Järviradion henkilöstön yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarviradio.fi/yhteystiedot/
Valtioneuvoston päätöksessä ohjelmistotoimiluvista radiotoiminnan harjoittamiseksi (28.12.2017) kuvataan hieman tarkemmin Järviradiota. Siinä mainitaan, että Järviradion omistaa yhteensä 13 eri toimijaa, joihin kuuluvat muun muassa luterilainen seurakunta, Siion ry, maakuntalehti, teleoperaattori ja yksityishenkilöitä, https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Paatos_radion_ohjelmistotoimiluvista.pdf
Asiaa voi myös tiedustella Järviradiolta.
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä...
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy viitetiedot lehtiartikkeleista. Tässä osuvimmat haulla Berliini ja matkailu.
Nimeke Berliini : kaupunki, joka muuttuu päivässä, aikakauslehti Mondo 2005 ; 4 ; s.28-35
Berliini : kaupunki kuin aikakone, aikakauslehti Mondo 2003 ; 1 ; s.36-47
Berliinin pyörteissä : löytöretki Euroopan sydämeen, aikakauslehti Matkaopas 2002; 8 ; s.24-29
Nämä lehdet löytyvät Helmet-hausta, mutta lehtiä ei voi varata sen kautta. Jos haluat varata lehtiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Aleksi on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston kuten useimpien muidenkin kirjastojen asiakastyöasemilta.
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X matkaoppaat berliini antaa matkakirjoja, hakutulos on rajattavissa...
Humoristisia pakinoitsijoita ovat mm.Pirkko Kolbe, Bisquit (Seppo Ahti), Seppo Hyrkäs, Matti Mäkelä,Markus Kojo ja Juhani Mäkelä, jolta löytyy koottuina Mäkelän parhaat. Uudempia pakinoisijoita ovat Liisaleena kirjallaan Poikki ja pinoon ja Helsingin Sanomista tutuksi tulleet hahmot Eila ja Rampe, joista on kirjoittanut Sinikka Nopola kirjoissaan Ei tehrä tästä ny numeroo ja Se on myähästä ny. Viime vuonna ilmestyivät kirjat Mari Mörö: Miten puhua naiselle ja Toimi Kontio: Miten puhua miehelle.
HelMet - aineistohaussa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html) kannattaa valita hakutavaksi "sanahaku", jolloin aineistoa voi hakea useilla eri hakusanoilla, lisäksi voi tehdä erilaisia kieli, aineisto yms. rajauksia.
Tässä tapauksessa hakusanoiksi kannattaa valita Lonely Planet (matkaopassarjan nimi) sekä Siperia. Sanat voi kirjoittaa peräkkäin hakulaatikkoon. Rajauksia ei tarvitse välttämättä tehdä.
Tulokseksi saa viitelistan, jossa on muutama Lonely Planetin Siperia - aiheinen matkaopas. Hakemaasi teosta löytyy kaksi eri painosta (v.2002 ja v. 2006). Varauksen pääsee tekemään vasemmasta yläkulmasta "varaus" painikkeesta.
Kirjastolain ja –asetuksen mukaan yleisten kirjastojen henkilöstöstä vähintään kahdelta kolmasosalta vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun vaatimuksen täyttää myös informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto.
Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että...
Tuula-Maija Javanaisen teoksia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseusun HelMet-kirjastojen kokoelmista.
Esimerkiksi Javanaisen teoksia, Hyvää tätä päivää 1-3 on kuitenkin saatavissa muista yleisistä kirjastoista ja Varastokirjastosta.
Teidän kannatta ottaa yhteyttä oman kuntanne kirjastoon, joka voi tilata teille kirjan kaukolainana, esimerkiksi Varastokirjastosta.
Frank-monihausta voitte tarkistaa mistä kirjastoista Javanaisen teoksia löytyy:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot
Myös Kansalliskirjaston kokoelmissa, lukusali käytössä, on Javanaiselta teokset Hyvää tätä päivää 1-3.
Kansalliskirjaston yhetystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Sähköliiton eli sähköalojen ammattiliiton
(http://www.sahkoliitto.fi/portal/page?_pageid=613,2657413&_dad=portal&_…) mukaan työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Todennäköisesti tilanne jatkuukin hyvänä, mutta tulevaisuudennäkymiä on kuitenkin mahdoton varmuudella ennustaa: paljon riippuu yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Opiskeleminen ja ammattiin valmistuminen on kuitenkin aina hyödyllistä.
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Viime vuosina on ilmestynyt aika monta vanhan talon kunnostukseen liittyvää kirjaa. Ne ovat myös kovasti lainassa kirjastoista, joten kirjojen sisältöjen tarkempi tutkiminen ei aina onnistu.
Alla on listattu joitakin uusia ja uudehkoja kirjoja, joiden joukossa voisi olla etsimäsi. Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Oman talon käsikirja / Risto Pekkala (2012)
- Remonttikirja / Taisto Ahonen (2007)
- Perinnemestarin remonttikirja / Hannu Rinne (2010)
- Rakkaat vanhat puutalot : säilyttäjän opaskirja / Matti Laine ja Anssi Orrenmaa (2012)
- Uusi pientalon käsikirja / Per Hemgren & Henrik Wannfors (2012)
- Remontoijan käsikirja / Risto Pekkala (2011)
- Uuden asunnon käsikirja (2011)
- Vanhan...
Finnkinolta kerrotaan, ettei mitään minimikatsojamäärää ole, vaan esitys pidetään joka tapauksessa. Finnkino omistaa noin 70 prosenttia suomalaisista elokuvateattereista. On tietysti mahdollista, että jollakin muulla teatterilla on toisenlainen käytäntö. Mikäli kysymys koskee tiettyä, jonkun muun kuin Finnkinon omistamaa teatteria, kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne.
Lipun osoittamalla paikalla ei toki ole pakko istua, mikäli katsomossa on vapaiksi jääneitä paikkoja.
Tuulevi Mattilan äänitteitä on vähän saatavilla. Useimmat Suomen äänitearkistossa mainitusta 14:stä kappaleesta löytyvät vain vinyyliversioina. Vinyylilevyjä saattaa löytyä joistakin divareista. Esimerkiksi Järvenpääläinen Divari Kangas on äskettäin myynyt kolme Tuulevi Mattilan vinyylisingleä:
http://www.divarikangas.fi/index.php?page=tuotteet&start=0&ryhma=5&laji…
CD-levyiltä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat kappaleet:
Pikkutonttu Tupsu (1961) kokoelmalla Rakkaimmat wanhanajan joululaulut. 1
Jussi Huopahattu ja Liisa Pitsireuna (1972) kokoelmalla Disney : kivat satulaulut (Duetto Jukka Kuoppamäen kanssa)
Lisäksi Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy LP-levy vuodelta 1978: Intiaanin tie = Camino del indio...
Yashar Kemalista (Yasar Kemal) löydät tietoa internetistä sivuilta, joiden osoite on: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/kemhome.htm
Näiltä sivuilta löytyy myös luettelo Kemalin saamista palkinnoista ja arvonimistä: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/bio-engl.htm
Valitettavasti sivut ovat saksan- ja englanninkieliset.
Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, jota useissa suomalaisissa kirjastoissa on saatavana: Nousiainen, Mervi : Turkin kirjallisuus kirjailijoita ja teemoja (1997) Nobel-ehdokkaana Kemal ei tiettävästi ole ollut.
Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse).
Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
