Kirjailija V. A. Koskenniemeltä on julkaistu seuraavat runokokoelmat tai runoelmat:
Runokokoelmat:
Runoja. 1906.
Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. 1908.
Hiilivalkea ynnä muita runoja. 1913.
Elegioja ynnä muita runoja. 1917.
Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. 1919.
Uusia runoja. 1924.
Kurkiaura. Ballaadeja ynnä muita runoja. 1930.
Tuli ja tuhka. Runoja. 1936.
Latuja lumessa: kenttäpostia ynnä muita runoja. 1940
Syksyn siivet. Runoja 1949.
Runoelmat:
Hannu. Erään nuoruuden runoelma. 1913.
Nuori Anssi. Runoelma Suomen sodasta 1918. 1918.
Lähde: Oulun kaupunginkirjasto: Kirjailijat Oulussa:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/koskenniemi/teosl.htm
Näissä teoksissa ei täsmälleen kysymäsi nimisiä runoja ollut...
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Helsingissä kaikki kirjastot ja osastot päättävät itse, mitä kokoelmiinsa hankkivat. Hankinta- ja luettelointitoimisto kerää keskitetysti tietoja ilmestyneistä julkaisuista ja laatii niistä ns. valintalistoja kirjastoille. Näiltä listoilta kirjastot valitsevat julkaisut itselleen. Tämä kaikki toimii nykyisin sähköisesti sisäisessä verkossa.
Käytännössä toimit niin, että otat yhteyttä hankintatoimistoon (Erja Ylinen, p. 09-310 85407, e-mail: erja.ylinen@lib.hel.fi tai postitse
PL 128, 00521 Helsinki.) Lähetä esite - jos sellainen on - tai kannen tekstiliite tai sen kopio tai muuta materiaalia levystäsi sekä hinta- ja yhteystiedot ja maininta siitä, maksatteko arvonlisäveroa. Helpointa on toimia, jos bändillänne on nettisivut (ja jopa...
Yleistietoa Perusta löytyy esim. "Maailma tänään" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka, 1997) ja "Maailma nyt" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka ja pienet Antillit, 1992).
Historiaan liittyvää tietoa voisit etsiä suomeksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: Lopun alku--katastrofien historiaa ja nykypäivää/toimittannut Hannu Salmi(Turku, 1996) Roberts, David; Inkojen kadonnut kaupunki/kirj. David Roberts,kuv. Chris Molam ja Roland Berry,([Tampere], [1977]); Baumann, Hans, Perun kultaa ja jumalia (Hämeenlinna, 1966).
Yleisempää historiaa löydät tietosanakirjoista ja historiasarjoista (esim. Grimberg, Kansojen historia). Internetistä löytyy monikulttuurisen kirjaston sivuilta kerättynä Peru-linkkejä, mutta ne ovat pääasiassa muun kuin...
Joensuun kaupunginkirjaston lainoja voi uusia internetissä olevan aineistotietokannan Jokiwebin avulla http://webkirjasto.jns.fi/ Sitä varten tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen salasana. Salasanan voi keksiä itse, mutta se on tallennettava rekisteriin käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä samalla henkilöllisyystodistus. Salasana ei saa alkaa nollalla. Jokiwebin sivulta valitaan Lainat, annetaan tunnus ja salasana sekä klikataan OK-painiketta, jolloin saadaan luettelo lainassa olevasta aineistosta. Kun uusinta on tehty, sen onnistumisen voi tarkistaa painamalla Reload/Päivitä-painiketta. Lainan voi uusia viisi kertaa, ellei teoksesta ole varauksia.
Karhu kesyyntyy jonkin verran ja voisi teoriassa olla ainakin ulkotarhan lemmikki.
Siitä on muutamia esimerkkejäkin esim. Kuusamon suurpetokeskuksen Sulo Karjalainen https://www.is.fi/matkat/art-2000001261566.html
ja Yhdysvaltalainen Kowalczikin perhe http://www.tuhoatylsyys.com/600-kiloinen-karhu-lemmikkina/
Suomen lain mukaan luonnonvaraisia eläimiä ei kuitenkaan saa ottaa lemmiksi.
Korkeasaaren kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että villieläin ei halua päätyä lemmikiksi: https://www.korkeasaari.fi/villielain-ei-halua-paatya-lemmikiksi/
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden...
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla...
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Varmasti kyse on alun perin ollut jonkinlaisesta vastamagiasta. Yritetään muuttaa mahdollisesti paha asia paremmaksi eräänlaisella siunauksella.
Toisaalta terveyttä on toivoteltu aivastajalle jo antiikin ajoista alkaen. Toivotus kuuluu latinaksi prosit eli olkoon hyödyksi.
Aivastusta on pidetty jumalien antamana merkkinä. (joko hyvästä tai pahasta) Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981)
Englanniksi aivastaneelle tavataan sanoa Bless you. Tarinan mukaan 1000-luvulla elänyt paavi Pyhä Gregorius VII toivotteli Jumalan siunausta kaikille aivastelijoille siksi, että aivastus saattoi olla ensimmäinen merkki tappavasta rutosta.
On myös ajateltu, että aivastuksessa ihmisen sielu saattaa äkkirykäyksellä lennähtää...
Elton Johnin kappaleen Candle in the wind suomenkielinen nimi on Näkemiin Norma Jean. Löytämämme tiedon mukaan kappaleen on sanoittanut ja sen esittää Tapani Kansa. Se löytyy ainakin levyiltä Maailmalla soi 3 (1976) ja Päättyneet on päivät (1976)
Varsinaisia opaskirjoja ei Cubaseen ja CakeWalkiin liene julkaistu suomeksi, mutta hyvät perusohjeet jälkimmäiseen löytyivät. Janne Peltolan kirjassa 'Digitaalisen äänen tuottaminen' on luvussa 'Käytännön musiikintekoa' käytetty esimerkkiohjelmana CakeWalkia. Kyseinen teos on tällä hetkellä paikalla pääkirjasto Metson musiikkiosastolla.
Kyseinen loru löytyy esimerkiksi teoksesta Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme. Saatavuuden voit tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta www.libplussa.fi/|
Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomeksi ilmestynyt seuraavat osat:
Rhanna unelmien saari 1997
Rhanna sodassa 1998
Rhanna Rhannan lapset 1999
Rhanna takaisin Rhannaan 2000
Rhanna Rhannan laulu 2002
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla Berliini ja matkailu.
Nimeke Berliini : kaupunki, joka muuttuu päivässä, aikakauslehti Mondo 2005 ; 4 ; s.28-35
Berliini : kaupunki kuin aikakone, aikakauslehti Mondo 2003 ; 1 ; s.36-47
Berliinin pyörteissä : löytöretki Euroopan sydämeen, aikakauslehti Matkaopas 2002; 8 ; s.24-29
Nämä lehdet löytyvät Helmet-hausta, mutta lehtiä ei voi varata sen kautta. Jos haluat varata lehtiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Aleksi on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston kuten useimpien muidenkin kirjastojen asiakastyöasemilta.
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X matkaoppaat berliini antaa matkakirjoja, hakutulos on rajattavissa...
Ann M. Martinin sarjaa The Baby-sitters Club on suomennettu 24 osaa, joista viimeisin on ilmestynyt 2005. Löysin netistä sivun, jossa sarjan koko oli 131. Lisäksi sarjaan näyttää kuuluvan erilaisia lisäsarjoja: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm. Kirjoja kustantaa Suomessa Tammi eikä Tammen sivuilla näy ainakaan vielä ennakkotietona syksylle 2006 uutta suomennosta tästä sarjasta. Voisit kysyä asiaa suoraan kustantajalta. http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=8436243754516…
Aiheesta oli vaikea löytää tietoa. Veikkaankin, että kaikki suosittelemamme kirjat ovat jo ennestään tuttuja:
Monografioita:
"Monikulttuurinen perhevalmennus” (toim. Pirjo Koski) (Edita, 2007)
”Vauva syntyy Suomessa”-sarja (Tyoministeriön opas eri kielillä)
Degni, Filio: “The Social and cultural determinants of the use of contraception among married Somali women living in Finland” (väitöskirja) (Stakes, 2004)
Lehtiartikkeleita:
Pentti, Eva: “Kulturkrockar : skrämmande föda barn i ett främmande land : krävande för patient och personal” (Hufvustadsbladet, 2004-06-29)
Saikkonen, Ulla: “Kulttuurit kohtaavat synnytyssalissa” (Vauva, 1996/6)
Peltonen, Hannele: ”Turussa syntyy räätälöityjä palveluja” (Dialogi, 2006/8)
Nettiartikkeleita:
http://...
Nimien kirjoittasemista kiinaksi on kysytty aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
voit etsiä vastauksia hakusanalla: kiinan kieli.
Tässä muutama linkki josta voit etsiä käännöksiä
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
