Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Augusta on vanha August-nimen sisarnimi, joka tulee latinankielestä ja tarkoittaa kunnianarvoista.
Näin ilmaisee Pentti Lempiäinen kirjassaan Suusi etunimikirja.
Voit lukea lisää mm.
http://www.behindthename.com/name/augustus
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
Tarkoittanet hyökyaaltokatastrofia, joka tapahtui 26.12.2004. Lahden pääkirjaston lehtileikekokoelmassa on tähän aiheeseen liittyvää materiaalia. Lisäksi ainakin seuraavat kirjat: 1.Janne Miikkulainen: Tsunami 2.Marika Kataja: Tuhon aalto - suomalaisia Thaimaan tsunamialueella 3.Poliisit ja papit tsunamityössä 4.Anne Puistomäki: Khao Lak. Henkilökohtaisia kokemuksia on myös kirjoissa: Leena Keskiaho: Katastrofista uuteen alkuun ja Pertti Kuoppala: Aren pieni pikkurilli. Tätä tapahtumaa omalta osaltaan käsittelee myös Sauli Niinistö kirjassaan Hiljaisten historia.
Jos haluat tutustua näihin, kysy pääkirjaston tietopalvelusta.
Tuohon kysymykseen on olemassa todella monia erilaisia vastauksia. Ihmisillä on aina monenlaisia käsityksiä elämän tarkoituksesta, ja vaikea kai väittää mitään niistä ehdottoman oikeaksi ja kaikkiin ihmisiin päteväksi. Näkisinkin, että ihminen itse asettaa omalle elämälleen tarkoituksen. Jotkut ehkä hakevat vain omaa nautintoa, toiset ehkä koettavat parantaa maailmaa. Jotkut näkevät elämän tarkoituksena jonkin korkeamman olennon tahdon noudattamisen.
Kirjallisuutta elämän tarkoituksesta voi etsiä osoitteesta http://www.helmet.fi/ HelMet-haulla käyttämällä asiasanaa ”elämän tarkoitus”. Kirjallisuudesta aika suuressa osassa näkökulma on uskonnollinen, mutta löytyy sieltä maallisempiakin mietteitä.
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Helsingin kaupunginkirjastossa lukuvalmennusta tarjoaa tällä hetkellä kaksi kirjastoa: Kallion ja Itäkeskuksen kirjastot. Tietoa tästä palvelusta löytyy Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kirjastosta_saa_nyt_lukuv…
Palvelua tarjotaan kenelle tahansa: korttia ei kysellä. Kauempana Helsingistä asuva voi asioida sähköpostin kautta, ja saada sitä kautta lukuehdotuksia. Henkilökohtainen tapaaminen ja valmiiksi koottu kirjakassi jäävät tällöin pois. Toki asiakas voi halutessaan myös matkustaa Helsinkiin tapaamaan lukuvalmentajaa.
Pahoittelen kovasti ikävää lukukokemustasi.
Kirjaston kirjoihin ei pitäisi tehdä merkintöjä. Ei siis myöskään alleviivauksia.
Jos saamme kirjastossa kiinni pahasti alleviivatun kirjan, yritämme saada viivaajaa korvausvastuuseen. Valitettavasti oikean askartelijan löytäminen on melko vaikeaa...
Älä toki käytä turhaan aikaasi kumittamiseen.(jos vain suinkin voit lukea kirjan loppuun sitä tekemättä)
Kerrothan kirjan huonosta kunnosta palauttaessasi sitä.
Gotiikan aikaan sijoittuvasta musiikista ei olekaan kovin helppo löytää yleistajuista kirjallista aineistoa suomen- tai ruotsinkielisenä. Ensinnäkin "goottilainen musiikki" on hieman kiistanalainen käsite ja joudutkin lähestymään aihettasi myös käsitteiden "keskiaikainen musiikki", "gregoriaaninen kirkkolaulu", "motetti" ja "conductus" kautta.
Kouluesitelmääsi varten kannattaa hakeutua sellaiseen kirjastoon, jossa on käytettävissä vaikka seuraavia hakuteoksia: 1)Otavan iso musiikkitietosanakirja, 2) Musiklexikon del 2 tai 3)Sohlmans Musiklexikon. Ensimmäisestä kannattaa katsoa hakusanat "conductus" ja "motetti". Musiklexikonin toisessa osassa on katsaus musiikinhistoriaan "Musik genom tiderna" ja siitä erityisesti "Parisskolan"....
Olisikohan kyseessä Pikku kakkosen Sauhu-Santtu? Hän asui Kotolaisten omakotitalon puuhellassa. Ohjelmassa mukana oli myös meiju Hammaskeiju.
Radio- ja televisioarkiston tietojen mukaan tätä lasten sarjanäytelmää esitettiin vuosina 1997-2001 ja uudelleen vuonna 2008.
Googlen kuvahaulla "sauhu-santtu" saa myös yhden tuloksen, jossa hahmo esiintyy vihreine hiippalakkeineen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauhu-Santtu
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=sauhu-santtu
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Suomen yleisten kirjastojen verkkotietokannoista ei löydy nimenomaan Dodge Aspen -korjausoppaita, joitakin muita Dodge-kirjoja kylläkin. Jos haluat itse nähdä tilanteen, mene yleisten kirjastojen etusivulle osoitteessa http://www.kirjastot.fi/, ja valitse siitä joko MONIHAKU tai KIRJASTOT-MAINIO-TIETOKANTA. Näin pääset laajojen hakumahdollisuuksien äärelle. Internetistä voi sitten tietysti hakea Dodgen omia sivuja. Myös näille pääset Suomen yleisten kirjastojen etusivulta (SYKE, osoite yllä) jossa valitset TIEDONHAKU, siitä PIKAHAKU ja kirjoitat hakukenttään Dodge Aspen ja painat enter. Vastaukseksi tulee monia Sinun kannaltasi mielenkiintoisilta vaikuttavia internet-osoitteita.
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
Tilastoja kukkateollisuudesta löytyy esimerkiksi www-julkaisusta Kukkaloiston kääntöpuoli, osoitteesta
http://www.sask.fi/Documents/LeikkokukkaselvitysSASK.pdf
(Kannattaa myös lukea läpi julkaisun lähdeluettelo, josta saattaa löytyä lisää kiinnostavia julkaisuja.)
Painetuista lähteistä avuksi saattaisivat olla seuraavat Puutarha ja Kauppa -lehden artikkelit:
-2003, nro. 13: Kukkaostot vähenivät aavistuksen vuonna 2002
-2003, nro. 48: Kukka-ala katsoo kriittisesti tulevaisuuteen
-2000, nro 32: Erikoiskukat elättävät EU-Suomessakin
-1998, nro. 20: Kukkaostokset siirtyvät ihmisvilinään
Lisäksi tietoa voi etsiä myös Kauppapuutarhaliiton www-sivuilta osoitteesta
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
Seuraavan linkin mukaan junalla pääsee Bluewater ostoskeskukseen ainakin seuraavilta asemilta: Charing Cross, Waterloo East, London Bridge sekä Canon Street asemilta. Junista jäädään poist Greenhithe asemalla. Asemalta matkaa jatketaan sukkulabussilla (Fastrack bussilla,linja/service B). Junat kulkevat viidentoista minuutin välein. Lippua ostettaessa on manittava, että matkan kohde on nimenomaan Bluewater, jolloin lipun hintaan sisältyy myös sukkulabussin hinta.
http://www.bluewater.co.uk/home/welcome/how-to-get-here/by-train
Enid Blytonin (1897-1968) Sos-sarjan 4.osa ”Sos ja junaryöstäjät” (alkuperäinen nimi :Secret seven on the trail) ilmestyi suomeksi vuonna 1973. Kirjan on suomentanut Inkeri Pitkänen. Blyton kirjoitti kirjan vuonna 1952.
Blytonista ja hänen kirjoistaan löydät lisää tietoa hakemalla esim. Piki-verkkokirjastosta asiasanalla: Blyton. Myös netistä löytyy runsaasti tietoa (esim. Wikipediasta).
Kysy kirjastonhoitaja -palstalla on vastattu moneen Blyton-kysymykseen ja annetut vastaukset löytyvät arkistosta.
