Kyseinen loru löytyy esimerkiksi teoksesta Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme. Saatavuuden voit tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta www.libplussa.fi/|
Lehdet löytyvät Pääkirjaston varastosta Pasilasta. Kysy henkilökunnalta, puh. 31085426.
Pääkirjaston varastossa säilytettävät lehdet löydät osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto… - täällä kerrotaan myös mitkä vuosikerrat Koululaisesta varastosta löytyvät.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy aiheesta mm.
Keisarin armeija: Keisari Qin Shihuangin terrakotta-armeija Lahden historiallisessa museossa 28.6.-31.8.
1997. (luokka 73.981)
Qin-dynastian ensimmäisen keisarin hauta, teoksessa Ihmisen suku 3 : etruskeista viikinkeihin. (luokka 91)
Terracotta warriors and horses of emperor Qin Shi Huang / ed. by The Museum of Qin Terracotta Figures. (luokka 98.183)
Xiaocong, Wu: Valiant imperial warriors 2,200 years ago. (luokka 98.183 Kärpäsen kirjasto)
Zou, Zongxu: The land within the passes : a history of Xian . (luokka 98.183)
CD-rom The first emperor of China.
Lehtiartikkeleita:
Tieteen kuvalehti 2001 ; 12, s. 34-37 (Damm, Inge: Nekropoli pullollaan patsaita)
Unesco-Kuriiri 1987 ; 2, s. 32-33 (Ruitang...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoautot eivät kierrä 24.6.-31.7.2004. Tänä aikana kirjastoauton materiaali ei ole asiakkaiden käytössä.
Kirjastoauton verkkosivut:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2997
Outikirjastojen tietokannasta saat hyvin tietoa Haanpäästä kertovista kirjoista, ja niitä on täällä Oulunsalon kirjastossa paikallakin. (Oletan, että olet Oulunsalosta) Hyviä lähdeteoksia ovat Kansallisgalleria: suuret suomalaiset osa 3, Vesa Karosen Haanpään elämä ja Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita : Jöns Buddesta Hannu Ahoon. Lisää viitteitä saat kirjoittamalla hakukentän asiasana-kohtaan; Haanpää, Pentti. Tietokantaan pääset tästä:
http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1143629901
Piippolan, Haanpään kotikunnan, sivuilla on Vesa Karosen aika perusteellinen Haanpää-tietopaketti:
http://www.piippola.fi/esittely/haanpaa.htm
Kirjastolehdessä on muutama artikkeli kirjastoalan työhyvinvoinnista:
- Tommi Salakka, Radio Jervan 2: ain laulain työtäs tee (2005, n:o 3, s. 11)
- Ritva Hokka-Ahti, Riemuliiteri vai rotanloukku?: kolme työntekijää kertoo kirjastonsa työkulttuurista (2005, n:o 3, s. 8-10)
- Ritva Hokka-Ahti, Pahoinvointi pysäytettiin (2005, n:o 3, s.5)
Kirjastotyön ergonomiasta on artikkeli Työ-terveys-turvallisuus-lehdessä: Anne Laurila, Ergonomia koheni uudessa kirjastossa (2004, n:o 5, s. 28-30)
Yleensä kunta-alan työhyvinvointia käsittelee Pauli Forman ja Janne Väänäsen toimittama kirja Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla.
Aiheesta oli vaikea löytää tietoa. Veikkaankin, että kaikki suosittelemamme kirjat ovat jo ennestään tuttuja:
Monografioita:
"Monikulttuurinen perhevalmennus” (toim. Pirjo Koski) (Edita, 2007)
”Vauva syntyy Suomessa”-sarja (Tyoministeriön opas eri kielillä)
Degni, Filio: “The Social and cultural determinants of the use of contraception among married Somali women living in Finland” (väitöskirja) (Stakes, 2004)
Lehtiartikkeleita:
Pentti, Eva: “Kulturkrockar : skrämmande föda barn i ett främmande land : krävande för patient och personal” (Hufvustadsbladet, 2004-06-29)
Saikkonen, Ulla: “Kulttuurit kohtaavat synnytyssalissa” (Vauva, 1996/6)
Peltonen, Hannele: ”Turussa syntyy räätälöityjä palveluja” (Dialogi, 2006/8)
Nettiartikkeleita:
http://...
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Nimien kirjoittasemista kiinaksi on kysytty aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
voit etsiä vastauksia hakusanalla: kiinan kieli.
Tässä muutama linkki josta voit etsiä käännöksiä
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista:
99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank.
Lisäksi tietoa internetistä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank
Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)...
Nimeä Jalin ei löytynyt suomalaisista etunimioppaista. Jali-nimi ilman lopun n:ää on lyhentymä nimistä Jalmari ja Jarl, jotka ovat versioita muinaisskandinaavisesta Hjalmar-nimestä. Think baby names -sivusto sanoo sekä poikien että tyttöjen nimenä käytetyn Jalin-nimen olevan variaatio Galen- ja Jalen-nimistä ja tarkoittavan tyyntä, rauhallista ja parantajaa:
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Jalin
Etunimien valinnassa almanakkaan on 1980-luvulta lähtien noudatettu periaatetta, jonka mukaan nimi pyritään saamaan almanakkaan, jos nimen on saanut noin tuhatkunta suomenkielistä lasta ja mieluummin vielä ensimmäiseksi nimeksi. Lisätietoa Almanakkatoimiston sivuilta Uusien nimien valintaperusteista -otsikon alta:
http://almanakka.helsinki....
Ainakin Suomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja muita lämpimiä vaatteita avustuksina kylmille seuduille. Tarkempia tietoja löytyy SPR:n sivuilta osoitteessa http://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avustu….
Villasukkia ovat keränneet ja lähettäneet eri kohteisiin kampanjaluonteisesti monet muutkin tahot. Tietoja eri kampanjoista voi hakea Internetistä laittamalla hakukoneen hakusanoiksi esim. "villasukat keräys" tai "villasukat lahjoitus". Monet näin löytyvät linkit tosin viittaavat jo päättyneisiin projekteihin. SPR:n kautta sukkia voi lahjoittaa jatkuvasti.
Terveellisen ruokavalion perustana on saada riittävästi välttämättömiä vitamiineja ja hivenaineita sekä sopivasti energiaa elimistön tarpeita varten.
Tärkeää on huolehtia siitä, että saa syötyä puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä. Jos tuntuu, ettei jaksa syödä kasviksia muun ruoan ohella, kannattaa muiden ruokien osuutta vähentää.
Tässä vielä Terveyskirjaston Terveellisen ruokavalion avaimet - yhteenveto:
•Syö ja liiku niin, että paino ei nouse.
•Korvaa kovia rasvoja pehmeillä.
•Vältä nopeasti imeytyviä sokereita ja suosi kokojyvätuotteita, kuten puuroa ja ruisleipää.
•Syö puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivittäin.
•Vähennä suolan käyttöä
•Käytä alkoholia enintään kohtuullisesti.
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä...
Näistä amerikkalaisista näyttelijäveljeksistä on ilmestynyt suomeksi
kahden elämäkerta:
-Marx, Grouco: Groucho ja minä: omaelämäkerta. Love 1990 ja
-Marx, Harpo: Harpo puhuu. Pequod 1995
Lisäksi heistä kerrotaan jonkin verran Peter von Baghin kirjassa
Elokuvan historia. O 1998. Veljesten tärkeimpiä elokuvia on käsitelty myös Antti Alasen Elokuvaoppaassa. O 1995.
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Ahvenanmaan merikarttaa 2002 CD-rom muodossa on tilattu sekä Pasilan pääkirjastoon että Kallion kirjastoon.
Turunmaan saaristo CD-rom on puolestaan tulossa Pasilan ja Kallion kirjastojen lisäksi myös Oulunkylän ja Kontulan kirjastoihin. Tarkkaa saatavuusajankohtaa en valitettavasti osaa kertoa; kustantajan tiedoista löytyy maininta "kevään 2002 aikana julkistettavat".
Voitte seurata tilannetta pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi tai kysellä kirjastostanne.
