saatavana kirjastoista.
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.htm
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy aihepaketti, jossa käsitellään yleisten kirjastojen harjoittamaa omien kokoelmiensa sensurointia:
http://www.lib.hel.fi/...
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit...
