Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy esim. seuraavat teokset elokuvan äänisuunnittelusta:
- Chion, Michel: Audio-vision : sound on screen (Columbia University Press 1994)
- Holman, Tomlinson: Sound for film and television (Focal Press 1997)
- Keso, Lasse: Kuulokulmia äänilavasteissa : näkökulmia äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista klassisessa elokuvakerronnassa (Taideteollinen korkeakoulu 1998)
- Pasquariello, Nicholas: Sounds of movies : interviews with creators of feature sound tracks (Port Bridge Books 1996)
- Sonnenschein, David: Sound design : the expressive power of music, voice, and sound in cinema (Michael Wiese Productions 2001)
- Sound theory, sound practice (Routledge 1992)
- Soundscape : the School of Sound...
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Tekijänoikeuslain 25 § koskee taideteosten käyttämistä. Sen mukaan ”[j]ulkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia [– –] arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”. 25 a § säätää vielä, että teoksen kuvaaminen on sallittua, ”jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen”. Epäilemättä teos Hiljainen kansa täyttää tuon ehdon. Lisärajoituksena määrätään, että ”[j]os taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa”. Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tekijänoikeuslain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on tulkinnut kyseisiä kohtia esimerkiksi...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa muumien taustasta ja synnystä. Ensinmainittu kertoo muumikirjoista, jälkimmäinen sarjakuvasta.
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, 1994)
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson (WSOY, 2000)
Rooman ensimmäiselle keisarille senaatti antoi arvonimen Augustus 'kunnianarvoisa' vuonna 27 eKr. Tästä on lyhentynyt miehennimi August, jonka kansankielinen muunnos Aaku on.
Lähde: Vilkuna Kustaa: Etunimet, Otava, 2005.
Viimeisessä Me Naiset -lehdessä (nro 22) on juttu ruotsalaisesta jännityskirjailijasta Åsa Larssonista. Larsson mainitsee, että tällä hetkellä hänen suosikkikirjailijansa on Malin Persson Giolito. Olisikohan kyse hänestä?
Malin Persson Giolito on julkaissut kolme romaania ("Dubbla slag", 2008, "Bara ett barn", 2010 ja "Bortom allt rimligt tvivel", 2012), joista toistaiseksi on suomennettu vain ensimmäinen. Suomennoksen nimi on "Molemmille poskille" (suom. Outi Menna, Schildt, 2009).
Lähteet:
Me Naiset, 22/2012
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Oili Tanninen on kirjoittanut kolme Nunnu-kirjaa:
Nunnu 1965
Nunnu lentää 1966
Nunnu putoaa 1996
Kirjoja on joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimi-
pisteissä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.lib.hel.fi tai ottamalla yhteyttä
lähimpään kirjastoosi.
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Suomalaisen kirjastolaitoksen historiasta löytyy tietoa sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista, liitän vastaukseen linkin Helmet-tietokannan (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) hakutuloksiin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kirjastot+historia+suomi&m=1&l… (tarkemmat tiedot nimekeriviä klikkaamalla)
Helsingin yliopiston Helka -tietokannasta kannattaa tehdä haku esim. asiasanoilla kirjastot historia Suomi, tietokannan osoite on http://helka.csc.fi/ .
Molemmat em. tietokannat ovat verkossa vapaasti käytettävissä, eli voit itsekin tehdä niissä hakuja erilaisilla hakuehdoilla, jos haluat. Hauissa esiintulleista nimekkeistä suosittelisin erityisesti Ilkka Mäkisen teosta "Nödvändighet af lainakirjasto": modernin...
Suomen eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinsi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta oli vajaalukuinen. Punaisten tappion takia eduskunnassa ei ollut vasemmiston edustajia ja tynkäeduskunnassa oli enimmillään 111 kansanedustajaa. Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät – suomalainen monarkia 1917-1919, myytti ja todellisuus –teoksen mukaan ”Friedrich Karlin valitsemisen esittäjäksi oli valittu vanhasuomalainen talonpoika J. E. Antila ja kannattajaksi ruotsalainen aristokraatti Wrede. Valinta ja sen sisältämä symboliikka oli tarkkaan harkittu: talonpoikainen suomalainen kansa esitti kuninkaan valintaa, ja suomenruotsalainen ylimystö yhtyi siihen – kansallisen...
Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie...
Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
Ihmisen veressä ja muissakin nesteissä on suoloja (veressä tärkeimmät kalium ja natrium). Jos veren suolapitoisuus vähenee, seurauksena on hyponatremia, joka puolestaan aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä.
Lisää tietoa veren suolapitoisuudesta ja hyponatremiasta löytyy sivulta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Suuret keksijät 1-2 -teoksessa on tosiaan laajahko artikkeli (15 sivua) Ferdinand de Lessepsistä.
Suezin kanavan rakentamisesta on artikkeli Otavan suuressa encyclopediassa, samoin Encyclopedia Britannicassa (englanninkielinen). Suezin kanavasta (myös poliittisessa mielessä) on tietoa Grimbergin Kansojen historiassa, etenkin osassa 22.
Kuopion Varastokirjastossa on kaksi ranskankielistä Ferdinand de Lessepsiä käsittelevää teosta. Ne voidaan tilata kaukolainaksi tarvittaessa.
Mielenkiintoinen olisi Sigurd Wettenhovi-Aspan kirjoittama Suezin kolme kanavaa, mutta sitä on huonosti saatavilla: sen saa ainoastaan lukusalikäyttöön sekä Turun että Helsingin yliopiston kirjastossa.
Yliopistojen kirjastoissa on teoksia Suezin kanavan...
Hei!
Perustiedot tästä litografiasta löytyvät Doria-haulla, siellä on luettelot eri korkeakoulujen digitaalisista kokoelmista.
Osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/33203?show=full ovat tuon Magnus von Wrightin litografian perustiedot.
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
