Juha Vainion sanoittama ja vuonna 1974 levyttämä ”Balladi Reterikistä ja Rontista” perustuu tositapahtumiin. Myös Vexi Salmi on merkitty laulun sanoittajaksi yhdessä Juha Vainion kanssa. Laulun on säveltänyt Ilkka Sysimetsä eli Frederik, joka on laulun Reterikki. Rontti on Jukka Front, joka Jyrki Hämäläisen mukaan oli ”manageripiirien legenda” ja Suomen tehokkain keikkamyyjä. Laulu perustuu näiden kahden herran kosteaan saunareissuun tanssijärjestäjän saunalla. Saunareissu päättyi siten, että Jukka Front tuli huopaan kääriytyneenä ja nokisena Helsinkiin ja Frederikiä syytettiin murhapoltosta. Syyte kuitenkin raukesi, mutta Frederik pääsi otsikoihin. Hän muistelee: ”Saunalla joku oli käsitellyt tulta varomattomasti. Mä olin tunnettu solisti...
Suosittelemme tutustumista Opetusministeriön nettisivuihin.
Linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
voit valita Koulutuksen hankinta ja kelpoisuus -linkin ja samasta linkkilistasta löydät myös koulutusta antavat tahot.
Koska sinulla on jo tradenomin tutkinto, kannattaisi harkita 35 ov:n kirjasto-opintoja. Silloin voisit hakea aikanaan osaan kirjastonhoitajan paikkoja. Osaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja 35 ov kirjasto-opintoja. 20 ov yhdistetään yleensä kirjastovirkailijan tehtäviin.
Opetusministeriön sivuilta löytyy linkit myös ammattitutkintoon opetusta antaviin oppilaitoksiin. Niistä voi tiedustella, onko heillä nyt tulossa erikseen 20 ov:n ammattiopintokoulutusta.
Maleena saa pikkuveljen -kirjan lisäksi on ilmestynyt neljä Maleena -kirjaa: Maleenan paras kesä, Maleenan joulu, Maleena menee kouluun ja Maleena, yksitoistavuotias. Kirjat on kirjoittanut Marita Lingquist ja ne löytyvät lastenosaston hyllystä luokasta 84.2 kirjailijan sukunimen mukaiselta paikalta (LIN). Jos tuntuu, ettet ohjeista huolimatta löydä kirjoja kysy rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua.
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
Oheisissa Oulun kaupungin historiaa käsittelevissä yleisteoksissa on tietoa Oulun liike-elämästä 1900-luvulla:
- Oulun kaupungin historia : 5 : 1918-1945 /kirj. Kustaa Hautala, Oulun kaupunki,1976
- Oulun kaupungin historia : 6 :1945-1990 /kirj. Turo Manninen , Oulun kaupunki,1995
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987
- Oulun vuosisadat 1605-2005, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2005
Teoksia voi kaukolainata ainakin Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Tuo onnistuu HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi seuraavasti:
1. Valitse hakutavaksi ”Hakusana(t)”.
2. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi tähtimerkkiä.
3. Valitse pudotusvalikosta ”Aineisto” aineistotyypiksi ”DVD-levy”.
4. Valitse pudotusvalikosta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”
5. Kohtaan ”Järjestä hakutulos” laita valinta ”Ilmestymisvuoden mukaan”.
6. Paina Hae-nappia.
Nyt hakutulokseksi pitäisi tulla lista kaikesta HelMet-kirjastojen DVD-elokuvista, uusimmat elokuvat ensin. Jos haluat rajata lastenelokuvat pois, voit ottaa pudotusvalikosta valinnan ”Aikuisten kokoelma”. Silloin mukaan tulee tosin tietokirjallisuuteen lukeutuva DVD-dokumentteja, mutta niitä on suhteellisen vähän verrattuna varsinaisiin...
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Kannattaa ottaa yhteys Suomen Saunaseuraan Helsingin Vaskiniemeen, Lauttasaareen. Asiakaspalvelu ma-pe 10 -14, p.09 - 678677.
internet-osoite: http://www.sauna.fi/. Luulenpa, että sieltä löytyy vastaus.
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kiteyttää asian oivallisesti: "'Siinä paha missä mainitaan' kuvaa hyvin meissä syvällä olevaa pelkoa sanoa vaarallisiksi koettuja asioita ääneen." Tässä on taustalla arvatenkin taikauskoinen ajatus siitä, että jostakin asiasta puhuminen saattaa saada sen toteutumaan, niin kuin englannin kielen vastaavassa sanonnassa "Speak of the devil and he shall appear" ('Puhu paholaisesta niin hän ilmaantuu').
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Kirjoita Helmet-hakuruutuun https://www.helmet.fi/fi-FI ESINE. Paina ENTER tai klikkaa suurennuslasikuvaketta. Rajaa hakutulosjoukkoa AINEISTOn mukaan. Valitse aineistoksi ESINE. (Rajausmahdollisuudet ovat ruudun vasemmassa reunassa.)
Aksa merkitsee heprean kielessä tähkää. Nimi on tuttu myös Raamatusta, jossa Aksa on Kaalebin tytär. Nimeä esiintyy myös kirjoitusasussa Axa.
Lähde
Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri ja Amelie : 200 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
