Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Etsimäsi on oikealtakin nimeltään Kettusaari. Kuunnelma on alunperin Lea Pennasen saturomaani. Kirjan ja kuunnelman päähenkilönä seikkailee ketunpentu Ruusukorva Solomon, jonka turkki on ruusunpunainen ja joka syö vain ketturuohoa ja apilaa, ei lainkaan lihaa.
Kirjana Kettusaari löytyy monista kirjastoista, mm. Nastolasta. Kuunnelmaversiokin on muutamissa kirjastoissa, mm. Lahden kaupunginkirjastossa, tosin ainoastaan c-kasetilta kuunneltavana vuodelta 1985.
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Virren sanat on kirjoittanut englantilainen runoilija Cecil Frances Alexander. Sanat on suomentanut Kirsi Kunnas ja sen säkeistöt on julkaistu suomeksi lukuunottamatta kolmatta säkeistöä (The rich man ...). Runo on julkaistu ainakin kahdessa antologiassa:
Kuka on nähnyt tuulen : runoja ja satuja maailmalta / kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas
Porvoo, 2010
Aarteiden kirja. III : Olipa kerran
Porvoo, 1966
Runon alku kuuluu suomeksi:
Kaiken kauniin, ihanan,
pienet sekä suuret loi
Taivaan Luoja maailmaan.
Ihmeellisen muodon soi
jokaiselle kukalle,
joka valoon puhkeaa,
jokaiselle linnulle
kauniit siivet vahvistaa.
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Useissa suurissa kirjastoissa on saksan- ja englanninkielisiä kirjoja ja äänikirjoja. Helsingissä on myös erikoiskirjasto, Helsingin saksalainen kirjasto. Tarkempia tietoja löydät Internetistä osoitteesta http://www.deutsche-bibliothek.org/wp/ .
Helsingin kaupunginkirjastossa Rikhardinkadun kirjastolla on suuri englanninkielisten kirjojen kokoelma. Amerikkalaista kirjallisuutta löydät myös American Resorce Centeristä, ks. tarkemmin http://www.usembassy.fi/arc.htm . Hyviä lukuhetkiä!
Teoksessa Danny/toimittanut Saska Snellman. Porvoo : WSOY, 2000 on tietoa myös Armista. Samoin tietoa löytyy teoksesta Mikkonen, Timo T. A., Suomen kauneimmat : missivuodet 1931-2000 Helsinki : WSOY, 2000. Molemmat löytyvät sekä Espoon että Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista, Helmet-tietokannasta voit tarkistaa, mistä kirjastosta ne tällä hetkellä ovat lainattavissa, http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteesta http://www.energiakeskus.com/energiasivut/egypti-mytologia-1.php
ja Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bes)
(tosin hyvinkin lyhyesti).
Vaasan kaupunginkirjastossa on runsaasti Egyptiä ja mytologiaa käsitteleviä kirjoja, joten suosittelen, että tulet esitelmän tekoa varten tutustumaan niihin pääkirjastoon Maat ja kulttuurit osastollemme,jossa henkilökunta varmasti sinua auttaa i aneistion löytämisessä. Voit itsekin kokeilla hakea kirjoja tietokannastamme (verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?) antamalla sellaisia hakuehtoja kuin jumalat, Egypti, mytologia (hakuasanat eri kenttiin) ja rajaamalla haun tietokirjoihin (Egyptia ja jumalia koskevaa kaunokirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta siitä...
Leipomo-kahviloiden tunnusluvuista ei löytynyt koottua tietoa. Esim. hakukone Googlella löytyy yksittäisten leipomo-kahviloiden keskiostoksen määrä, mutta ei koko maan tietoja. Leipomoteollisuuden toimialaraportit löytyvät sivulta www.toimialaraportit.fi . Raportin lopussa on hyödyllisiä linkkejä ja osoitteita, joista voi yrittää lisätietoja.
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sanakirjojen lisäksi lainattavana myös CD-ROM-levyillä olevia käännösohjelmia. Esimerkiksi Cumberworth, David : Syntax –kielenkääntöohjelmasta on parikin eri versiota. Laita kirjaston aineistohaussa asiasanoiksi kääntäminen ja atk-ohjelmat.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy linkkejä netissä oleviin käännöspalveluihin. Laita hakusanaksi tietokoneavusteinen kääntäminen. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu /arkisto.aspx
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
Sonata Arctican kotisivuilta löytyy sanat bändin biiseihin, tässä linkki Shy-kappaleeseen: http://www.sonataarctica.info/index.php?lyrics-main&en&successor-lyrics…
Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
Haettaessa tietoa kirjeenvaihdon historiasta ongelmia aiheuttaa se, että monia asioita on tutkittu käyttäen lähteenä kirjeenvaihtoa, mutta tutkimuksen kohde onkin ollut esimerkiksi sotahistoria. Eli kun käytetään hakusanoina kirjeitä, kirjeenvaihtoa ja historiaa saadaan runsaasti lähteitä, mutta vain harva niistä käsittelee sinun aihettasi.
Lähihistoriasta (1980-90-lukujen) löytyy lähinnä artikkeleita siitä, miten sähköposti ja tekstiviestit ovat hävittämässä tavan lähettää kirjeitä ja kortteja postin kuljettamina. Esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2007, nro 26, s. 2565) on Laura Kolben artikkeli Jäähyväiset kirjeille.
Päinvastainenkin suuntaus näyttäisi olevan: postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää...
Vampire Diaries -kirjasarjaa ei ole vielä toistaiseksi saatavana suomenkielisenä. L.J.Smithin joitakin teoksia on saatavana englannin kielen lisäksi ruotsiksi.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
