Päätökset suomentamisesta tehdään kustantamoissa ja niinpä kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä heihin.
Stravaganza-sarjan neljäs osa, City of Secrets, on ilmestynyt englanniksi vuonna 2008. Voit kysyä mahdollisesta suomennoksesta suoraan Tammelta http://www.tammi.fi/sivut/3.
Mustesydän-sarjan kolmas osa, Tintentod, on ilmestynyt 2007. Suomennoksen ilmestymisestä voi kysyä Otavalta http://otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Animorphs-sarjan suomentamisesta voit myös kysyä Tammelta.
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Ikävä kyllä emme löytäneet laulun nuotteja. Etsin yleisten kirjastojen ja yliopistokirjastojen aineistotietokannoista sekä Violasta (Suomen kansallisdiskografia), joka sisältää viitetietoja musiikkiin liittyvästä materiaalista.
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana.
Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005)
Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
Verbi "uupua" tarkoittaa tosiaan sekä väsymistä että vailla ja ilman olemista, puuttumista: Kielitoimiston sanakirja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/uupua?searchMode=all
Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 3: R-Ö (2000) -teoksen mukaan sana on mahdollisesti johdettu onttoa ja tyhjää merkitsevästä sanasta uu (vesilinnun munituspönttö, uuttu). Sanan alkumerkityksestä "tyhjetä" on voitu johtaa toisaalta verbi väsyä ja toisaalta verbi vajentua, olla vajaa, puuttua.
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Viola-tietokannasta, joka pitää sisällään mm. Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston äänitekokoelmatiedot, sekä tiedot vapaakappaleina saatavilla olleista kotimaisista äänitteistä vuodesta 1993 alkaen, löytyi 138 viitettä. Näistä suurin osa on äänitteille sisältyviä yksittäisiä teoksia. Seuraavia ääniteviitteitä en löytänyt sivuiltanne:
1) Joulun rauhaa [Helsinki] : Valitut Palat, p1993.(40'24). Valitut Palat V93021VV2 (C-kasetti). 2) YL-65, Helsinki : Veli Mieskylä, 1995. YL 65-Kolmannen amerikanmatkan 30-vuotiskonsertti 10.11.1995. Pohjola, Ensti (joht.) 3) Sibelius, Jean (säv.): Venematka, op18, nro 3. Hyökki, Matti (joht.), Kalevala (san.), Ylioppilaskunnan Laulajat (esitt.). JULKAISUSSA: Seppo Hovin seurassa. - Helsinki : MTV-...
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Agatha Christien "Varjossa auringon alla" ("Evil under the sun") on ranskannettu nimellä "Les vacances d'Hercule Poirot". Elokuvaversion nimi on ranskaksi "Meurtre au soleil". Tiedot on saatu nettisivuilta
http://www.stmarymead.com/eng/emonde.html ja http://www.hi.is/~ragnaj/eacfr.htm.
Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoissa.
