Internetissä ei ole kovin paljon online-sanakirjoja, joiden toinen kieli olisi suomi. Jos englanti kävisi toiseksi kieleksi, valikoima olisi suurempi.
Suppea suomi-norja-suomi-sanakirja löytyy osoitteesta http://www.sanakirja.org . Valitse siinä nuolivalikoista lähtökieli (norja) ja se kieli, mille haluat sanan käännettävän (suomi). Tämä on, kuten sanottu, sangen suppea sanakirja josta et varmaan kaikkia tarvitsemiasi sanoja löydä.
Norja-englanti-onlinesanakirjoja sen sijaan olisi esimerkiksi seuraavat, jotka tuntuvat kyllä kovin suppeilta:
http://www.freedict.com/onldict/nor.html
http://www.tritrans.net
Sanakirjalinkkejä on suomalaisessa Makupalat-linkkihakemistossa: http://www.makupalat.fi > Eri tieteenaloja. Kielitiede. Sanakirjat...
Kukka on poika (Wikipedia).
Tarkastaisitko sähköpostiosoitteesi, että vastaukset voisi lähettää suoraan sinulle. Nykyisin vastaukset eivät mene perille.
Pirjo Mikkosen Sukunimet –kirjan mukaan sukunimeen Okkonen saattaa sisältyä etunimen Olavi kansanomainen muunnos Okko. Okko ja Okkonen on tunnettu sukunimenä jo 1500- ja 1600-luvuilla. Okkonen on yleinen sukunimi mm. Nurmeksessa, Joensuun seudulla, Sotkamon-Kajaanin alueella, Oulun tienoilla ja Kalajokilaaksossa. Lisää vanhoista lähteistä Mikkosen kirjassa.
Pop-up- eli kurkistusnuken yksityiskohtaista suomenkielistä ohjetta en onnistunut löytämään, mutta englanninkieliset pupun valmistusohjeet löytyvät internetistä osoitteesta http://www.growingupcreative.com/2011/02/how-to-make-a-pop-up-rabbit-do….
Suomenkielistä keskustelua kurkistusnuken teosta Ihan itse -foorumilla: http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=20&t=25928&p=238111.
Kaikki HelMet-verkkokirjaston japaninkieliset kirjat saat esiin näin: Klikkaa pääsivulla vasemmalla yläpalkissa olevaa linkkiä ”Hakusana(t)”. Kirjoita hakukenttään ** eli kaksi asteriskia, valitse kohdasta ”aineisto” valinnaksi ”kirja” ja kohdasta ”kieli” valinnaksi ”japani”. Tarvittaessa voit kohdasta ”Koko aineisto” rajata haun vain esimerkiksi kaunokirjallisuuteen tai tietokirjallisuuteen. Paina sitten vain Hae-nappia, niin saat listan kaikista japanin kieltä sisältävistä kirjoista. Mukaan tulee myös japanin kielen oppikirjoja, jotka ovat suomeksi tai muilla kielillä. Tuloksissa on lisäksi aika paljon japaninkielisiä mangasarjakuvia.
Jos haluat etsiä vain japaninkielisiä romaaneja ja novelleja, voit tehdä näin: Klikkaa yläpalkista...
Kysyjän mielikuva on oikea, laulun "Kun tuuli nousee" käännös (Kari Tuomisaari) on tehty Jevgeni Jevtušenkon alkuperäistekstin pohjalta ja Arno Babadžanjanin sävelmään. Venäjäksi laulun nimi on Чёртово Колесо (Tšjortovo koleso eli Maailmanpyörä). Venäjällä laulua ovat esittäneet monetkin laulajat, mutta ainakin Muslim Magomajevin versio (löytyy esimerkiksi täältä: http://video.yandex.ru/search?text=%D0%A7%D1%91%D1%80%D1%82%D0%BE%D0%B2…) on ollut suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Tietokirjailija Jukka "Yucca" Korpela on kirjoittanut perusteellisen selvityksen omaan käyttöön kopioinnista. Se löytyy täältä:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html
Tekijänoikeuslaki ja paljon vastauksia tekijänoikeusasioihin löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/index.html
Taavi Soininvaaran teosta "Kriittinen tiheys" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 15 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 109 kappaletta. Vastaavasti Leena Lehtolaisen teosta "Henkivartija" on tilattu Vantaan kaupungin kirjastoihin 24 kappaletta ja kaikkiin HelMet-kirjastoihin yhteensä 185 kappaletta. Huomasin myös, että Vantaan kaupunginkirjaston tilaamat kappaleet Henkivartijasta on vastaanotettu tänään (7.8.2009) ja ovat lainattavissa piakkoin. Ajantasaiset tiedot Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen valikoimista löydätte HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi).
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Käytäntö Suomen eri kirjastoissa on kaikissa varmaan vähän erilainen. Turun kaupunginkirjasto kilpailuttaa kirjakaupat pyytämällä tarjoukset ja solmii sopimukset valittujen kirjatoimittajien kanssa 1-2 vuodeksi kerrallaan. Tällainen iso kirjanvälittäjä on esimerkiksi Kirjavälitys.
Tarvittaessa voidaan hankintoja tehdä myös muista kirjakaupoista tai vaikka antikvariaateista.
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Aleksi -lehtitietokannan mukaan Käytännön Maamies on julkaissut Kyntöoppaan vuonna 1988, numerossa 8, sivuilla 35-46 ja uudelleen vuonna 1998, numeron 9 liitteenä.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
