Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina.
Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009:
"Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.
Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät...
Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Yleinen joulun viettämisen ajankohta ei ole alkuperältään kristillinen, vaan se liittyy talvipäivän seisauksen eli vuoden lyhimmän valoisan päivän juhlimiseen. Myös itse sana "joulu" on alkuperältään vanhempaa perua kuin kristinusko.
Kristinuskon Jeesuksen todellisesta syntymävuodesta tai -päivästä ei ole mitään historiallisia dokumentteja. Raamatun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvailevat Jeesuksen syntymää, mutta ilman mitään vuodenaikaan liittyviä täsmenteitä.
Todennäköisesti Jeesuksen oletettu syntymäaika on sovitettu yhteen pakanallisen joulun viettoajan kanssa, koska talvipäivän seisausta on joka tapauksessa juhlittu. On siis ollut käytännöllistä sopia, että myös Jeesus sattui syntymään talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulun...
Kyseessä on viittaus kiveksiin, jotka muistuttavat tavallaan kahta munaa. Syy sille, miksi myös penis on päässyt muna-kategoriaan ei ole tarkkaan tiedossa. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii-teoksen mukaan penistä on kuitenkin kutsuttu munaksi 1940-luvulta lähtien ja kivestä on nimitetty munaksi 1900-luvun alusta.
Lähde: Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (Docendo, 2017)
Kimmo Koskimaa on kirjoittanut runokokoelman Hukkaperän lauluja, teos on vuodelta 1954. Kyseiseen kokoelmaan sisältyy "Vanhuus" -niminen runo. Teosta on saatavilla PHelsingin pääkirjastossa Pasilassa sekä Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa. http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Valitettavasti en löydä tietoa kirjasta, jonka nimi olisi Rakkaimmat joulukertomukset tai Kootut joulukertomukset.
Voisiko kyseessä olla teos Joulusta jouluun:Suomen kotien lukukirja / Väinö Havas (Oulu : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 1953)? Teoksesta on otettu lukuisia uusintapainoksia.
Muita mahdollisia voisivat olla esim.
* Lindgren:Lapsen joulu : kootut joulukertomukset (WSOY, 1986)
* Hauskaa joulua! : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila (Karisto, 1994, 2.p.)
* Joulukertomuksia kaikille (Valitut palat, 1972)
* Hambraeus: Taas kaikki kauniit muistot : joulukertomuksia (Perussanoma, 1989 )
Mikäli mikään mainituista ei tunnu tutulta, etsimistä voi jatkaa esim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Humoristisia sotakirjoja voit hakea Kuopion verkkokirjasto Sallista esimerkiksi sanahaun kautta. Valitse asiasanoiksi ”sotakirjallisuus JA huumori”, jolloin saat hakutulokseksi toistakymmentä teosta. Esimerkiksi Armas J. Pulla, Lasse Lehtinen ja Bengt Pohjanen ovat kirjoittaneet muutamia koomisia sotakirjoja.
Kuopion kaupunginkirjaston verkkopalvelun löydät osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Muita humoristisia sotakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia
Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Veikko Huovinen: Rauhanpiippu
Joni Skiftesvik: Likinäköinen adjutantti
Jorma Kurvinen: Korpraali Korhosen joulupöytä
Huumoria esiintyy toki useissa muissakin sotakirjoissa. Teoksessa...
Valmista kirjaesitelmää ei taida löytyä. Lähteitä esitelmään saat esim. seuraavista kirjoista:
- Proosan taiteesta: Leevi Valkaman juhlakirja (artikkeli Reigin papista)
- Kai Laitinen, Aino Kallaksen maailma ja Aino Kallaksen mestarivuodet
Savonlinnan kirjaston pääkirjastossa on myös lehtileikkeitä Aino Kallaksesta. Perustiedot kirjailijasta saat vaikka Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Katrionan tarinaan on tulossa jatkoa. Kaaberbölin* suomalaisen kustantajan Otavan sivuilta käy ilmi, että sarjan kolmas osa Keskiyö ilmestyy tänä vuonna, mutta tarkkaa ilmestymisaikaa ei kerrottu.
http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2009/fi_FI/keskiyo/
HelMet-verkkokirjastossa, http://www.helmet.fi , tanskalaisen kirjailijan nimi on muodossa Kaaberböl, Lene.
Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed....
Samuli S. on suomentanut Taras Bulban painoksen vuodelta 1878. Kyseistä painosta on Vaski-kirjastoista ainoastaan Maskussa. Saat kirjan 1 euron varausmaksulla omaan kirjastoosi varaamalla sen Vaski-tietokannasta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto.
Muita suomennoksia teoksesta ovat tehneet mm. Gunvor ja Kaarlo Salo 1946 ja 1959 sekä Juhani Konkka (Valitut teokset 1994). Näitä painoksia on saatavilla useissa kirjastoissa, mikäli uudemmat käännökset sopivat tarkistukseen.
