Laulu on varmaankin Vappu Rossin sanoittama ja säveltämä kappale Joulurauhaa, jonka lauluyhtye Kitkerät Neitsyet esittää levyllä Todellisen menestyksen salaisuus.
Laulu alkaa näin:
"Kuusenhavun vieno tuoksu täyttää tuvan suvella
suklaansyönnistä on teinin kasvot ruvella"
Hei!
Fono.fi -äänitetietokannan perusteella etsimäsi kappale on alkuperäiseltä suomenkieliseltä nimeltään Ilta pienessä kaupungissa ja se alkaa sanoilla "Matkoillani saavuin kerran luokse suuren, kauniin virran...".
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavana Matti Jurvan Valiolauluja -nuottikokoelma, mistä tämä laulu löytyy. Nuottikirjan voit tilata kaukolainaksi kaukopalvelun kautta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjasarjoja ehdolle.
Ilkka Auer: Sysilouhien sukua + jatko-osat Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta ja Ikitalvi
Perheensä menettänyt Nonna-tyttö pakenee vankeudesta lemmikkijääkarhunsa kanssa ja löytää todellisen kohtalonsa lumen ja jään maassa.
Holly Black: Rautakoe + jatko-osa Kuparikoura
Siinä missä muut lapset haaveilevat Magisteriumin taikakouluun pääsemisestä, Callum Hunt haluaa välttää sitä viimeiseen asti. Riittääkö, jos töppää pääsykokeessa?
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa + jatko-osa Operaatio Huulituuli
14-vuotias Ofelian elämä mutkistuu, kun hän saa kuulla olevansa keijuprinsessa. Humoristista ja vähän romanttistakin fantasiaa.
Ursula Le Guin: Maameren velho + jatko-osat Atuanin Holvihaudat ja...
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Ensimmäinen osa komisario Morsen tutkimuksia näyttäisi olevan juuri Neidon murha.
Voit etsiä komisario Morse-kirjoja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi. Valitse etusivulta sanahaku ja kirjoita hakukenttään "komisario Morsen tutkimuksia", näin saat esille koko sarjan.
Shakespearen näytelmästä "Measure for Measure" on useita käännöksiä suomenkielelle. Vanhin käännös on Paavo Cajanderin "Verta verrasta" vuodelta 1924. "Mitta mitasta" -nimellä on kolme suomennosta: Esko Elstelän vuodelta 1979, Lauri Siparin vuodelta 1994 ja uusin, Tiina Ohinmaan käännös ilmestyy lokakuussa 2005.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy mm. tällaisia teoksia ja opinnäytteitä vasenkätisyydestä koulumaailmassa ja opetuksessa:
Nummela, Iina
Peilikuvaoppilaat : musiikinopettajan haasteet vasenkätisten oppilaiden kohdalla (2005)
Heikkinen, Kirsti
Oikea oikein - vasen väärin tapaustutkimus vasenkätisten koulukokemuksista (1993)
Alanen, Anu
Räppäkäpälät kirjoitustunnilla vasenkätisen oppilaan kirjoittamaan opettaminen alkuopetuksessa Keski-Suomen läänin opettajien arvioimana (1995)
Orell-Leed, Sirpa
Vasenkätisyys elämän palapelin palana (2005)
Linda-tietokantaa voit käyttää lähes kaikissa Suomen yliopistoissa, kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa. Orell-Leedin kirja on myös luettavissa...
Esimerkiksi Sahelin alueesta Afrikassa löytyy aineistoa hyvin. Ks. aluksi esim. englanninkielinen Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Sahel
Ulkoministeriön kirjaston aineistoa voit etsiä osoitteesta
http://formin.finland.fi/kelpo
Sopivia asiasanoja ovat mm. muuttoliike, ympäristö, ilmastonmuutokset, aavikoituminen, kuivuus. Ks. myös Sahel.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR: http://www.unhcr.org/home.html
(Kirjoita hakukenttään environmental refugees.)
Aavikoitumisesta mm. FAO:n sivuilla: http://www.fao.org/desertification/default.asp?lang=en
Julkaisuja: YK:n yliopiston ympäristön ja inhimillisen turvallisuuden tutkimuksen yksikkö http://www.ehs.unu.edu/
Artikkeleja ulkoministeriön verkkosivuilla
Ympäristöpakolaisuuden syntyalueet...
Dekkarinetti on Tornion kirjaston sivusto. Kirjastosta kerrottiin, että sivuja uudistetaan, ja ne ovat siksi hetken poissa käytöstä. Ehkä jo tänään tai huomenna pääsee tutustumaan uudistettuihin sivuihin.
Aivan kysymäsi muotoista listaa en valitettavasti tiedä olevan olemassa, mutta vähän vaivaa näkemällä sellaisen voi varmasti rakennella. Esikoiskirjailijoista voit hankkia tietoa esim. heille suunnattujen kilpailujen kautta. J.H. Erkon palkinto (http://www.erkonkilpailu.net/) ja myöhemmin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Sanomain_kirjallisuuspalkinto) ovat vuosittain jaettavia palkintoja, jotka on suunnattu nimenomaan esikoiskirjailijoille. Helsingin Sanomat on lisäksi ainakin viime vuosina listannut vuoden esikoisteokset kirjaillisuusjuttujensa yhteydessä, näitä listauksia voisi etsiä heidän verkkoarkistostaan (http://www.hs.fi/arkisto/). Kirjastotietokannoista on myöskin apua, ainakin Turun...
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Annikki Kariniemi on kirjoittanut itsestään muistelmateokset ”Minä aina kompuroin” (Otava, 1980) ja ”Ristisiipi” (Otava, 1982).
Kariniemestä löytyy tietoa myös teoksesta ”Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010) ja Ismo Loivamaan kirjasta ”Kotimaisia nuortenklassikoita. 3” (Avain, 2011).
Osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8477/ löytyy ”Kansallisbiografian” artikkeli Kariniemestä. Teossarja on julkaistu myös painettuna nimellä ”Suomen kansallisbiografia”.
Runsaasti Kariniemeä koskevia lähteitä löytyy Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272666747225. Sieltä hänen teostensa nimiä klikkaamalla voi lukea myös niiden esittelyjä, mikäli...
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Tämän runon haluaisin kuulla -kirjoistakaan sitä ei löytynyt. Jos runo myöhemmin tunnistetaan, lähetän sinulle tiedon.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Hyvä lähdeteos Agatha Christien elämään on hänen itse kirjoittamansa omaelämäkerta 'Vanha, hyvä aikani' (1978, ISBN 951-0-08873-0). Muita elämäkertoja (kaikki nämä löytyvät Plussasta):
Rivière, Francois. 1997. In the Footsteps of Agatha Christie. ISBN 009-185-212-9.
Robyns, Gwen. 1979. The mystery of Agatha Christie. ISBN 0-14-005228-3.
Muuta Christie-kirjallisuutta (kaikki nämä löytyvät pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta):
Sjöblom, Simo. 1999. Agatha Christie -bibliografia 1927-1998. ISBN 952-444-169-1.
Fido, Martin. 1999. The World of Agatha Christie - the Facts and Fiction behind the World's greatest Crime Writer. ISBN 1-85868-742-X.
Sova, Dawn B. 1996. Agatha Christie A to Z - the Essential Reference to her Life and Writings....
Kysyin asiaa Helsingin Sanomien painotalosta Sanomalasta.
Vuorovastaava ei valitettavasti voinut kertoa, mitä mustetta he käyttävät, mutta hän lähetti Sanomapainon painotalojen ympäristötavoitteet ja toimenpiteet sekä painovärin turvatiedotteen ja tiivisti tärkeimpiä otteita siitä: "Tässä otteita painovärin turvatiedotteesta:
Tuotetta ei luokitella vaaralliseksi muutetun asetuksen (EY) 1272/2008 mukaisesti.
Toistuva tai pitkäaikainen kontakti seokseen voi johtaa luonnollisen rasvan poistumiseen iholta, aiheuttaen ei-allergista kontakti-ihottumaa ja ihon läpi imeytymistä. Silmiin roiskunut liuos voi aiheuttaa ärsytystä ja parantuvan vaurion.
Ei sisällä lisäaineita, jotka tavarantoimittajan tämänhetkisen tietämyksen...
Löysin Turun yliopiston UTUPub -tietokannasta Kaisa Häkkisen lyhyen vastauksen sanonnan merkityksestä. Häkkisen kirjoitelma on ollut vastaus nähtävästi Helsingin Sanomien Tiede -osiossa kysyttyyn kysymykseen.
Maantieteellistä alkuperää tai sanonnan ikää ei tässäkään vastauksessa valitettavasti ole. Häkkisen mukaan "Eletään kuin pellossa" -sanonta on peräisin maatalouskulttuurin piiristä, ja sen laajempi versio on elää kuin sika pellossa.
Harakka huttua keittää on kansanruno, josta on olemassa monia versioita ja jonka tekijää ei tunneta. Kirjassa Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toimittanut Mervi Koski, Karisto 2004) on s.168-9 kaksikin versiota:
"Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään
ja suolat joukkoon heittää.
Hyppää kivelle,
hyppää kannolle,
lentää suuriin puihin.
Hups vaan, kuperiskeikkaa
ja puurot toisten suihin!"
"Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään,
Pyrstöllänsä puistelee,
Nokallansa koittelee,
Panee suolaa,
Panee sokeria.
Antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle...
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
