Hei!
Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Kari Levola on kirjoittanut monista eri aiheista ; yleisteemaa ei voi määritellä. Kari Levolasta ja hänen kirjoistaan löytyy tietoja esim.
tältä sivustolta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Kari Levolan sähköpostiosoite ei ole välttämättä julkinen. Voit ottaa yhteyttä hänen kirjojen kustantajaansa Tammeen.
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa...
Tämänhetkisten sääntöjen mukaan Suomi voi osallistua Eurovision laulukilpailuun ensi vuonna, vaikka ei tänä vuonna päässyt finaaliin. Kilpailun säännöt julkaistaan aina kilpailua edeltävänä vuonna syksyllä (http://www.eurovision.tv/page/about/rules). Sääntöjä on vuosien varrella muutettu.
Osallistujamaiden lukumäärää on aiemmin rajoitettu esim. menestyksen perusteella. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt loppukilpailuun aiemman huonon menestyksen takia. Vuodesta 2004 lähtien kaikki EBU-maat eli Euroopan yleisradiounionin jäsenmaat ovat voineet osallistua kilpailuun, mutta kilpailun finaalia edeltää karsinta eli semifinaalivaihe. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan finaaliin pääsee korkeintaan 26 EBU-maata. Näiden joukossa...
Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
Tällä hetkellä Natossa ei ole olemassa mekanismia, jolla jäsenmaa voitaisiin erottaa. Teoriassa Naton jäsenmaat voisivat muokata alkuperäistä Pohjois-Atlantin sopimusta erottamisen mahdollistavan mekanismin luomiseksi, mutta näin tapahtuisi todennäköisesti vain jos jokin jäsenvaltio rikkoisi Pohjois-Atlantin sopimusta tai YK:n peruskirjaa äärimmäisen räikeästi. Yksittäinen Nato-maa voi halutessaan erota puolustusliitosta ilmoittamalla halustaan erota Yhdysvaltain hallitukselle.
Epävirallinen suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta: http://atlanttiseura.fi/nato/wp-content/uploads/2014/06/Pohjois-Atlantin-sopimus-suomennos.pdf
Huom! Vastaaja ei ole kansainvälisen oikeuden asiantuntija.
SYKE-palveluita on tehty vuodesta 1995 lähtien. Kansainvälisesti ainutlaatuista Sykkeessä lienee ennen muuta niiden tuotantoperiaate: keskuskirjastotoimiston yhteydessä toimiva Tiedon talo -projekti vastaa kansallisesti palveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja hallinnoinista, kirjastot taas mahdollisimman pitkälle sisällön tuottamisesta palveluihin. Kaikilla kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on ylläpitotunnukset, joilla päästään yhteisesti ylläpidettäviin palveluihin. Kaikkiin näihin palveluihin on www-ylläpitoliittymät. Hajautetun ylläpidon ydin on tunnustenhallintatietokanta. Syke-palvelut rahoittaa opetusministeriö ja Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/syke/workshop...
Mitä-missä-milloin: kansalaisen vuosikirja vuosilta 1950-1970 löytyy Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastosta käsikirjaston kokoelmasta. Vuosikirjasta on myös lainattavia kappaleita varastokokoelmassa, ei kuitenkaan joka vuodelta.
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Suomalaisen mainonnan historiasta yleensä kerrotaan teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia.
Hyvä mainonnan yleiskirja on Tarja Ranisen Mainonnan ABC : käsikirja. Kannattaa tutustua myös Tuula Niemisen kirjaan Visuaalinen markkinointi.
Ulkomainonnasta ja erityisesti julisteista löytyy tietoa Reijo Ikäheimosen kirjasta Marketposters - aikamme uusi idea.
Kirjoissa Palvelutoiminnot 2-3 on tietoa mainonnasta ja ainakin osassa 2 on lyhyesti kerrottu teippauksesta.
Yksi artikkeli löytyi erityisesti mainosteippauksesta: Tekijät: Maskulin, Sanna
Nimeke: Mainosteippaus on visuaalista markkinointia
Julkaisussa: Vähittäiskauppa, 2000 : 3, s. 56-57
Valitettavasti kirjaa, joka kertoisi pelkästään mainosteippauksesta, ei löytynyt...
Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Kuningas ja kuljeksiva soittaja on vanha kansansatu eli sillä ei ole osoitettavaa yhtä tekijää.
Satu on löydettävissä Rudolf Koivun satukirjasta hänen kuvittamanaan.
Saatavuuden pääkaupunkiseudulla voitte tarkistaa seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/trudolf+koivun/trudolf+koivun/1%2C9…
Mooli : lukion kemia 5 (Reaktiot ja tasapaino) on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja siitä on otettu uusi painos vuonna 2008. Kirjaa löytyy muun muassa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta luokasta 54.07.
Mooli-sarjassa ei ole ilmestynyt osaa 6, vaan sarja on 5-osainen.
Saisit kirjat helpoiten oikeustieteen kirjastosta, jonka yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html#Oikeu…. Sieltä lainaamiseen tarvitaan Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-kirjastokortti. Sen saa kuka tahansa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kaksi jälkimmäistä kirjaa löytyy tällä vastaushetkellä myös Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Ne saa pyytämällä Pasilan kirjastosta, jossa lainaamiseen tarvitaan HelMet-kirjastokortti. Myös tuo kortti on maksuton, ja sen saamiseksi täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kertoa Suomessa sijaitseva osoite; helsinkiläisyyttä ei millään muotoa vaadita. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät...
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Albert Camus'n esseekokoelman L'été kahdeksasta kirjoituksesta kuusi on suomennettu. Ne sisältyvät Maija Lehtosen toimittamaan ja Leena Löfstedtin suomentamaan Camus-valikoimaan Esseitä (Otava, 1962): Mantelipuut [Les amandiers], Prometheus manalassa [Prométhée aux enfers], Pieni opas kaupunkeihin, joilla ei ole menneisyyttä [Petit guide pour des villes sans passé], Helenan maanpako [L'exil d'Hélène], Arvoitus [L'énigme] ja Paluu Tipasaan [Retour à Tipasa]. Suomentamattomat esseet ovat Le minotaure ja La mer au plus près.
Victor Hugon Les travailleurs de mer on julkaistu suomeksi nimellä Meren ahertajat (WSOY, 1950). Käännöksen on tehnyt Olli Nuorto.
