Helmet-kirjastokortin voi saada, vaikkei asu pääkaupunkiseudulla. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan kuitenkin Suomessa oleva osoite.
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus (ks. linkki alla).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyystodistukset(105340)
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen täällä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,Pyöree puu tarkoittaa (pöytä)viinapulloa, joka kiersi kädestä käteen. Kieltolain jälkeen Pöytäviina tehtiin selluloosatehtaiden sulfiittijäteliemestä, joten viinan raaka-aine oli siis puu. Tästä tulee siis nimitys tikkuviina. Sota-aikana korkin saatavuusongelmien takia tehtii korvikkeeksi puutappi, mikä viimeisteli nimityksen.Tästä tietoa mm. https://www.ilmajoenmuseot.fi/museon-katkoista/poytaviina-alkon-ensimmainen-oma-tuote-on-poissa/
Aurora kirjastojen aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/ löytyy CD-ROM -levy ja video, joista pitäisi löytyä hirven ääntelyä. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa Aurorasta. SUOMEN fauna [Elektroninen aineisto] / Martti Hanhela, Heino Hanhela Nisäkkäät Särkijärvi : M. ja H. Hanhela 1997 2 CD-ROM -levyä. Video(VHS) NISÄKKÄÄT [Videotallenne] [S.l.] : Castle Communications, 1996 ; Pukkila.
Kallion kirjastossa Helsingissä on toteutettu upea Satukallio-tietokanta, josta voi etsiä esim. yksittäisiä satuja. Osoite on http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ja hakemalla sanalla tynnyri, löytyy tiedot mm. sadusta Tynnyrissä kasvanut tyttö, joka löytyy useistakin eri satukirjoista (mm. Suomalaisten satujen helmiä ja Satumaailma 7).
Näiden teosten saatavuuden Jämsänkosken kirjastossa voit tarkistaa Jämpti-tietokannasta osoitteessa http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1&sesid=1044511966
Mikäli tarkoitat kesällä 2004 Turun seudulla karkuteillä ollutta Murre-koiraa, oheisista Turun Sanomien artikkeleista löytyy Murren kuvia. Koira tunnettiin Tarvasjoen Murrena:
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:255264,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:243623,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:244248,0
Turun Murre on myös satuhahmo, josta on tehty kirja. Riitta-Liisa Snällströmin kuvakirja Turun "Murre" löytyy Turun kaupunginkirjastosta ja ohessa Turun Sanomien artikkeli aiheesta
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:208650,0
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Helmet-aineistohausta löytyy äänikasettina teos 1900-luvun vaikuttajia, jossa Juhani Ihanus kertoo Sigmund Freudista.
Teos löytyy Helmetistä sanahaulla Freud äänikirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Jungin teoksia äänitteinä ei kirjastotietokannoista löydy.
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole. Sen sijaan sitä löytyy useista muista kirjastoista, esim. Oulu, Kuopio, Tampere ja Lahti, ja kaukopalvelun kautta se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 4 euroa.
Jyväskylän Norssi 70 vuotta -matrikkelissa kerrotaan, että Aatu Nykänen toimi opettajana Norssissa (koulun silloiset nimet olivat Jyväskylän yhteislyseo ja Jyväskylän normaalilyseo).
Elämäkertaa hänestä ei ilmeisesti ole julkaistu. Näissä teoksissa on kuitenkin mainintoja Nykäsestä, hänen työstään ja persoonastaan:
Paunu, Eira: Koulutytöstä yliopettajaksi : muistoja koulutieltä Jyväskylässä yli 40 vuoden ajalta
Vuorimies, Heikki (toim.): Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Aatu Nykänen kuoli 3.1.1974. Nekrologi saattaisi siis löytyä jonkin kuolinajankohdan lähipäivän Keskisuomalaisesta. Vanhat Keskisuomalaiset ovat mikrofilmeillä luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jos et asu Jyväskylässä, niitä kannattaa...
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
Aino Ollila (1900-1971) syntyi Käkisalmessa. Hän toimi opettajana Helsingin käsityönopettajaopistossa vuosina 1928-1965. Hän kirjoitti artikkeleita mm. Kotilieteen ja käsityölehtiin. Tuon ajan lehdistä ei ole artikkelihakua, joten artikkelit löytyvät vain selaamalla lehtiä. Teoksessa Tekstiiliopettajaliitto - Textillärarförbundet 1911 - 2001 saattaisi olla tietoa Ollilasta. Porin kirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Suomen käsityön museossa (http://www.craftmuseum.fi/) saattaisi olla tietoa Aino Ollilasta. Satakunnan Kansan artikkeli näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa: http://www2.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=75708
Theofilos (Θεόφιλος)on kreikkalainen miehen etunimi, joka espanjan kielessä esiintyy muodossa Teófilo ja muissa kielissä mm. muodoissa Theophilos, Theophilus ja Amadeus (latinan kielestä).
Kreikankielinen nimi muodostuu sanoista "theo" (Jumala) ja "filia" (kiintymys, rakkaus tms). Suomenkielinen käännös olisi suunnilleen "Jumalaa rakastava" tai "Jumalan rakas".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vaski-kirjastojen tietokannassa ei ole yhtään Ulla-Lena Lundbergin englanninkielistä kirjaa, myöskään Adlibriksen, Suomalaisen kirjakaupan, Akateemisen kirjakaupan tai Amazon.comin valikoimista ei sellaisia löytynyt. SKS:n Fili-käännöstietokanta ei tuottanut myöskään tulosta. Soitin Gummerukselle (Puh. 010 6836 200) ja tiedustelin asiaa, mutta heillä on Lundbergin tuotannosta tietävät ihmiset lomilla tällä hetkellä. Olisin kysynyt heiltä, josko mahdollisia käännösprojekteja on suunnitteilla tai jo kirjoitusvaiheessa käynnissä.
Tämän Pedro Paulin laulun "Mujer" ovat Rauni Koudan suomenkielisiin sanoihin "Nainen" levyttäneet Kari Tapion lisäksi ainakin Einö Grön, Juhani Markola, Tuomo Salmi, Esko Rahkonen, Eila Pienimäki, Matti Tapani, Kari Hautasaari, Markku Suominen ja Rainer Nyman.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Kappale on levytetty useita kertoja, ja se on myös muutamassa nuottikokoelmassa. Eri levytykset ja nuottitiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta. Violan mukaan säveltäjä on Jimi Constantine. Sanoittajiksi on merkitty Risto Asikainen, Mikael Gabriel Sohlman ja Dan Tolppanen kaikissa tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa myös Jimi Constantine ja Uniikki.
Violan tiedot levytyksistä ja nuoteista löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Olisikohan kyseessä ehkä useammastakin 80-luvulla ilmestyneestä laulu- ja leikkikirjasta löytyvä Umbaazu, joka alkaa "Umbaazu baazu endaa, ziguendaa, ziguendaa"?
Umbaazuun ja siihen liittyviin leikkiohjeisiin voi tutustua esimerkiksi näissä kirjoissa:
Eeva Alho & Soili Perkiö, Laulun aika : Pööpötien laulukirja
Marja Hongisto-Åberg, Lasten laulupuu
Uskon ymmärtäväni, mitä kysyjä tavoittelee. Kysymyksenasettelussa on kuitenkin rakenteellisiä ongelmia, joiden takia edes alustavan vastauksen antaminen on vaikeata, mielestäni mahdotonta.Mitä ensinnäkin tarkoitetaan, kun sanotaan, että jonkun ideologian "nimissä" on surmattu X ihmistä? Harvemmin minkään ideologian edustajat surmaavat ihmisiä ideologiansa nimissä, vaan perusteluna on jokin muu syy. Yleensä kaikki esitetyt luvut ovat siksi peräisin kyseistä ideologiaa vastustavilta ihmisiltä, joilla on taipumus suurennella lukuja siinä missä ideologian kannattajat niitä vähättelevät tai kiistävät kokonaan. Kaikki luvut ovat karkeita arvioita, koska tällaisten asioiden objektiivinen selvittäinen on hankalaa paljon pienessäkin mittakaavassa....
