Tällaisen palvelun kautta ei voi antaa vastauksia näin laajoihin kysymyksiin. Oopperan historiaa ei mitenkään voi tiivistää niin pieneen tilaan. Mutta suosittelen piipahdusta kirjastossa tai muuten harkitsemaan esimerkiksi seuraavia aihetta tiiviisti käsitteleviä teoksia:
* Rich: Ooppera (W&G 1982) - Iästään huolimatta hyvä johdatus aihepiiriin, todennäköisesti sopivan ytimekäskin.
* Riding: Ooppera (WSOY 2008) - Hyvä kirja aloittelijoille, mutta keskittyy historiaa enemmän itse teoksiin ja säveltäjiin.
* Lazarus: Oopperan käsikirja (Otava 2002/2012) - Hyvä yleisteos.
* Bacon: Oopperan historia (Otava 1995) - Kattava suomenkielinen yleisesitys oopperan historiasta, joka kuitenkin edellyttää melko paljon lukemista.
Kaikissa musiikin...
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä...
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta löytyy
seuraavat tutkimukset Minna Canthin Anna-Liisa -teoksesta:
-Maukonen, Riitta : "Ahjossa kulta karaistaan, taistelussa ihmishenki" ; nainen, uskonto ja yhteiskunta Minna Canthin Hannassa ja Anna-Liisassa. 1998
-Mäkinen, Kirsti : Ajattelen kynälläni, esseitä, kirjoituksia. 1998
-Pakkala, Seija : Julkinen ja yksityinen valta : naisen asema Minna Canthin näytelmissä Anna-Liisa ja Työmiehen vaimo. 2002
-Eskola, Raija : Leo Tolstoin Pimeyden valta ja Minna Canthin Anna-Liisa draamallisina ja eettisinä teoksina. 1989
-Päähenkilönä nainen, esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta. 1989
-Tolvanen, Ari : Rikosaihe Minna Canthin näytelmässä Anna-Liisa sekä kirjailijan muussa keskeisessä tuotannossa...
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
So little- time kirjasarja perustuu tv-sarjaan. Tähtinä tuossa sarjassa ovat kaksoset Mary-Kate Olsen ja Ashley Fuller Olsen. Kirjasarja perustuu Michael Baserin ja Frank Duganin tv-sarjan käsikirjoitukseen. Ilmeisesti sarjan kirjoilla on kaikilla eri kirjoittaja. Sinun lienee parasta ottaa yhteyttä kirjasarjan kustantajaan Otavaan: www.otava.fi tai jos tiedät millä kanavalla sarjaa on esitetty Suomessa, jos sitä on esitetty. Televisioyhtiöillä on omat yhteystietonsa nettisivuillaan. Kirjallista aineistoa ei löydy.
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
Annina ja Anniina ovat venäläisiä muunnoksia Annasta. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean kielen sanasta 'hannah', joka merkitsee armoa.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, tietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2006/9/tekijanoikeuslaki_muuttuu.ht…
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
Esityksen pääasiallinen sisältö:
Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle ulotetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Muutos toteutetaan poistamalla korvausoikeutta koskevasta säännöksestä poikkeus, jonka mukaan yleisestä kirjastosta tapahtuvasta lainaamisesta ei ole oikeutta korvaukseen. Muutos aiheutuu Euroopan komission vuonna 2002 omaksumasta uudesta vuokraus- ja lainausdirektiivin tulkinnasta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2007...
Ikävä kyllä, tästä ajatelmasta ei löydy ruotsinkielistä versiota. Olemme kahlanneet useita mietelause- ja sitaattikirjoja sekä Lars-Gunnar Nordströmiä käsitteleviä kirjoja. Emme ole myöskään voineet todentaa, että hän olisi keksinyt nuo sanat sen enempää suomeksi kuin ruotsiksikaan. Ajatelman lauseet ovat yksittäin hyvin yleisiä. Niitä esiintyy mm. Raamatussa ( "He näkevät eivätkä kuitenkaan näe" ... "Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö...."silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi" (Matteus 13: jakeet 13 ja 14). "Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö..." (Jesaja 6: jae 9). (1992 suomennos)
Mainitsemaasi mietelmää löytyy suomeksi Internetistä, mutta missään niissä ei mainita kenestä ko. viisaus on lähtöisin - olisiko...
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Hei!
Venäläisen nykykirjallisuuden lukeminen perinteisten klassikoiden ohella on erittäin hyvä lähtökohta tutustua venäläisyyteen. Tässä on lista kirjastostakin löytyvistä suomennetuista venäläisistä nykykirjailijoista:
Boris Akunin, Andrei Astvatsaturov, Mihail Berg, Joseph Brodsky, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Dmitri Gluhovski, Viktor Jerofejev, Natalja Kljutšarjova, Andrei Konstantinov, Alexandra Marinina, Viktor Pelevin, Jevgeni Popov, Vladimir Sorokin, Eduard Topol, Ljudmila Ulitskaja
Klassikoista voi suositella Gogolia, jota venäläisen kirjallisuuden asiantuntija Jukka Mallinen piti ensimmäisenä realismin edustajan venäläisistä klassikoista. Jukka Mallinen on itse kääntänyt erityisesti Viktor Jerofejevia, joka esimerkiksi...
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljo, vaikka käytännön menettelytavat saattavat olla erilaisia.
Kirjastolaki (http://www.minedu.fi/kupo/kirjlaki.htm) säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt,
videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin.
Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten. Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta....
