Mikäli olet suorittanut 60 opintopisteen verran informaatiotutkimuksen opintoja (joko tutkintosi osana tai sen lisäksi), sinulla on pätevyys kirjastoalalle ja voit hakea esimerkiksi kirjastonhoitajan tehtäviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
"Ihalempi"-runosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti hankkia käsiinsä V. Tarkiaisen kirja Eino Leinon runoudesta, johon sisältyy siitä seikkaperäinen analyysi (s. 64-71). Tarkiainen kytkee runon Kalevalan ja Kantelettaren Marjatta-aiheeseen sekä kansanrunoutemme Maria-legendoihin ja näkee sen kuvauksena nuoren neitsyen yliluonnollisesta äidiksitulosta ja taivaaseen joutumisesta. Hiidet ovat hänen mukaansa suoraa perua "Marjatan virrestä": "Kaikissa sen muunnoksissa säilyttivät pahansuovat hiidet, jotka virittävät eksyttäviä virvaliekkejä yksinäisen kulkijan tielle, tärkeän asemansa ja merkityksensä kansansaduistamme saatuna perinteenä. Ne esiintyvät alkukantaisen luonnonmystiikan salaperäisinä edustajina ja taitavasti sovitettuna...
R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama joululaulu "Seimen lapsi" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (toimittanut Maija Saraste, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2011)
- nuotissa on laulun melodia, pianosäestys, sointumerkit ja sanat, laulun on sovittanut Lauri Tikkanen
Joululauluja meiltä ja muualta. Keskiäänelle (Bells Publishing Oy, 2019, toimittanut Juha Hakulinen)
Joululauluja meiltä ja muualta. Matalalle äänelle
Joululauluja meiltä ja muualta. Korkealle äänelle
- nuoteissa on laulun melodia, pianosäestys ja sanat
Joululauluja : otteita Suomen wanhimmasta joululaulukokoelmasta (koonnut Anna Sarlin,...
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertaileminen vaikuttaa tutkimieni lähteiden perusteella sangen moniulotteiselta ja vähintäänkin hankalalta tehtävältä. Sähköautojen kokonaisvaltainen kulutus kytkeytyy olennaisesti kysymykseen niiden ympäristöystävällisyydestä ja valtaosa vastaani tulleista vertailuista keskittyykin käytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköautoja polttomoottoriautoihin verrattaessa täytyy muistaa, että sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita noin kolmanneksen tavallista autoa enemmän. Joidenkin lähteiden mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät, mutta niitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon...
Ohessa esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä teoksista:
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku Talas ; suomennokset Oili...
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää...
Sana kekkerit on laina ruotsin kielen sanasta gäckeri, joka tarkoittaa ivaa, ilveilyä ja pilantekoa. Myös saksan kielessä on sana Ceckerei.
Suomen kielessä kekkerit-sana merkityksessä kemut on mainittu ensimmäisen kerran Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Koommin on johdos sanasta kova (murteissa esiintyy yleisen muodon koommin lisäksi alueittain myös muodot koimmin, kommin, koum(m)in, kovemmin).
Koommin Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Pakeille tulee sanasta pakista eli jutella. Toisin sanoen mennään jonkun puheille.
Pakeilla Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Moksiskaan on ilmeisesti leikillinen mukaelma sanonnasta (ei ole) moinaan, joka on pron.-vartalon mo- sijamuoto (mon. ess. sekä omistusliite), ks. moinen, mokoma. Moinaskaan merkitsee stadin slangissa millänsäkään, piittaamatta, välittämättä.
Moksiskaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Lisää näiden ja muiden suomen...
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden voimassaolo päättyy silloin, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tekijänoikeuden voimassaolon päätyttyä teosten käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.
Tekijänoikeudesta voi lukea lisää opetusministeriön tekijänoikeussivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi. Kannattaa tutustua myös Kopiraittiin http://www.kopiraitti.fi/ joka on Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tuottama tekijänoikeusopas. Kirjastojen verkkopalvelusivuille http://www.kirjastot.fi/ , Kirjastoala, Tekijänoikeus on koottu tekijänoikeuslinkkejä.
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan...
Satunnaisia ruokaan ja ateriointiin liittyviä mainintoja keskeisemmässä roolissa kreikkalainen ruoka ja keittiö ovat ainakin Andreas Staikosin hilpeässä tarinassa Herkullisia suhteita, ja eiköhän myös Maeve Binchyn Taverna tähtien alla kannata mainita tässä yhteydessä.
Gastronomisia kaunokirjallisuusvinkkejä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Bengtsson, Niklas, Syö ja seurustele : keittokirjabibliografia 1990-2003 ja gastronomista kaunokirjallisuutta. BTJ Kirjastopalvelu, 2004
Sivumakuja : kirjallisesta keittiöstäni / [koonnut] Suvi Ahola. WSOY, 2005
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin...
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
