Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle.
Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder...
Anni Swanista löydät tietoa esimerkiksi osoitteista http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/swan.html http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/swan.html
Marjatta Kurenniemestä, häntä varmaan tarkoitat, kertovia sivuja puolestaan löytyy osoitteista http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml ja http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html.
Kannattaa lisäksi käväistä tutkimassa kirjaston aineistotietokantoja tai pistäytyä lähimmässä kirjastossa keskustelemassa kirjastonhoitajan kanssa, sillä kyseisistä kirjailijoista löytyy tietoja myös kirjoista.
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Dolores Cannonilta on suomennettu kaksi teosta, Five lives remembered eli Viisi edellistä elämää (2021) ja The three waves of volunteers and the new Earth eli Vapaaehtoisten kolme aaltoa ja uusi maailma (2022). Teokset on suomentanut Joonas Tammisto ja julkaissut Kupla Kustannus.
Mainitsemiasi teoksia ei siis ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Suomalaisia ”klassisia” sotilassatiireja ovat Veikko Huovisen Rauhanpiippu, Erno Paasilinnan Kadonnut armeija ja Henrik Tikkasen Viimeinen sankari. Muita sota/armeijakuvauksia, joissa on myös humoristisia pirteitä ovat mm. Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Outsiderin Kuolema kolkuttaa, Alpo Ruuthin Kotimaa ja Veijo Meren Manillaköysi. Hannu Raittilan Miesvahvuus on myös hauska teos kuvitteellisesta sodasta. Muuta kotimaista sotakirjallisuutta ovat kirjoittaneet mm. Antti Tuuri, Pentti Haanpää ja Väinö Linna. Yksittäisiä sotakirjoja (ehkä hieman vakavampia) ovat Jaan Krossin Halleluja, Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssi, Seppo Porvalin Syöksykierre, Onni Kinnusen Totinen topparipoika, Kaarlo Herttuan...
Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana.
Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004…
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Tuula-Maija Javanaisen teoksia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseusun HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Esimerkiksi Javanaisen teoksia, Hyvää tätä päivää 1-3 on kuitenkin saatavissa muista yleisistä kirjastoista ja Varastokirjastosta.
Teidän kannatta ottaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi tilata teille kirjan kaukolainana, esimerkiksi Varastokirjastosta.
Frank-monihausta voitte tarkistaa mistä kirjastoista Javanaisen teoksia löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot
Myös Kansalliskirjaston kokoelmissa, lukusali käytössä, on Javanaiselta teokset Hyvää tätä päivää 1-3.
Kansalliskirjaston yhetystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Ikävä kyllä, tästä ajatelmasta ei löydy ruotsinkielistä versiota. Olemme kahlanneet useita mietelause- ja sitaattikirjoja sekä Lars-Gunnar Nordströmiä käsitteleviä kirjoja. Emme ole myöskään voineet todentaa, että hän olisi keksinyt nuo sanat sen enempää suomeksi kuin ruotsiksikaan. Ajatelman lauseet ovat yksittäin hyvin yleisiä. Niitä esiintyy mm. Raamatussa ( "He näkevät eivätkä kuitenkaan näe" ... "Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö...."silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi" (Matteus 13: jakeet 13 ja 14). "Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö..." (Jesaja 6: jae 9). (1992 suomennos)
Mainitsemaasi mietelmää löytyy suomeksi Internetistä, mutta missään niissä ei mainita kenestä ko. viisaus on lähtöisin - olisiko...
Keijo Tahkokallio puuttuu useassakin kirjoituksessaan televisioon ja sen vaikutuksiin lapsen kehityksen kannalta, mutta yhtä kaikenkattavaa tutkimusta tästä tematiikasta en onnistunut hänen tuotannostaan löytämään. Tahkokallion ajattelu pohjautuu vahvasti Neil Postmanin teokseen The disappearance of childhood (1982), jossa Postman pyrkii kuvaamaan television vaikutusta lapsiin; Tahkokallio viittaa toistuvasti tähän tutkimukseen. Esimerkiksi kirjassa Mitä tehdä levottomille lapsille (WSOY 2003) Tahkokallio pohdiskelee televisiokysymystä Postmanin innoittamana otsikon "Kuvaruudun ihmeet" alla. Television vaikutusta tarkastellaan myös Tahkokallion kirjassa Kotipesän lämpöä etsimässä : kirja vanhemmuudesta, rakkaudesta ja rajoista (WSOY 2001...
Hei,
Vastaus on: Ei. Tilastollisen aineiston keskiarvon ja keskihajonnan avulla ei voi päätellä, onko aineisto normaalisti jakautunut. Keskiarvon perusteella voidaan arvioida jakauman sijaintia ja keskihajonnan avulla jakauman levinneisyyttä. Ne eivät kuitenkaan kerro tarpeeksi jakauman muodosta.
Aineiston normaalijakaumaa varten on olemassa tilastollisia testejä, jotka perustuvat aineiston vinouteen ja huipukkuuteen. Tällaisia testejä ovat esimerkiksi Jarquen ja Beran testi.
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Oulun kaupunginkirjastossa on tutkittu lehtisalin käyttöä vuonna 1993, Mäki-Ainali: Lehtisalin käyttötutkimus Oulun kaupungin pääkirjastossa sekä 1995 pro gradu -työ: Virpi Tervo, Oulun kaupunginkirjaston lehtilukusalin käyttö- ja käyttäjätutkimus, Oulun yliopisto.
Tampereen yliopistossa tehty pro gradu -työ: Anne Kauranen, Sirpa Rojola: Yleisen kirjaston asiakas aikakauslehtien lukijana : käyttäjätutkimus Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjaston käsikirjastossa ja lehtilukusalissa, 1991.
Kirjastojen käyttäjätutkimuksissa on myös lehtisalien käytöstä. Esimerkiksi: Laitamäki, Susanne: Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa: kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä, 2012 Seinäjoen...
Sinulla näyttäisi olevan varsin laaja maku! Koetan löytää jotain päälinjoja, joiden mukaan suosittelen.
Dekkareissa voisit kokeilla Tony Hillermanin Jim Chee -sarjaa, Tarquin Hallin Vish Puri -sarjaa ja Elizabeth Handin Cass Nearysta kertovia kirjoja Pimeää kohti ja Katoava valo. Dekkareita suositellaan paljon Tornion kirjaston ylläpitämällä Dekkarinetti-sivustolla (ww.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti).
George RR Martinin ja JRR Tolkienin perusteella suosittelisin Robin Hobbin Näkijän tarua, Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjaa ja Patrick Rothfussin vielä keskeneräistä Kuninkaansurmaajan kronikkaa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta löytää suomeksi hyviä suosituksia Risingshadow.fi -sivustolta. (www.risingshadow.fi) Myös...
Pekka Sulkunens bok Lähiöravintola (Otava 1985) har säkert svar på många av dina frågor (boken har tyvärr inte översatts till svenska). Boken finns på hyllan i många bibliotek i huvudstadsregionen. I biblioteket (eller på Internet, i bibliotekets databas) kan Du göra ett sök med sökordet ravintolat (ett annat sök på svenska ordet), ett annat sök med pubit (och på svenska). Med söktermen alkoholi kulutus (och på svenska) hittar du också böcker.
På Internet kan Du titta på Statistikcentralens sidor(http://www.tilastokeskus.fi). Klicka på STATISTIK, sedan på SJÄLVBETJÄNINGSSYSTEM PÅ STATISTIKUPPGIFTER. Skriv söktermer i lådan(ravintolat, alkoholi kulutus osv. - "alkoholi kulutus" är en enda sökterm, utan citat).
Du kan också pröva på sök...
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin...
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (...
