Äänitetietokannasta http://www.fono.fi/ pystyy helposti hakemaan kappaleita esimerkiksi niiden nimen tai esittäjän mukaan:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot,...
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
Suosittelemme tutustumista Opetusministeriön nettisivuihin.
Linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
voit valita Koulutuksen hankinta ja kelpoisuus -linkin ja samasta linkkilistasta löydät myös koulutusta antavat tahot.
Koska sinulla on jo tradenomin tutkinto, kannattaisi harkita 35 ov:n kirjasto-opintoja. Silloin voisit hakea aikanaan osaan kirjastonhoitajan paikkoja. Osaan edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja 35 ov kirjasto-opintoja. 20 ov yhdistetään yleensä kirjastovirkailijan tehtäviin.
Opetusministeriön sivuilta löytyy linkit myös ammattitutkintoon opetusta antaviin oppilaitoksiin. Niistä voi tiedustella, onko heillä nyt tulossa erikseen 20 ov:n ammattiopintokoulutusta.
Oheisissa Oulun kaupungin historiaa käsittelevissä yleisteoksissa on tietoa Oulun liike-elämästä 1900-luvulla:
- Oulun kaupungin historia : 5 : 1918-1945 /kirj. Kustaa Hautala, Oulun kaupunki,1976
- Oulun kaupungin historia : 6 :1945-1990 /kirj. Turo Manninen , Oulun kaupunki,1995
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987
- Oulun vuosisadat 1605-2005, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2005
Teoksia voi kaukolainata ainakin Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2
Silikoni näyttää olevan kiistelty ainesosa, eikä täysin varmoja tuloksia puolesta tai vastaan ole ilmeisesti vielä saatavilla. Silikonia käyttävien valmisteiden sivuilla vakuutellaan sen käytön olevan täysin turvallista, kun taas luonnonmukaisia tuotteita suosivien lähteiden mukaan silikoni on erittäin epäterveellistä.
Kotimaisilta sivuilta löytyy seuraavia keskusteluja ja linkkejä silikonin harmillisuudesta:
http://atopialiitto.fi/node/554
http://www.nicehouse.fi/terveys/keskustelu/nayta.php?id=14793
Englanninkielinen artikkeli:
http://www.naturalpureorganics.com/silicone.htm
Joissain kauneudenhoitotuotteissa on jopa muoviyhdisteitä, jotka ainakin ovat haitallisia mereneläville.
http://www.slate.com/id/2193693/
Terveysasioissa tätä...
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra...
HelMet-ohjeissamme on "Omat tietoni" -ohjevalikoiman alla ohje "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Tässä ohjeessa neuvotaan, mikä tuo lukitusruutu on. Rastittamalla varauksesi, lukitset sen niin, että varaus ei lukituksen aikana saavu sinulle noudettavaksi. Näin voit tehdä esimerkiksi lomasi aikana. Varauksen vapautus lukituksesta tapahtuu rastin poistamalla. Eli ruutua ei tule rastittaa, jos haluat kirjan mahdollisimman pian.
HelMet-ohjeet: https://luettelo.helmet.fi/search*fin/k
Musiikkistudio on Helsingissä Kirjasto 10:ssä sekä Espoossa Entressen kirjastossa ja Sellon kirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot (esimerkiksi tilan varaamista varten) ja lisätietoja musiikkistudioista löytyy kyseisten kirjastojen kohdalta HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Kannattaa ottaa yhteys Suomen Saunaseuraan Helsingin Vaskiniemeen, Lauttasaareen. Asiakaspalvelu ma-pe 10 -14, p.09 - 678677.
internet-osoite: http://www.sauna.fi/. Luulenpa, että sieltä löytyy vastaus.
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin:
Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156)
Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan:
Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.
https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Kapteeni Nemo ja hänen sukellusveneensä Nautilus esiintyvät Jules Vernen (1828-1905) kirjoittamissa kirjoissa. Uusin painos on Sukelluslaivalla maapallon ympäri (WSOY 2000). Kaikki Nemo-seikkailut on koottu yksiin kansiin nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus (Karisto). Lisätietoa voi löytyä seuraavilta nettisivuilta:
http://www.kepa.fi/kumppani/kirjat/kaptnemo.htm
http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlverne.html
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä...
