Kysymykseen voisi vastata vain "kyllä" on. Valokuvauksella on oma kirjastoluokkansa 75.7+, joka jakaantuu pienempiin ns. alaluokkiin: 75.72 on valokuvauksen tekniikka; 75.79+ on juuri valokuvauksen historiaa ja se jaakantuu vielä maittain, eli Suomen valokuvauksen historia on erikseen luokassa 75.792. Valokuvauksen historioissa on yleensä mukana jonkin verran myös kameroiden historiasta, mutta löydät niitä myös hakusanoilla kamerat + historia.
Suomalaisen valokuvauksen historiasta löydät mm. Jukka Kukkosen teoksesta "Valokuva taide" (1992) sekä hänen toimittamistaan kokoelmista "Varjosta" ja "Valoa".
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Päivi Alasalmesta löytyy jonkin verran nettisivuja. Joitakin olen listannut alle, mutta enemmänkin löytyy. Suosittelen kirjastojen nettitiedonhakusivua (www.kirjastot.fi > tiedonhaku). Kirjoita vasemmassa lohkossa olevaan pikahakulokeroon ”päivi alasalmi” (lainausmerkkeihin!), niin saat kaikki osoitteet. Myös muihin suomalaisiin hakupalveluihin pääset tältä sivulta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/klik/finlandia96/alasalmi.html
http://www.legendaarinen.com/arvio_alasalmi.htm (Matkalla paratiisiin)
http://www.uta.fi/~csmaso/kirkrit2.htm (Vainola)
http://users.utu.fi/sakred/nykir/nykir4.html (Vainola)
Netistä voit myös katsoa Helsingin sanomien arkistoa, josta saat lukeaksesi artikkelin Korpien...
Kappaleiden tabulatuurinotaatiot löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston nuottijulkaisuista:
Deep Purple: Best of Deep Purple (1998) ja Ac/Dc: Live (1992), mutta ovat lainassa tällä hetkellä. Voit itse tarkistaa saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&949285135&default&def…
Kirjoita tekijäksi Deep Purple tai Ac/Dc ja valitse aineistolajiksi nuottijulkaisu, niin näet kaikki kyseisten yhtyeiden nuottijulkaisut ja saatavuustiedot.
Signeeraus saattaisi viitata taiteilija Kari Juvoseen (s. 1954), josta löytyy hiukan tietoa vuoden 1988 Suomen taiteilijat r.y. -matrikkelista (Suomen taiteilijat, 1988). Juvosen mainitaan tehneen opintomatkoja ja pitäneen näyttelyitä 1980-luvulla. Kuvituksena on hänen kaksi luontoaiheista maalausta.
Muista tutkimistani matrikkeleista ei löytynyt Juvosesta tietoja, joten ehkä hänen uransa ei ole kestänyt kovin kauan.
Tuohityöoppaita on viime vuosina julkaistu useitakin. Tuohitöiden huollosta niistä ei juurikaan löydy ohjeistusta. Kaiketi ajatuksena on, että luonnonmateriaali saa patinoitua sellaisenaan.
Hiljattain suomennetussa ruotsalaisen Emma Dahlqvistin kirjassa Tuohi : punonta, levytekniikka, taittelu (Gummerus, 2020) annetaan kuitenkin joitakin vinkkejä tuohitöiden hoitamisesta. Tuohi on elävä materiaali ja se muuttuu ja kuivuu ajan myötä. Dahlqvist toteaa, että paras tapa hoitaa tuohiesineitä on käyttää niitä. Käsistä tarttuva rasva pitää tuohen pehmeänä ja notkeana.
Välillä tuohi kaipaa silti huolenpitoa. Tuohityötä voi silloin tällöin pyyhkiä haaleaan veteen kostutetulla rievulla, jotta se pysyy puhtaana. Jos tuohessa on...
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Raija Orasen tuotannosta kerrotaan mainitsemiesi teosten lisäksi ainakin kirjassa "Kotimaisia nykykertojia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997). Kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta myös Kirjallisuusarvosteluja -nimistä julkaisua. Suuremmista kirjastoista se löytyy käsikirjastosta. Julkaisuun on koottu vuoden aikana julkaistuja kirjallisuusarvosteluita eri lehdistä.
Monissa kirjastoissa on käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi. Sieltä voi etsiä viitteitä lehtiartikkeleihin. Yksinkertaisella haulla "Oranen Raija" Aleksista löytyi tänään 32 viitettä, uusimmat vuodelta 2001. Voit kokeilla myös vaikkapa Google-hakukonetta http://www.google.com henkilön tai kirjan nimillä, jotta saat esille Internet-viitteitä.
Kysy...
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
Jos kirjastosta lainaamanne kirja hukkuu tai vaurioituu lainakelvottomaksi voi teoksen korvata joko tuomalla samanlaisen kappaleen tilalle tai maksamalla kirjaston määräämän korvaussumman, joka on aineistorekisteriin merkitty hankintasumma (kuitenkin vähintään 17 euroa aikuisten aineistosta).
Lasten sairaanhoidosta yleensä:
Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja / toimittaneet Paula Koistinen, Susanna Ruuskanen, Tuula Surakka ; [piirrokset: Inkeri Patrakka ja Susan Reed]. Helsinki : Tammi, 2004
Lasten infektiosairaudet / toimittajat: Olli Ruuskanen, Heikki Peltola, Timo Vesikari.Helsinki : Lastentautien tutkimussäätiö, 2001
Lasten ja nuorten sairaudet / Niilo-Pekka Huttunen (toim.) ; [piirrokset: Maija Raitanen ja Eila Sinivuori], Helsinki : WSOY, 2002
Lastentaudit / toimittajat Jari Petäjä, Martti A. Siimes. Helsinki : Duodecim, 2004
Jalanko, Hannu, 100 kysymystä lastenlääkärille / Hannu Jalanko. Helsinki : Duodecim, 2003 (Sarja: Hippokrates Duodecim -sarja)
Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi...
Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
Venäjä oli todella osana aseellista konfliktia Persiassa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuoden 1914 loppupuolelta aina Venäjän vallankumoukseen vuoteen 1917 asti. Virallisesti Persia oli puolueeton sodan aikana, mutta käytännössä alueella oli niin Britannian kuin Venäjänkin joukkoja. Brittiläis-venäläinen akseli kahakoi alueella ottomaaneja vastaan etujaan valvoessaan. Alue oli strategisesti kiinnostava luonnonvarojensa sekä keskeisen sijaintinsa takia.
Brittien ja afgaanien välillä ei sodittu 1. maailmansodan aikana - tosin alle vuosi sen päättymisen jälkeen erillisessä konfliktissa, toukokuusta elokuuhun vuonna 1919. Kyseessä oli kolmas afgaanisota, jossa vaikuttivat taustalla Afganistanin itsenäisyyspyrkimykset vastoin Brittiläisen...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Sleepy Sleepersin kappaleissa kyllä lauletaan mopoista (mm. Kesämopo, Paskan myivät), mutta sitaatti on peräisin oululaiselta Express-yhtyeeltä.
Vuonna 1975 Express julkaisi singlen (RCA Victor YFPB0-625), jonka B-puolena oli rumpali Jouni Kestin säveltämä ja sanoittama Jaakoppi. Se alkaa tiukalla fraasilla "Onko Jopo mopo, pipojengin pomo homo? Sitä edeltää taustakuoroon vakuuttelu "O-on, o-on". Tekstin ideana tuntuu olevan hauska riimittely hieman lastenlorun tyyliin.
Jaakoppi julkaistiin samana vuonna vielä kokoelma-LP:llä Kotihipat n:o 8 (RCA Victor YFPL1843), mutta sen jälkeen se hiipui harvinaisuudeksi, koska cd-levyllä sitä ei julkaistu. Mutta nyt Jaakoppi löytyy striimattuna Spotifysta osana Kotihipat 8 -albumia.
Kodinhoidon alalta löytyy useitakin kirjoja, joista myös niksikirjat voivat olla ihan täyttä asiaa. Näitä ovat esim. Kodin suuri niksikirja ja Phillips, Barty: Kodin niksit ja neuvot. Perusteellisempaa tietoa löydät esim. Kodinhoito-kirjasta, joka on kolmiosainen tai Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito.
Yleinen selitys on se, ettei Yhdysvaltain joukkue ole pelannut tarpeeksi hyvin niissä kisoissa, joihin se on osallistunut. Tilastoja hallitsevat Neuvostoliitto/Venäjä, joka oli 1960-luvun alusta 1990-luvun alkuun suhteellisen ylivoimainen joukkue ja Kanada, joka on hallinnut tilastoja silloin kuin Neuvostoliitto ei hallinnut. Yhdessä nämä kaksi mahtimaata ovat vieneet jaossa olleista 94 kultamitalista 53. Kaksi muuta kultaa rohmunneista ovat Tšekkoslovakia/ Tšekki (12) ja Ruotsi (11). Yhdysvalloilla on tosiaan vain kaksi kultamitalia, mutta hopealla joukkua on ollut 9 kertaa ja pronssilla 8.
Eräs syy Yhdysvaltain "odotettua huonompaan menestykseen" lienee se, että maassa on perinteisesti arvostettu enemmän kotimaan liigaa kuin...
"Mistä lie lintu nimensä saanut, sitä ei taida sanoa etymologia. Mutta minäpä kerron: äänellä ja päälakikalotilla täytyy olla jokin vaikutus erikoiseen, suomen kielen erityisiä vokaaliominaisuuksia osoittavaan nimeen. Äänessä ja nimessä on vahva metsäinen öön korostus: hömötiainen!"
Näin kirjoittaa hömötiaisen nimestä Samuli Haapasalo kirjassaan Tii tii tiainen. Hömötiaisen lintunimistöömme toi Johan August Malmbergin (myöhemmin Aukusti Juhana Mela) vuonna 1872 julkaistu Fauna fennica. Malmberg oli ryhtynyt määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä luonnontieteen alalla, ja Fauna fennica olikin kautta aikain ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellispohjainen ja kattava kuvaus Suomen selkärankaisista eläimistä. Kirjan kieliasun...
