En löytänyt suomennosta sanalle murri, mutta internetistä selvisi, mitä se on.
Se on mauste, joka esiintyi 1200-luvun islamilaisissa resepteissä, mutta hävisi 1300-luvulla. Mausteen aineksiin kuului mm. mädätettyä (?) ohrajauhoista tehtyä taikinaa. Murrin teko-ohje löytyy tältä sivulta:
http://www.pbm.com/~lindahl/cariadoc/recipes_introduction.html
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Tekijältä on suomennettu teos Laulu Hiawathasta. Teoksen runot ovat Rauhanpiippu, Neljä tuulta, H.:n lapsuus, H. ja Mudjekeewis, H.:n paasto, H.:n ystävät, H.:n purjehdus, H.:n kalastus, H. ja Helmisulka, H.:n kosinta, H.:n häät, Iltatähden poika, Maissipeltojen siunaus, Kuvakirjoitus, H.:n valitus, Pau-Puk-Keewis, Pau-Puk-Keewisin takaa-ajo, Kwasindin kuolema, Aaveet, Nälkä, Valkoisen miehen jalka sekä Hiawathan pois meno, joten näiden runonnimien perusteella vaikuttaa epätodennäköiseltä, että runoa olisi suomennettu.
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan...
Kirjastosta löytyy useita Janis Joplinin levyjä. Voit hakea HelMetin musiikkihaulla Janis Joplinia ja rajata aineiston joko cd-levyksi tai kirjaksi, jolloin löydät myös elämäkertoja.
Kokoelmista esim. "Collections" vuodelta 2005 ja "The essential Janis Joplin" vuodelta 2003 ovat varmaan tutustumisen arvoisia.
Joplinin elämänvaiheisiin voit tutustua esim. teoksen "Janis Joplin: Paratiisin arvet" (Like 2000,2003) avulla.
Marjo Leinonen Janis Joplinina - kuulostaa tosi hyvältä!
Ainakin näistä Suuren käsityölehden numeroista löytyy:
- 2009: nro 9,
- 2008: nro 10
- 2005, nro 2
Lehtiä löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Mikäli olet suorittanut 60 opintopisteen verran informaatiotutkimuksen opintoja (joko tutkintosi osana tai sen lisäksi), sinulla on pätevyys kirjastoalalle ja voit hakea esimerkiksi kirjastonhoitajan tehtäviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Lampaansyöjien musiikki on pääasiassa Seppo "Paroni" Paakkunaisen elokuvaa varten säveltämää. Sanoituksista vastasi enimmäkseen Vexi Salmi. Tarkemmat tiedot musiikin tekijöistä löytää Elonet-verkkosivuilta. Etsimäsi kappale on varmaankin nimeltään Onnellinen saari. Esityksen laulavat Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki ja naiskuoro. Elokuvan musiikkia ei näyttäisi olevan saatavilla erillisenä äänitteenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampaansyöjät_(elokuva)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101068
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
Suomenkielistä tiivistelmää tai juoniselostusta ei Internetistä löytynyt, mutta auttaisiko asiaa englanninkielinen tiivistelmä, joka sisältää mm. juoniselostuksen, henkilöt, teemat ja historiallista taustatietoa. Se löytyy osoitteesta
http://www.pinkmonkey.com/booknotes/monkeynotes/pmWarPeace01.asp
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen...
Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat.
Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=….
Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
J.M. Barrien kirjassa Peter Pan (Helsinki: Art House, 2002), s. 84, kapteeni Koukku sanoo: "se krokotiili olisi jo syönyt minut, ellei olsi käynyt niin onnellisesti, että se nielaisi kellon, joka tikittää nyt sen sisällä. Minä siis kuulen kellon tikityksen ja pötkin pakoon ennen kuin peto pääsee minun kimppuuni."
Tässä Facebookia hyvin tuntevan kollegan vastaus:
kyseinen "graafinen häiriö" on facebookin niin kutsuttu "Easter egg" eli käytäjille puolipiiloon tehty vitsi. Hassu graafiinen efekti on nimeltään Konami Code. Nimi tulee vanhoista japanilaisista videopeielstä, joita julkaisi pelitalo Konami, ja jotka usein käyttivät vastaavaa liikumisrutiinia.
Se järjestys millä tämän facebookin "punaiset renkaat" jutun saa aikaiseksi on juurikin peräisin näistä peleistä. (kts. lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Konami_Code ja http://konamicodesites.com/ )
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Mielestäni kaikki kysymykset, joihin me tässä palvelussa emme löydä vastausta, ovat maailman vaikeimpia.
Mutta jos asiaa kysyttäisiin tiedemiehiltä ja tutkijoilta, he ehkä mainitsisivat elämän synnyn arvoituksen, johon ei ole vieläkään löydetty vastausta. Samanlaisia "vaikeita" eli vastausta vailla edelleen olevia kysymyksiä riittää tieteen maailmassapaljonkin, eikä niiden laittaminen vaikeusjärjestykseen taida onnistua keneltäkään. Vielä vaikeampaa vaikeusjärjestys lienee sellaisissa ihmisten pohtimissa kysymyksissä, joihin ei vastausta välttämättä ole edes olemassa (kuten "onko jumala olemassa" tai "miksi on sotia").
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
YLEn Muistikuvaputki-sivuilta löytyy tätä samaista sarjaa koskeva kysymys - ja vastauskin: "Muistelemasi kuusiosaisen sarjan teki Ruotsin TV2 yhteistuotantona YLE FST:n kanssa vuonna 1986. Sen alkuperäisnimi on Vägg i vägg, suomalaiselta nimeltään Seinähullut naapurit."
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
