Löysin Pähkinänsärkijästä englanninkielisen musiikkisadun (kirja ja cd-levy samassa paketissa), mutta en suomenkielistä vastaavaa. Tämän englanninkielisen julkaisun nimi on Nutcracker : an enchanting version of the classic musical story ja se on vuodelta 1997.
Tšaikovskin baletti perustuu Alexandre Dumas vanhemman versioon E. T. A. Hoffmannin sadusta Nussknacker und Mausekönig (suomeksi Pähkinänsärkijä tai Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas tai Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas). Tämä satu löytyy monesta eri julkaisusta ja myös erillisenä julkaisuna, esim. Hoffmann, E. T. A.: Pähkinänsärkijä, suomentanut Salme Setälä, kuvittanut Matti Kota (Gummerus, 1982). Tarina löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:
Davidson, Susanna: Balettiaarre...
Historiallisten rakkausromaanien kirjoittajista löytyy useita tarjokkaita. Löytyisiköhän kaivattu kirjailija tästä joukosta: Victoria Holt, Danielle Steel, Barbara Cartland, Georgette Heyer, Susan Howatch, Rosamunde Pilcher, Maeve Binchy, Jude Deveraux.
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Kettu automiehenä teoksesta Ketun radio vuodelta 1945. Teosta ei näytä löytyvän oman alueenne verkkokirjastosta, mutta joissakin Suomen kirjastoissa se on ja on siis tilattavissa kaukolainaan omaan lähikirjastoonne.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa...
Kirjassa "Kirjastostrategia : kirjastojen strateginen suunnittelu / toim. Vesa Niinikangas. 1992" käsitellään SWOT-analyysiä ainakin kahdessa artikkelissä. Artikkeleiden lähtökohta on nimenomaan miten analyysiä voidaan soveltaa kirjastoissa.
En löytänyt mitään teosta joka olisi kohdistunut suoraan kysymykseesi. Todennäköisesti aihetta on sivuttu useammassakin laajemmassa teoksessa ja varmaankin eri näkökulmista. Löytämissäni teoksissa on myös lähdeluetteloita, joihin kannattaa tutustua. Voisi olla hyvä kääntyä myös sota-arkiston puoleen. Heiltä löytyy myös erittäin hyvää asiantuntemusta sota-ajasta ja sen tapahtumista (09-181 26503).
Ohessa muutamia löytämiäni teoksia:
Rentola Kimmo
Kenen joukossa seisot? : suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945
Porvoo, 1994 691 s.
Alava Teuvo
Muistatko - : Sotavangit r.y. 1969 - 1989
Hki, 1989 243 s.
Paraatimarssi Suomeen : talvisota venäläisten silmin
Hki, 1992 358 s.
Martikainen Tyyne
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit : äidit ja...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta löytyy Knut Cannelinin Ruotsalais - suomalainen sanakirja vuodelta 1904. Kirjan lainattavissa oleva 3. painos on vuodelta 1921. Yhteydenotot kirjavarastoon tapahtuvat aikuisten osaston kautta puh. 09-31085001. Kirjaa ei löydy vielä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi , koska kirjavaraston rekisteröinti aineistotietokantaan on vielä osittain työn alla.
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,...
Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti ”The Explorer” ei ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseistä runoa ei ole näidenkään joukossa. ”The Explorer” on melko pitkä runo ja netistä löytyvä pätkä siis vain pieni osa siitä, luultavasti epävirallinen käännös.
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät...
Gail Carson Levinen kirjaa Ella enchanted ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Kirjan pohjalta tehty elokuva esitettiin Suomessa nimellä Lumottu Ella.
Englanninkielisenäkään kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta kirjakaupoista sitä voi tiedustella.
Gail Carson Levineltä on tähän mennessä suomennettu kaksi kirjaa, Keijut-sarjaan kuuluvat Lumottu maa vaarassa (2005) ja Lumottu taikasauva (2007).
Kirjastolaissa (1998/904) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904?search%5Btype%5D=pi… säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. (1§)
Musiikkikirjastotoiminta ei ole Suomen lainsäädännössä itsenäisenä käsitteenä, vaan sitä koskevat yleiset kirjastotointa varten laaditut lait ja asetukset.” Kunnilla voi olla omia sääntöjä (esim. toimintasääntö, johtosääntö, käyttösäännöt), mutta ne eivät voi olla kirjastolain ja -asetuksen vastaisia. Säännöt ovat julkisia, joten voi ottaa yhteyttä asianomaiseen kuntaan tai etsiä niitä Internetistä. Musiikkikirjastotoiminnan käsikirjan (1986) mukaan ”musiikkikirjastojemme toimintaa säädellään ja...
Saisit kirjat helpoiten oikeustieteen kirjastosta, jonka yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html#Oikeu…. Sieltä lainaamiseen tarvitaan Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-kirjastokortti. Sen saa kuka tahansa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kaksi jälkimmäistä kirjaa löytyy tällä vastaushetkellä myös Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Ne saa pyytämällä Pasilan kirjastosta, jossa lainaamiseen tarvitaan HelMet-kirjastokortti. Myös tuo kortti on maksuton, ja sen saamiseksi täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kertoa Suomessa sijaitseva osoite; helsinkiläisyyttä ei millään muotoa vaadita. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät...
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
