William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Hei,
Kyseessä on Roddy Doylen teos: "Hihittäjähoito" (2001). Doylelta on suomennettu myös:
Paddy Clarke hähhähhää,(1994)
Nimeni on Henry Smart, (1999)
Nainen joka törmäili oviin, (1998)
Näitä kaikkia on Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Tieteellisten kirjastojen historiasta voi löytää tietoja kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla TIETEELLISET KIRJASTOT (kaksiosainen asiasana), YLIOPISTOKIRJASTOT, HISTORIA.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy asiasanayhdistelmällä TIETEELLISET KIRJASTOT / HISTORIA esim. seuraavia kirjoja:
HÄKLI, Esko: Tieteellisen kirjaston synty Suomessa ja Savossa; 1988
BIBLIOTHECA academica: Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto; 2001
JOKIPII, Mauno: Jyväskylän tieteellinen kirjastotoimi 85 vuotta; 1997
Asiasanahaussa termillä TIETEELLISET KIRJASTOT löytyy enemmän teoksia, esim.
MÄKINEN, Ilkka: Puoli metriä mietintöjä: tieteellisten kirjastojen ja informaatiopalvelujen suunnittelun kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen...
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Suomen kustannusyhdistys julkaisee hyvää tilastoatietoa vuosittain.
Katso tästa:
http://www.skyry.net/y_tilastot.htm
Tilastokeskuksesta löytyy myös mielenkiintosia kirjatilastoja:
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_086.xls
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_087.xls
Teoksia, joissa käsitellään menneisyyden lapsuutta ja leikkiä on paljon. Sen selvittäminen, löytyykö niistä ennen 1700-lukua kirjoittaneiden kirjoittajien tekstejä, ei tietokantojen avulla selvinnyt. Useimmat kirjat ovat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tässä on joitakin teoksia, joista tekstejä voisi löytyä:
-Orme, Medieval children
-Utrio, Eurooppalaisen perheen historia
-Shahar, Childhood in the middle ages
-Barnet blir barn, en antologi om barndomens historia / Karen Borgnakke …et al.
-Kevill-Davies, Yesterday’s children, the antiques and history of childcare
-Baner, Bilden av barnet, från antiken till 1900
Kyseessä on todennäköisesti Maila Pylkkösen runo, joka alkaa "Kun meissä oli hinkuyskä". Se on Pylkkösen runokokoelmasta Kootut: runot ja proosarunot 1957-1977. Kirja löytyy useiden Piki-kirjastojen kokoelmista, mm. Kangasalan kirjastosta.
Boris Akuninin herrasmiesetsivä Erast Fandorinin tutkimuksista kertovan sarjan ensimmäinen osa Azazel (teoksen venäjänkielinen nimi) on käännetty englanniksi nimellä The Winter Queen ja ruotsiksi nimellä Vinterdrottningen, ett fall för Fandorin. Suomeksi teos on ilmestynyt nimellä Asaselin salaliitto. Asaselin salaliitto ilmestyi vuonna 2001 ja sitä on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastossa www.helmet.fi .
Kirjailijasta ja hänen teoksistaan kerrotaan mm. DekkariNetissä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/akunin.htm
sekä Akuninin suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilla
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=8&cat=2
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
Väriruiskutekniikka lienee tekniikka, joka tunnettiin aikoinaan air brush –tekniikkana. Nykyisin nimitetään airbrushia kynäruiskuksi. Suomenkielisenä löytyy hyvin vähän aineistoa, mutta runsaasti englanninkielisenä. Mainitsemasi Miquel Ferronin Väriruiskutekniikka (1989) –kirjan lisäksi suomeksi on ilmestynyt CD-ROM Kynäruiskutuksen perusteet (2004). Kirjastojen tietokannoista on haettava asiasanalla ruiskumaalaus, joka antaa tulokseksi myös yksiväristä maalausta ruiskulla. Ruotsiksi löytyy Martin, Judy: Airbrushing: att arbeta med retuschspruta : teknik och material (1986). Englanninkielisiä nimenomaan autojen maalauskirjoja ovat :
- Duin, Nancy : Airbrushing automobiles : tips, techniques and projects (1989)
- Kosmoski, Jon: How to...
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)...
Jokaista sanaa ei todellakaan tarvitse kirjoittaa, vaikka pöytäkirjoja voidaankin tehdä monella tavalla. Tässä muutama malli:
http://edu.pudasjarvi.fi/~tuula/
http://www.ksl.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=229&Ite…
http://www.tekniikka.oamk.fi/~tuijaj/suomen_kieli/kokouksen_asiakirjat…
Kirjallisuutta löydät kirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. kirjoita hakuruutuun esim. sana kokoustekniikka ja tee haku.
Kyseiset sitaatit ovat peräisin Claptonin vuonna 2007 julkaistusta muistelmateoksesta Autobiography. Otava on julkaissut Claptonin muistelmat suomeksi vuonna 2008 nimellä Omaelämäkerta. Mainittu kohta löytyy suomennetun teoksen sivuilta 39-40.
Varauksessa merkintä 14/14 tarkoittaa sitä, että olet varausjonossa sijalla 14 eli saat kirjan, kunhan 14 kappaletta sitä palautuu ja 13 muuta henkilöä ovat saaneet omat kappaleensa. HelMet-kirjastojen järjestelmässä sillä ei ole merkitystä, minkä kirjaston on laittanut varauksen noutopaikaksi, vaan aina nopeimmin palautuva nide saapuu. Tuo 14. palautuva kappale saattaa olla Vantaalta mutta yhtä hyvin Helsingistä tai Espoosta.
Eräpäivät eivät välttämättä anna kovin varmaa tietoa siitä, milloin kirja saapuu. Kirjan lainannut asiakas saattaa palauttaa sen myöhässä, jolloin joku aikaisemmalle eräpäivälle merkitty kirja saattaa ehtiä varaajalle jo aikaisemmin. Etenkin tenttikirjat palautuvat usein myöhässä, koska niitä pidetään tenttiin...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their...
Lasten kirjoja, joissa käsitellään pikkusisaruksen kuolemaa: Eerikäinen, Marjo & Harri: Suru vieraana kodissamme. Omakustanne. 1995, leiki-ikäinen tyttö kertoo pikkuveljen kuolemasta ; Enehjelm, Cris: Enkelimuksu. Schildts. 1990, kuvakirja pikkuveljen kuolemasta, Vinje, Kari: Pekka ja kaksi käsinettä. Perussanoma. 2000, kirja leikki-ikäisen Pekan pikkusisaren kuolemasta. Mari Mörön lastenkirja Surunappi. Lasten Keskus 2009 käsittelee isoveljen kuolemaa ja Robberecht Thierryn kuvakirja Eeva kadonneiden siskojen maassa isosiskon kuolemaa, Lasten Keskus 2004. Päivi Heikkilä-Halttunen on julkaissut kirjan Minttu, Jason ja peikonhäntä. Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista. Avain. 2010. Voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja http://...
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
