Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat...
Ihmiskehosta ja lääkäreistä kertovia sopivia kirjoja voisivat olla seuraavat:
Colombo, Luann: Ihmiskeho : kurkista sisään!
Daynes, Katie: Kysy ja kurkista! : ihminen
Kurkista ihmiseen : näe ja lue, kuinka kehosi toimii!
Martin, Ruth: Ihmeellinen kehoni
Pikku lääkäri (Ellan & Veikon tutkimusmatkat -sarja)
Willow, Marnie: Ihmiskeho
Jos haluatte enemmän tietoa lääkärikäynneistä ja sairastamisesta, kannattaa tutustua myös Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirjaan. "Suomalaisista lapsista joka viidennellä on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Lisäksi lähes jokainen lapsi sairastuu infektioihin ja käy joskus lääkärissä. Kirjan avulla lapsi voi saada tietoa paitsi omasta myös sisarustensa ja kavereidensa sairauksista,...
Löydät tiedon Internetin kautta näin: valitse kirjaston etusivulta linkkki Kirjat ja muu aineisto (osoite on http://www.libplussa.fi). Valitse Helsinki. Koska valmiiksi on valittuna kohta "Nimeke", voit vain kirjoittaa hakuruutuun kirjan nimen, Aavelinnan arvoitus. Klikkaa vielä painiketta Hae.
Saat esiin kirjan tiedot ja niiden alapuolella on linkki, josta saatavuustiedot löytyvät. Jos kirja on vapaana jossakin kirjastossa, voit soittaa sinne ja pyytää lähettämään lähimpään kirjastoon. Kirjastojen puhelinnumerot löydät myös kirjaston etusivulta, linkistä Kirjaston toimipisteet / yhteystiedot lyhyesti.
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Regina Morrow on esiintynyt ainakin seuraavissa Sweet Valley High -sarjan kirjoissa:
Yhdessä ikuisesti (osa 13)
Hulluna rakkaudesta (osa 18)
Panttivangit (osa 26)
Kuilun reunalla (osa 40)
Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Valitettavasti kysymääsi Tiibetin kiinan kielen sanakirjaa ei käytettävissä olevilla hakuvälineillä löytynyt. Kiinahan ei ole kielellisesti mitenkään yhtenäinen alue. Virallisen kielen yleiskielen eli mandariinikiinan lisäksi maassa puhutaan yli kahtasataa paikallista kieltä, samoin Tiibetissä tiibetin kielen ohella eri kiinalaisia kieliä.
Lisätietoa : http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kieli
http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CN
Kiinan yleiskielen sanakirjoja löytyy kyllä pääkaupungin yleisistä kirjastoista useitakin.
http://www.helmet.fi (Valitse sanahaku ja hakusanoiksi kiinan kieli ja sanakirjat)
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista arveltiin, että kirja voisi olla Arnold Tilgmannin eli Adi-sedän kirja Pikku Halli kasvaa vuodelta 1948. Kirjaa kuvaillaan näin:
"Halli Bernhardilainen kertoo tarinansa pienestä pennusta täysikasvuiseksi:
kodin vahdiksi, hengen pelastajaksi - sankariksi. Kirjan tarina on
luettavissa yhdeltä aukeamalta, vaikka se koostuukin erikokoisiksi
leikatuista sivuista, jotka kasvavat pienestä isoiksi koiran mukana. Kuvat
paljastuvat vasta sivua kääntämällä.Isokokoinen kuvakirja, jonka hallitseva
väri keltainen. Kannessa aukko eli koirankopan pyöreä reikä, josta
koiranpentu katselee ulos surkean näköisenä. Kopin ulkopuolella kissa, lintu
ja kanoja. Takakannen mainoksen mukaan samaan sarjaan kuuluu teos Pikku...
Ainakaan Milleniumin osalta ei järjestelmää voi opiskella sen omaavien kirjastojen ulkopuolella. Samoin lienee PrettyLib- järjestelmän osalta.
Yleiskuvauksen Milleniumista saa järjestelmän toimittajan ja ylläpitäjän Innovative Interfaces sivuilta http://www.iii.com/mill/index.shtml
PrettyLib-kirjastojärjestelmä http://www.prettybit.fi/products.asp
Hakeutuminen harjoittelijaksi kirjastoon on keino, jolla kirjastojärjestelmiin pääsee tutustumaan.
Huumeista toki löytyy paljonkin kirjallisuutta, rajoitun tässä kuitenkin vain muutamiin suomenkielisiin historiallisiin ja käytön yhteiskunnalista puolta esiteleviin teoksiin:
Schivelbusch, Wolfgang
Nautintoaineiden kulttuurihistoria. - Otava, 1986.
(käsittelee lähinnä oopiumin käyttöä 1800-luvulla)
Kontula, Osmo
Huumeet Suomessa. - Otava, 1988.
Salasuo, Mikko
Huumeet ajankuvana : huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa. - Stakes, 2004.
(painopiste tilanteessa 1960-luvulta lähtien)
Hakkarainen, Pekka
Suomalainen huumekysymys : huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. - Alkoholitutkimussäätiö, 1992.
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. - Gaudeamus, 2002.
(artikkeleita...
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu menee vain aikuisten aineistosta. Sinun lainaamasi kirja oli virheellisesti merkitty aikuisten kirjaksi, ja siitä on siksi kertynyt mmyöhästymismaksua.
Asia on nyt korjattu. Olemme pahoillamme virheestä, ja kiitos kun ilmoitit siitä.
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. ...
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
