Malviina
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007 kertoo näin:
Malviina on suomalaistettu muoto nimestä Malvina. Kantanimi on skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin luomus, joka esiintyy Ossianin lauluissa (1761-63). Nimen on tulkittu pohjautuvan gaelin kielen ilmaukseen "mala mhin" ("sileä otsa"). Alkuperäksi on tarjottu myös muinaissaksalaista nimeä Madalwine, joka merkitsee "oikeuden ystävää".
Suomessa pitkävokaalinen Malviina on saanut Malvinaa enemmän kannatusta, joskin molemmat ovat hyvin harvinaisia. Viime vuosisadalta löytyy noin 150 Malviinaa ja 80 Malvinaa. Valtaosa Malviinoista on nimetty 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kun Malvina on 1900-luvun alusta.
2000-2005 Malviina nimen sain n...
Suomesta löytyy kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme.
Vaihtolämpöisinä ne ovat riippuvaisia auringon lämmöstä ja siksi suosivat päiväsaikaa. Lämpötila vaikuttaa käärmeiden liikkumiskykyyn, mikä on saalistaessa oleellista. Auringossa lämmittelystä käärmeet pitävätkin erityisen paljon. Elinympäristössään ne kaipaavat lämmittelypaikkojen lisäksi kuitenkin myös piilopaikkoja, joita ne käyttävät mm. yöpymiseen.
Yleisesti ottaen käärmeet ovat siis päiväaktiivisia.
Eteläisessä Suomessa kyiden tiedetään kuitenkin liikkuvan myös hämärän aikaan, kenties lämpimämpien öiden takia. Ei siis ole mahdotonta törmätä kyyhyn kesäyössä.
Sama näyttäisi pätevän myös rantakäärmeisiin. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Valitettavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin kirjastoihin HelMet-kirjastojen kirjoja ei voi palauttaa tai ainakin niistä joutuu maksamaan kalliin kuljetusmaksun, mikäli kirjasto edes sellaista palvelua tarjoaa.
Lomalta kirjat voi palauttaa HelMet-kirjastoihin lähettämällä ne postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti silloin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston postiosoite löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Jos eräpäivä uhkaa mennä umpeen loman aikana, lainoja voi uusia, jos niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu vielä...
Olla kuurussa tarkoittaa kyyryssä, kumarassa olemista. Monissa suomen murteissa verbi kuurua, kuuruta tarkoittaa kumarassa tai sokkona piiloleikissä olemista. Kuurupiilossa ollaan siis kumarassa, näkymättömissä piilossa. (lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 1: A-K, 1992)
Maija-nimen rinnakkaismuoto Maiju on alkuaan ollut Maijan lempinimi, mutta virallisena etunimenä sitä on tavattu jo 1800-luvulla. Maija ja Maiju ovat Maria-nimen kansanomaisia muunnoksia. Meiju-nimen alkuperä ei ole selvillä. Se voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto. Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta se oli harvinainen 80-luvulle saakka.
Senni on karjalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Eugenia, joka merkitsee "korkeasukuista". Lisäksi Senniä on käytetty Senjan kutsumamuotona. Senja on karjalainen muunnos 'vierasta' merkitsevästä kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia.
Selma juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se esiintyy...
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä.
Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin.
Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Margaret Mitchellin romaanissa Tuulen viemää (1936) ja samannimisessä elokuvassahan Tara on sankarittaren kotitalon nimi. Amerikkaan se on saattanut tulla irlantilaissiirtolaisten mukana, siellä Tara on vanha ja suosittu henkilönnimi. Irlantilaisessa perinteessä Tara on pyhä vuori, jolla muinaiset kuninkaat kruunattiin tai jolla he asuivat. Gaelin kielessä sana merkitseekin mäkeä tai vuorta. Ortodoksisissa maissa nimeä voidaan pitää Tara-alkuisten miehennimien lyhentymänä. Mytologiassa taas nimellä on aivan eri merkitys: Tara (intial. pelastaja, loistava, tähti) on Tiibetin buddhalaisten jumalatar. Ihmisiä säälivän ja heidän kanssaan kärsivän Taran palvonta on levinnyt laajalle Aasian keski-, etelä- ja kaakkoisosiin.
Lähde:
Lempiäinen:...
Asia riippuu paljon siitä, millaisista kirjoista on kyse. Niitä voisi tarjota antikvariaateille laatimalla kirjoista listan, joskin antikvariaatit ovat varsin valikoivia siinä, millaisia kirjoja ostavat. Kirjoja voi myös tarjota lahjoituksena kirjastolla, mutta jos ne eivät ole uusia tai muuten kysyttyjä, niitä tuskin otetaan kokoelmiin-. Monissa kirjastoissa on kuitenkin kirjankierrätyshyllyjä, joihin kirjoja voi tuoda pienen määrä kenen tahansa otettaviksi.
Yksi keino päästä kirjoista tai muustakin käyttökelpoisesti mutta itselle tarpeettomasta tavarasta on tarjota niitä Kierrätyskeskukselle (https://www.kierratyskeskus.fi), Kontti-kierrätystavaratalolle (https://kontti.punainenristi.fi) tai muille käytettyä tavaraa myyville tahoille....
Nykysuomen sanakirjassa annetaan piimä-sanalle taivutusluokka 11, ja siinä on esimerkkisanana koira. Piimä on ainesana ja sitä käytetään yleensä vain yksikössä, mutta jos sitä halutaan käyttää monikossa, niin muodot seurailevat koira-sanan taivutusta, siis koiria - piimiä. (Konsonanttivartalon perään tulee monikon tunnus i ja sitten sijapääte.)
Toimittajan ammattiin on periaatteessa kaksi koulutusväylää yliopisto ja ammattikorkeakoulu. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti
Ammattikorkeakoulun medianomin tutkinnon suorittaminen pätevöittää myös muihin media-alan työtehtäviin.
"Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena
Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys-...
Kirjastonhoitajan palkkaus vaihtelee työnantajan mukaan, suunnilleen kahdentuhannen euron molemmin puolin. Työtehtävätkin vaihtelevat. Mielenkiintoisinta työssä monien mielestä ovat asiakkaat ja heidän kysymyksensä. Teemme myös kokoelmatyötä ts. aineiston valintaa ja karsintaa. Monet kirjastonhoitajat ovat mukana kirjastonkäytön opetuksessa. Teemme yhteistyötä koulujen kanssa, mutta opastamme myös senioreita tietokoneiden käyttöön. Mutta työnkuvaamme kuuluu monia muitakin asioita.
Tällä hetkellä kirjastonhoitajien on vaikea työllistyä esimerkiksi Oulun alueella, koska täällä on alan koulutusta. Jos haluat katsoa, minkälaisia työpaikkoja ja missä on tällä hetkellä avoinna: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana.
Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Yleensä sanoituksia on melko hankala löytää netistä tekijänoikeussyistä. Makupalat-linkkikirjaston linkkien takaa löytyy jonkun verran sanoituksia Klikkaa
Makupalat.fi, https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=113768&sort=tit…
Tässä tulee Risto Räppääjä -kappaleen sanat saa Iiro Rantalan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi cd-levyn kansiliepeestä.
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
Kirjassa Maailman pelit ja leikit s.190-191 on Korona-pelin säännöt. Ellei lähimmässä kirjastossasi kirjaa ole, voit saada sen kaukolainaksi. Internetistä löytyivät vähän epävirallisemmat säännöt sivulta: http://www.icon.fi/~paukku/saanto.htm#KORONA.
