| Mitkä ovat jääkiekkomaalin mitat? |
15469 |
|
29.9.2003 |
|
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
|
| Voitteko mainita muutaman kaunokirjallisen teoksen,jossa tapahtumat kerrotaan eri järjestyksessä kun ne tapahtuvat tarinassa ja miten ne siinä tapahtuvat. … |
15427 |
|
5.10.2007 |
|
Prolepsista eli ennakointia, kertojan viittausta tuleviin tapahtumiin on käyttänyt esim. F.E. Sillanpää teoksensa 'Hurskas kurjuus' alussa. Analepsis eli takauma, kerronnan siirtyminen ajassa taaksepäin esim. muisteleminen näyttäisi olevan ennakointia yleisempää. Sitä ovat käyttäneet mm. Gustave Flaubert teoksessaan 'Madame Bovary', Marko Tapio teoksessaan 'Arktinen hysteria' ja Natalia Baranskaja teoksessaan 'Viikko kuin viikko'.
Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja (2003)
Kuhna, Matti: Kahden maailman välissä. Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana; Jyväskylän yliopisto 2004
Kivioja, Henna: Kerronta ja puhekieli Natalia Baranskajan teoksessa Nedelja kak nedelja ja sen suomennoksessa; Tampereen yliopisto 2005... |
| Mistä nämä sukunimet ovat alkujaan, ovatko karjalaisia, savolaisia ym. Onko joku tukinut näitä sukuja? 1. Jauhiainen 2. Muje 3. Kokkonen 4. Wetterstrandt 5… |
15410 |
|
14.6.2010 |
|
"Uusi suomalainen nimikirja" on laaja teos, joka sisältää tietoa myös kaikista mainituista sukunimistä ja suvuista. Kannattaa tutustua esim. tuohon kirjaan, jos haluaa ko. sukunimistä lisää perustietoa. Tässä lähinnä mainitusta teoksesta löytyvää perustietoa ko. suvuista ja sukunimistä:
1. Jauhiainen. Uusi suomalainen nimikirja kertoo, että Jauhiainen ja sen lähinimet ovat lähinnä etelä-karjalaisia ja tunnetaan myös Karjalan kannakselta jo 1500-luvulta. Sieltä nimet ovat levinneet myöhemmin mm. Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Sukunimi Muje on lähinnä pohjois-karjalainen. Uusi suomalainen nimikirja: "Nimeen sisältynee itämurteiden muje(h) 'muikku', joka on voitu antaa lisänimeksi esim. kalastajalle".
3. Kotkaa merkitsevä Kokkosen... |
| Metalliset ruokailuvälineet tummuvat tiskikoneessa. Miten saan ne taas kiiltäviksi? |
15356 |
|
24.1.2013 |
|
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
|
| Voiko kirjaston kirjat palauttaa mihin tahansa kirjastoon? |
15355 |
|
10.11.2011 |
|
HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Sen sijaan yliopiston, muiden oppilaitosten tai HelMet-alueen ulkopuolisiin kirjastoihin ei voi noita HelMet-kirjastojen kirjoja palauttaa. Kun kirjat on palautettu, ne kuljetetaan omistajakirjastoon.
|
| Miten menee kuuluisa "ollako vai eikö olla" -monologi Hamletista YRJÖ JYLHÄN kääntämänä? |
15344 |
|
4.4.2013 |
|
Ollako vai eikö, siinä pulma:
jalompaa onko kärsiä ja sietää
kaikk' iskut, nuolet julman kohtalon,
vai asein käydä tuskain merta vastaan,
lopettain kaikki? - Kuolla - nukkua,
ei muuta; - tietää, uness' että päättyy
sydämen kipu, tuhannet nuo tuskat,
nuo lihan perinnöt - se täyttymys
ois pyyntö hartain. Kuolla, nukkua;
niin, nukkua! ja kenties uneksia?
Kas siinä vastus. Sillä minkälaiset
unemme lienevätkään kuolemassa,
nuo kahleet maan kun riisuttu on meiltä, -
se arveluttaa. Ja se pohdiskelu,
se kurjuutt' elämän niin pitkittää.
Ken kärsis ajan ilkkua ja raippaa,
tylyyttä sortajan tai korskan pilkkaa,
lain viivytystä, ylenkatsett' armaan,
virastoröyhkeyttä, potkaisuja,
joit' ansiokkaat epatoilta saavat, -
terällä tikarin jos niistä itse... |
| Mitkä olivat vanhimmat ikäluokat (syntymävuodet), jotka kutsuttiin palvelukseen viime sotien aikana? |
15286 |
|
2.5.2017 |
|
Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf):
Talvisota:
”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16
Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari... |
| Miten .odt-tiedostomuotoisen tiedoston saa auki omalla koneella? |
15243 |
|
29.3.2012 |
|
Yleisimmin odt-tiedostoja käytetään OpenOffice.org-ohjelmistolla, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.openoffice.org/fi/. Myös Microsoft Word osaa jossakin määrin avata kyseistä tiedostomuotoa. Word 2010 osaa Microsoftin mukaan aukaista tiedostoja suoraan, mutta vanhemmat versiot vaativat päivityspaketin. Osoitteesta http://office.microsoft.com/fi-fi/word-help/opendocument-tekstiasiakirj… löytyy ohjeistus tiedoston avaamiseen Word 2007 -versiolla.
Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/OpenDocument#OpenDocumentia_tukevia_ohjelm… löytyy lista useista muista ohjelmista, jotka tukevat pdt-tiedostomuotoa.
|
| Runoja/lyhyitä tekstejä iloisesta ja haikeastakin vanhenemisesta. |
15198 |
|
24.7.2006 |
|
Oivallisia ajatuksia vanhenemisesta saattaisi löytyä seuraavista Juhani Mäkelän kirjoittamista kirjoista:
- Pieni kuusikymppisen kirja, WSOY 2003
- Noin kuusikymppisen kirja, WSOY 1998
Lämpimästi ja rohkaisten vanhenemisesta puhuu Anja Porio kirjassaan Kevyin askelin, Gummerus 2001.
Runoja vanhenemisesta löytyy mm. kirjoista:
- Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta, toimittanut Sirkka-Liisa Kivelä, Tammi 2005
- Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty- Hämäläinen, WSOY 2005
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta. Lisäksi kirjastoista löytyy aforismikirjallisuutta, joista voi poimia viisaita ajatuksia aiheen mukaan.
Pasilan kirjastossa on... |
| Mihin kellonaikaan voi sanoa illan alkavan? |
15138 |
|
20.3.2020 |
|
Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
|
| Mitä kappaletta mahtaa Alikersantti Hietanen hoilata Tuntematon Sotilas -elokuvan alkupäässä, paloaukealla? Meneen näin: "... ja polle, polle, polle, älä… |
15136 |
|
31.10.2008 |
|
Kyseessä ei taida olla mikään "oikea" laulu. Tuntematon sotilas -kirjassa kohta menee näin:
"Sitten hän veti raitista ilmaa keuhkonsa täyteen, aivan kuin tuulettaakseen itsestään turhan mietiskelyn, ja alkoi laulaa. Hän keräsi sanoja yhteen, miten sattui muistamaan, ja teki itse säveltä sitä mukaa kuin laulu eteni:
Ikkunasta katselin kun höyrylaiva seilaa
Aurajoen siliätä pintaa.
Sano hei hei juu vai seilailee
tuota Aurajoen siliätä pintaa.
Ja polle polle polle älä aisalles kaki
sillä huomenna on markkinapäivä.
Hili rimpsis jolkuta hiljalleen
vai huomenna markkinapäivä."
Edvin Laineen versioon Tuntemattomasta sotilaasta on musiikin säveltänyt Ahti Sonninen, lukuunottamatta tietenkin Sibeliuksen Finlandiaa. Hän on ehkä sitten kehitellyt... |
| Kuinka monta suomalaista / Suomessa asuvaa on 1) alle 30 vuotiasta 2) yli 50-vuotiasta 3) yli 60-vuotiasta 4) yli 70vuotiasta 5) yli 80-vuotiasta 6) yli 90… |
15129 |
|
18.1.2012 |
|
Suomen väestön lukumäärä on 31.12.2010:
1) 0-29 vuotiaita 1 893 604,
2) 50+ v. 2 101 718,
3) 60+ v. 1 342 753,
4) 70+ v. 659 044,
5) 80+ 255 912 ja
6) 90+ v. 34 303 henkilöä.
Suomen väestötilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
|
| Tarvitsisin kiireellisesti runon "Mistä on pienet tytöt tehty?" Olisiko Kirsi Kunnaan tai Kaarina Helakisan? |
15047 |
|
19.8.1999 |
|
Kyseessä on englantilainen kansanruno. Kirsi Kunnaksen suomennos löytyy esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittaman Suomen lasten runotar -kokoelman sivulta 58 ja kuuluu näin:
Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkasista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty.
|
| Onko olemassa laki- tai muuta tekstiä, jossa kielletään piikkilangan käyttö aitana tai osana varsinaista aitaa (esim. ylin kerros aidasta on piikkilankaa). |
15042 |
|
26.5.2009 |
|
Aiheesta tietoa kannattaa etsiä kunnan rakennusjärjestyksestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 14 § mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea muun muassa rakentamistapaa, aitoja ja muita rakennelmia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P14
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä todetaan, että pientalotontilla lupaa ei tarvitse hakea asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin omistaja tai haltija hyväksyy niiden rakentamisen;
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4c1d80004a17215784b4ec3d8d1d4668/Rake…... |
| Mistä on saanut alkunsa sana leffa? |
15020 |
|
19.2.2007 |
|
Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien.
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa.
yks. nom. leffa
yks. gen. leffan
yks. part. leffaa
yks. ill. leffaan
mon. nom. leffat
mon. gen. leffojen, (leffain)
mon. part. leffoja
mon. ill. leffoihin
|
| Äitini piti niin paljon laulusta:"Tâällä pohjan tähden alla on mun)kotimaani , mutta ... aika lyhyt meillä( En muista sanoja) Voisitteko auttaa minua laulun… |
14963 |
|
9.12.2007 |
|
Suomen runotar vuodelta 1965 tietää Täällä Pohjan tähden alla on nyt kotomaamme -runon nimeksi Kotomaamme ja Tekijäksi Juhana Fredrik Granlundin. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Laulun sävel on suomalainen kansansävelmä. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Syitä tähän emme saaneet selvitetyksi. Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Nuotit löytyvät esim. kokoelmista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Muutama poiminto levytyksistä:... |
| Onko netissä tämän tyylistä kysymyspalvelua, jossa voi kysyä terveydenhoitajalta/lääkäriltä tai hammaslääkäriltä? |
14897 |
|
12.1.2009 |
|
Internetissä on tavattoman paljon erilaisia terveysaiheisia sivustoja, joista joillakin on ns. Kysy lääkäriltä -palvelu. Tässä esimerkiksi muutamia.
Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/ erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kävijöiden lähettämiin kysymyksiin. Vastausaika on yleensä yksi viikko. Vastauksen hinta vaihtelee asiantuntijakohtaisesti ja on ilmoitettu kunkin asiantuntijan omalla esittelysivulla. Osa vastauksista on myös maksuttomia.
Terveyskeskus.fi-portaaliin http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?viewType=viewinfoview&directoryType=ky… kysymyksen lähettäminen on pääsääntöisesti maksullista. Mikäli lääkäri vastaa kysymyksiin ilmaiseksi, hän valitsee itselleen tulleista... |
| Haluaisin tietää 1. mistä sana 'äiti' on tullut suomen kieleen? 2. milloin? 3. mitä äiti-sanan muinainen merkitys on? Mistä voisin lukea lisää äiti-sanan… |
14873 |
|
23.7.2008 |
|
Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä.
Mutta eivät suomen kielen... |
| Mitä tarkoittaa sanonta hyvää päivää, kirvesvartta? |
14871 |
|
9.2.2012 |
|
Kielitoimiston sanakirjan (1. osa, A - K, 2006) mukaan sanontaa käytetään "kysymykseen sopimattomasta vastauksesta, vastauksen kiertämisestä, (tahallisesta) väärinymmärtämisestä tms.". Sillä siis tarkoitetaan, että keskustelijat puhuvat tahallaan tai tarkoittamattaan eri asioista: kun toinen puhuja toivottaa hyvää päivää, toinen kertoo veistävänsä kirvesvartta.
|
| Mistä löytäisin Titanic hymnin sanat suomeksi: "Sua kohti Herrani?" Kiitos vastauksestasi. |
14853 |
|
16.7.2008 |
|
Tämä amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) säveltämä hymni löytyy nuotteineen ja suomenkielisine sanoineen useammastakin nuottijulkaisusta, esimerkiksi:
- Lehti puusta variseepi: suomalainen koululauluperinne. WSOY, 1999.
- Suuri toivelaulukirja. 2. F-Kustannus, 2005. Hymni on myös toivelaulukirjan vanhemmissa painoksissa.
- Parhaat hengelliset laulut. Warner/Chappel Music Finland, c2001.
- Parhaat yhteislaulut. Warner/Chappel Music Finland, Kirjapaja, 2000.
- Virsihelmiä. WSOY, 2006.
Näitä ja muita laulun sisältäviä nuottikirjoja voit etsiä oman kirjastosi kokoelmatietokannasta sana- tai nimekehaulla, sanoilla: sua kohti herrani. Aineisto kannattaa rajata nuotteihin.
"Sua kohti, Herrani" on se vanhempi ja tunnetumpi suomennos Sarah... |
