Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole...
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljo, vaikka käytännön menettelytavat saattavat olla erilaisia.
Kirjastolaki (http://www.minedu.fi/kupo/kirjlaki.htm) säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt,
videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin.
Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten. Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta....
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Nuotit löytyvät esim. julkaisusta The World´s greatest fakebook: "C" edition: for piano, vocal, guitar, electronic keyboard and all "C" instruments, 1996,
ISBN 1-57623-690-0. Kahdelle kitaralle nuotit löytyvät kokoelmasta 66 easy guitar solos, 1967 (Mammoth Series; No 23).
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Kyseessä saattaisi olla liiketunnistin. Esimerkiksi julkisissa käymälätiloissa sellaisia käytetään katkaisijan tarpeen poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, etteivät valot pala turhaan, mutta ovat kuitenkin päällä aina silloin, kun niitä tarvitaan.Kameravalvonnasta on tiedotettava avoimesti: siitä tulee olla näkyvillä varoituskyltit. Lain mukaan toteutettua kameravalvontaa voidaan käytännössä käyttää kaikissa julkisissa tiloissa paitsi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, wc-tiloissa, kylpyhuoneissa, saunoissa ja sovituskopeissa. Näissä tiloissa kameravalvonta on yksityisyydensuojan perusteella ehdottomasti kielletty. Rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaan henkilö, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa...
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Viljo Kajavasta löytyy lyhyt elämäkerta hänen kustantajansa Otavan www-sivuilta, valitse kotimaiset kirjailijat ja hakemistosta Kajava (http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… ).-Viljo Kajavan muistelmat ilmestyivät vuonna 1990 nimellä Aika rakastaa, aika laulaa. Myös Miten kirjani ovat syntyneet osa 2 vuodelta 1979 sisältää Viljo Kajavan omaa tekstiä s.66-85. Nämä kirjat varmaan löydät oman kirjastosi kautta.
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
Valmista kirjaesitelmää ei taida löytyä. Lähteitä esitelmään saat esim. seuraavista kirjoista:
- Proosan taiteesta: Leevi Valkaman juhlakirja (artikkeli Reigin papista)
- Kai Laitinen, Aino Kallaksen maailma ja Aino Kallaksen mestarivuodet
Savonlinnan kirjaston pääkirjastossa on myös lehtileikkeitä Aino Kallaksesta. Perustiedot kirjailijasta saat vaikka Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
Pääkaupunkiseudun MelMet-tietokannasta löytyy vain yksi kirja, joka käsittelee alpakan hoitoa ja kasvatusta:
Sirkkola, Heikki: Alpakkakasvattajan käsikirja. Vet.Eliö julkaisut, 2003.
Seuraavissa julkaisuissa myös käsitellään alpakan kasvatusta. Seuraavat julkaisut löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Helsingin Sanomat, Koti ja Moda. Aamulehdestä ja Turun sanomista voi pyytää kaukolainakopiot oman kotikirjaston kautta.
Sjöholm, Emmi: Alpakkabuumi valtasi Helsingin seudun : Helsingin lähikuntiin perustettu jo neljä alpakkatilaa. Helsingin sanomat: 2007-05-29;
Backman, Leila: Alpakat hurmasivat Sannan. Koti: 2005 ; (66) ; 10 ; 8-11;
Laurila, Aila-Liisa: Andien eläin viihtyy hämäläismaisemissa : alpakkatarhaus : lihaa voi syödä, mutta...
Nimien muuntaminen kiinaksi onnistuu helposti osoitteessa www.mandarintools.com. Tässä linkki: http://www.mandarintools.com/chinesename.html. Etunimen lisäksi tarvitaan myös sukunimi, sukupuoli, nimelle toivottu sävy ja syntymäaika. Muunnettu nimi esiintyy vastauksessa sekä latinalaisin että kiinalaisin merkein.
Huonolta valitettavasti näyttää. Edes Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, ei löydy Sami Pitkämön lauluja nuotteina, joten ilmeisestikään niitä ei sellaisina ole edes julkaistu. (Violassa on tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen.) Molempien laulujen tekstit kyllä löytyvät ainakin Sami Pitkämön levyn "Lauluja rakkaudesta ja vähän muustakin" tesktiliitteestä.
"Niin se käy", alkuperäiseltä nimeltään "Un, deux, trois" (vuodelta 1976) ei myöskään löydy nuottina Violasta - tuskinpa tätä ranskalaista sävelmää Suomessa olisi nuottina julkaistukaan, vaikka tuohon aikaan käännösiskelmien levyttäminen olikin tavanmukaista. Ainakaan HelMet-verkkokirjastosta kappaletta ei löydy...
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Ingrid Larsson Haglundin kirjoittama kirja "1600-tals recept ur Per Brahes kokbok : mat och minnen från Visingsborg, Sveriges första grevskap". Kirjan luettelotietueeseen on kirjattu myös toinen nimeke "Per Brahes kokbok". Kirja on julkaistu vuonna 1997. Muuta Pietari Braheen ja ruokaan liittyvää kirjaa en Vaski-kirjastojen kokoelmista löytänyt.
