Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo "En tarvitse suuria sanoja" ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja".
Tällä kertaa runo löytyi Vaski-kirjastotietokannan avulla. Vaskiin on luetteloitu paljon runoteoksia niin, että niihin on "avattu" teosten sisältö. Toki muistakin kirjastotietokannoista voi löytyä runoja, mikäli esimerkiksi runon alku sisältyy teoksen kuvailutietoihin. Käännettyä runoutta löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta (ks. linkki alla).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kaskinen, Anna-Mari: Jos jäisi yksi sana: : valittuja runoja ja lauluja (Kirjapaja, 2007)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama laulu "Näkemiin" alkaa: "Näkemiin, näkemiin, hyvä oli kun tavattiin". Sen ovat levyttäneet Hanna Ekola, Lasse Hoikka ja Hollola Singers -kuoro.
Laulun "Joku perille sinut vie" kertosäkeessä lauletaan: "Hei älä niin väitä, että junasi meni jo, kyllä uusia tulee, ja joku perille sinut vie". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck ja levyttänyt Markku Laamanen.
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Hätäkaste on ollut rajana muinoin. Nykyään 22. raskausviikolla tai sen jälkeen kohdussa kuolleelle tai 500 g painavalle kuolleena syntyneelle lapselle järjestetään aina hautajaiset.
Aikaisemminkin kuolleelle sikiölle voidaan järjestää hautajaiset, jos perhe näin tahtoo. Tarkemmin Duodecim-lehdessä: https://www.duodecimlehti.fi/duo91652
Osoitteessa http://www.stat.fi (Tilastokeskuksen kotisivu 'tilastotietoa' (rullaa ruutua alaspäin, otsakkeen Muuta tilastotietoa alla) tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta - tietoyhteiskuntatilastot - (rullaa alaspäin) tiivistelmä, ja rullaa lopuksi tekstiä reippaasti alaspäin. Löydät juuri haluamasi tilastot.
Tammikuussa 1999 Suomessa oli n. 546 000 internet-liittymää, Suomi oli maailman maista kärjessä, toisena USA. Esim. Sonera Plazan hakupalvelusta löytyy muita mielenkiintoisia sivuja hakusanoilla internet tutkimukset (kirjoita nämä yhtaikaa peräkkäin tyhjämerkin erottamina hakulokeroon). Mainittakoon Taloustuotteen sivu http://www.toy.fi/tuotteet/netsurvey.htm ja Petteri Järvinen Oy:n sivut http://www.pjoy.fi.
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Esimerkiksi seuraavat:
TEKIJÄ/UPPHOV: Matikainen, Maija-Leena |
|NIMEKE/TITEL: Ruotsalais-suomalais-ruotsalainen sanasto hoitohenkilökunnalle
ISBN: 952-90-7394-1
Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot |
|JULK/UTG: Stakes, [Helsinki], 1997 (monikielinen)
ISBN: 951-33-0385-3
Myös tekniikan ja kaupan sanakirjoissa on yllättävän paljon mainitsemiisi aloihin liittyvää sanastoa, joten niiden nimi on hieman harhaanjohtava. Näistä esimerkkinä
Ruotsi-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja / Ulrika Granqvist-Hedvik ... et al., Gummerus, Jyväskylä, 1995. ISBN 951-20-7327-0
Hyötyä saattaisi olla myös seuraavasta teoksesta, vaikka se ei olekaan varsinaisesti sanakirja, vaan...
Kiinan viimeisestä keisarista löytyy omaelämäkerta Pu Ji: Viimeinen keisari: Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988).
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Essin kerrotaan olevan lyhennys Ester -nimestä. Suomalaiseen almanakkaan Essi on otettu 1964. Esteristä kirjassa on oma artikkeli. Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäiväsanat (1994) nimistä Esteri, Essi, Ester on pitempi artikkeli. Niin ikään Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (2001) on lisätietoa Esteri -nimestä. Kirjassa on myös Esterin esiintymisestä suomalaisissa , vanhoissa almanakoissa. Ortodoksisessa kalenterissa linkissä http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm on nimistä Essi, Ester, Esteri.
Nimipäivää vietetään 6.2. Nikolauksen päivänä. Nimen lähtökohtana on kreikkalainen Nikolaos (nike = voitto, laos = kansa). Lisätietoa nimestä löytyy kirjasta: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa...
Sukunimestä Matilainen on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta, Savosta vuodesta 1541, Kainuusta 1555, Pohjois-Pohjanmaalta 1562 ja Pohjois-Karjalasta ja Äyräpäästä, myöhemmin myös Keski-Suomesta ja Ruotsin Länsipohjasta. Nykyisin nimeä esiintyy runsaimmin Rautalammin pitäjän tienoilla, Ristiinassa ja Lieksassa. Matilaiseksi on voitu alkaa kutsua Mattila- tai Matila- nimisessä talossa asuvaa. Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000.
Kyllä kirjastoista saa nuotteja. Niitä voi lainata tai kopioida (omaan käyttöön). Keinussa kesällä kerran -laulun nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirjan osasta 14 ja muutamasta muusta nuottikirjasta.
Nuotteja voi hakea laulujen nimillä kirjastojen aineistohakuohjelmilla. Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa lastukirjastot.fi sivun oikeasssa yläkulmassa. Hollolan kirjaston aineistohaku on toistaiseksi osoitteessa www.lahdenseudunkirjastot.fi/hollola/, mutta Hollolan kirjasto on suljettuna ajalla 7.7.-3.8.2014.
Marx-veljeksistä löytyy suomeksi kirjoitettuna teokset:
Marx, Harpo: Harpo puhuu! ja Marx, Groucho: Groucho ja minä - omaelämäkerta. Lisäksi kannattaa vilkaista yleisteoksia elokuvan historiasta, esim. Bagh: Elokuvan historia.
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
Slaten artikkelissa vuodelta 2013 kerrotaan, että Coca-Cola on brändinä arvokkaampi ja että perinteinen Coca-Cola on suosituin virvoitusjuoma Yhdysvalloissa. Tämä siitä huolimatta, että sokkotestien mukaan kuluttajat pitävät enemmän Pepsin mausta.
https://slate.com/business/2013/08/pepsi-paradox-why-people-prefer-coke…
Tätä eroa on selitetty tutkimuksissa juuri brändin vaikutuksella. Kuvantamistutkimuksessa Pepsi aktivoi tehokkaammin palkitsemisjärjestelmään kytkeytyviä aivoalueita, mutta aivokuoren toiminta kiihtyi, jos tutkittava tiesi juovansa Coca-Colaa. Brändiin samaistuminen muutti makukokemusta niin että Coca-Colan koettiin maistuvan paremmalta silloinkin, kun tutkittava oli sokkotestissä pitänyt enemmän Pepsin mausta.
https...
