Kannattaa tässä asiassa ottaa yhteyttä Meilahden kampuskirjasto Terkkoon, jossa on varmastikin Suomen paras valikoima lääketieteellistä kirjallisuutta sekä paras asiantuntemus arvioida eri lähteiden luotettavuutta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
HelMet-kirjastosta löytyy haulla anatomia ja rajaamalla kieleksi latina seuraavat teokset:
- Anatomica Humana : anatomian värikuvasto 2013
- Anatomian taskukuvasto (2001)
Laulussa Kissaihmiset (säveltäjä Kie von Hertzen, sanoittaja Kalle Ahola) naissolistina on Costi Snellman eli siviilinimeltään Kirsi Snellman, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=2289131d-70c5-4609-b6e2-5f79….
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen asiasanoituksen mukaan J. Nozipo Marairen Tyttäreni Zenzele on kaunokirjallisuutta, romaani ja kirjeromaani. Teos on fiktiivinen, mutta ilmeisesti osin omaelämäkerrallinen. Kirkon ulkomaanavun –sivuston kirjallisuussivujen (http://www.yhteinenmaailmamme.fi/fin/maailman_kulttuurien_rikkaus/kultt…) mukaan ”Nozipo Maraire syntyi itsenäisyyskamppailun aikaan Britannian siirtomaassa Rhodesiassa, josta tuli itsenäistymisen jälkeen Zimbabwe. Zenzele on osin omaelämäkerrallinen romaani ja kokoema isoäidiltä ja äidiltä kuuultuja itsenäisyystaistelun tarinoista.”
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Tietoa tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä. Kirjastomme käsikirjaston varastossa löytyvät kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ajalta 1967-2000. Uusimmat tilastot löytyvät myös Kelan sivuilta, eli vuodet 1996-2008. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/241105130835AL?OpenDocument). Uudempia tilastoja ei vielä ole julkaistu. Näistä pitäisi selvitä eläkkeiden sekä sosiaalietuuksien muuttuminen, tosin kahdelta viime vuodelta ei vielä ole tilastoja.
Inflaation/elinkustannusten luvut löytyvät seuraavien tilastolinkkien avulla:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
ja Kelan tilastollinen vuosikirja http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
sekä samalla sivulla oleva Taskutilasto
http://...
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Hei!
Venäläisen nykykirjallisuuden lukeminen perinteisten klassikoiden ohella on erittäin hyvä lähtökohta tutustua venäläisyyteen. Tässä on lista kirjastostakin löytyvistä suomennetuista venäläisistä nykykirjailijoista:
Boris Akunin, Andrei Astvatsaturov, Mihail Berg, Joseph Brodsky, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Dmitri Gluhovski, Viktor Jerofejev, Natalja Kljutšarjova, Andrei Konstantinov, Alexandra Marinina, Viktor Pelevin, Jevgeni Popov, Vladimir Sorokin, Eduard Topol, Ljudmila Ulitskaja
Klassikoista voi suositella Gogolia, jota venäläisen kirjallisuuden asiantuntija Jukka Mallinen piti ensimmäisenä realismin edustajan venäläisistä klassikoista. Jukka Mallinen on itse kääntänyt erityisesti Viktor Jerofejevia, joka esimerkiksi...
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Opi lukemaan -nimisiä sarjoja on julkaistu useita.
1980-luvulla ilmestyi Opi lukemaan -sarja, jossa ei kuitenkaan ole pupun päitä eikä värikoodeja. Alla esimerkiksi kuva yhdestä sarjan kirjasta: Mansikin uusi hattu:
https://www.google.com/search?q=mansikin+uusi+hattu&rls=com.microsoft:f…
Vaukirja.fi on julkaissut Opi lukemaan -sarjaa, mutta siinäkään ei ole värikoodeja eikä pupunpäitä. Alla tietoa tästä sarjasta:
http://www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan/Mika-on-Vaukirjan-Opi-lukemaan-sarj…
1990-luvulla ilmestyi Osaan jo lukea -sarja. Siinä ukkelihahmolla erotellaan kirjat helpoista vaikeisiin: Aloitteleva, Luen hyvin tai Ahmin. Alla kuva yhdestä sarja kirjasta:
http://hallinto.somero.fi/kirjasto/lapset/osaan_jo_lukea.html
1980-luvulla...
Lasten tietokirjoja lentämisestä ovat vaikkapa nämä:
- Lentokoneen ohjaimissa / Nick Barnard
- Hui, me lennetään! / Pierre Winters & Tineke Meirink
- Lentokoneita / teksti: Ruth Mabee Lachman
- Sudenpentujen käsikirja. 5 : Taivaalla tapahtuu / [teksti: Jean-Pierre Bernier]
Kuva- ja satukirjoja lentämisestä lentokoneella tai omin siivin ovat mm. nämä:
- Lampaan lentonäytös / [teksti: Sue McMillan]
- Hiiri joka halusi lentää / Virpi Summa
- Urhea pikku pöllö / teksti: Penny Little
- Muumipeikko lentää : luukkukirja! / Riina & Sami Kaarla
- Lentävä pingviini / Oliver Jeffers
- Varo vähän, leppäkerttu! / teksti ja kuvitus: Jack Tickle
- Kipinäisen lentokone / kirjoittanut Karen Wallace
Lisää Helmet-kirjastojen lentokirjoja ja...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Uuden suomalaisen nimikirjan (2000) mukaan sukunimi Mörö tulee siitä, että tummatukkaista, isokokoista ihmistä on saatettu nimitellä sanoilla mörkö ja mörö, joilla on tarkoitettu pelottavan ja kummituksen lisäksi myös villieläintä, karhua, sutta tms. Sukunimenä Mörö on kannakselainen, nimenkantajia asui ennen viime sotia etenkin Valkjärvellä ja Kivennavalla.
Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilasto tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tiedot kerätään kyselyllä ja julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston mukaan 94 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2023, ja 96,7 % prosentissa kotitalouksista oli internetyhteys. Luku pitää sisällään kaikki yhteydet, myös älypuhelinten yhteydet.
Lähde: Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö.
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...