Hei!
Fono.fi -äänitetietokannan perusteella etsimäsi kappale on alkuperäiseltä suomenkieliseltä nimeltään Ilta pienessä kaupungissa ja se alkaa sanoilla "Matkoillani saavuin kerran luokse suuren, kauniin virran...".
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavana Matti Jurvan Valiolauluja -nuottikokoelma, mistä tämä laulu löytyy. Nuottikirjan voit tilata kaukolainaksi kaukopalvelun kautta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki sanoo, että pronssiottelun poisjättämiseen on päädytty terveydellisistä syistä.
– Pronssiottelussa kohtaisivat kaksi ottelunsa hävinnyttä nyrkkeilijää. Jos häviää semifinaalin tyrmäyksellä, tulee automaattisesti kilpailukielto, jolloin pronssiottelu jäisi nyrkkeilemättä, Mäki sanoo.
– Voisi tietysti ajatella niinkin, että oteltaisiin pronssista ja tyrmätty ei vain ottelisi. (Ilta-Sanomat 17.8.2016)
Käytäntöhän vaihtelee vähän lajeittain kun taekwondossa, judossa ja painissa kuitenkin otellaan pronssista. Käytännöt voivat vaihdella myös kisoittain kun esim. jalkapalloilun MM-kisoissa pelataan pronssista mutta EM-kisoissa ei.
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Rooman valtakunnan ajan kulttuurihistoriasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Carcopino, Jérõme: Sellaista oli elämä keisarien Roomassa ;
Eurooppa, osa: Kaupunkien elämää ;
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 4-6 ;
Rooma ja sen suuruuden aika ;
Suhonen, Pekka: Kun Roomasta tuli ikuinen.
Arto Kivimäen kirjassa Roomalainen kalenteri (Karisto, 1998) kerrotaan mm. roomalaisista juhlapäivistä.
Internetistä löytyy WSOY:n Koulukanavan tuottama oppimateriaali Antiikin Rooma
( http://www.koulukanava.fi/historia/rooma/index.htm ). Intenetixin oppimateriaalista Antiikin Kreikan ja Rooman naisten historia voisi olla myös hyötyä; se löytyy osoitteesta: http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/sukupuolten…
Runsaammin...
Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia...
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi sukupuolenkorjausleikkauksista ei löytynyt valmiina verkosta. Ylellä on pari artikkelia, joista löytyy tietoja sukupuolenkorjausleikkausten määristä. Artikkelissa “Seksuaalinen nautinto säilyy” – Pääsimme ensimmäisinä Suomessa kuvaamaan sukupuolenkorjausleikkausta (26.2.2018) kerrotaan, että vuonna 2003 Suomessa tehtiin kymmenen sukupuolenkorjausleikkausta, kun nykyään vuodessa tehdään 60 leikkausta. Artikkelissa Mieheksi ja takaisin (8.12.2019) (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/08/27-vuotias-nita-katuu-sukupuolensa-korjaamista-mieheksi-toivon-etta-olisi-ollut) taas kerrotaan näin:
Vuosina 2003–2007 [sukupuolenkorjaushoitojen] tutkimusjaksolle hakeutui vuosittain noin 20 täysi-ikäistä potilasta,...
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Kangasalan pääkirjaston käsikirjastossa on seuraavat matrikkelit: Suomen kirjailijat 1809 - 1916, Suomen kirjailijat 1917 - 1944, Suomen kirjailijat 1945 - 1970 sekä Suomen kirjailijat 1945 - 1980. Niissä on tarkimmat teosbibliografiat. Lehtikirjoituksista on maininta, että laajatuotantoisten ammattikirjoittajien lehtituotantoa ei ole poimittu mukaan. Matrikkelit on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, josta voi kysyä lisätietoja. Osoite on http://www.finlit.fi .
Käsiin saamistani kirjoista voisi tehdä kaksi ryhmää: uudet, mielenkiintoiset, enemmän yleisellä tasolla liikkuvat sekä vähän vanhemmat enemmän katsojatutkimuksen tyyppiset. - Modernia linjaa edustaa esimerkiksi Matti Paloheimon Seksiä ja väkivaltaa - kysymyksiä elokuvatarkastajalle, joka on Liken vuonna 2003 julkaisema. - Musta lammas - kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista vuodelta 1998, joka on Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema , sisältää kirjallisuustieteen, folkloristiikan, kulttuuriantropologian ja taiteensosiologian tutkijoiden populaari- ja massakulttuuria käsitteleviä artikkeleita. Pohjan tähteet - populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, jonka ovat vuonna 2000 toimittaneet Hannu Salmi ja Kari...
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
"Lötkösen perheen tapaus" -runo löytyy Kaija Pispan teoksesta Titulein taikasanat (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29362-8). Teosta on tällä hetkellä hyvin saatavissa HelMet-kirjastoista (1.12.2007).
Kaunokirjallisuutta vaikkapa aiheista tulevaisuus, ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja uhkakuvat voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavasti: Klikkaa ensin painikkeesta Tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi esim. ilmastonmuutokset kaunokirjallisuus tai vaihtoehtoisesti: tieteiskirjallisuus ekokatastrofit jne.
Aineiston voi rajata koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja tekemällä kieli- ja aineistorajaukset hakuruudun alapuolella olevasta pudotusvalikosta (Kieli ja Aineisto).
Tulevaisuuden uhkakuvista ovat kirjoittaneet monien muiden lisäksi ainakin seuraavat kirjailijat:
- Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa ja Herääminen
- Lessing, Doris: Eloonjääneen...
Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Darren Shanin "Kuoleman koetukset" on "Darren Shanin tarina"-sarjan viides osa. "Vampyyriprinssi" on puolestaan saman sarjan kuudes osa. Se selviää esim. HelMet-tietokannan tietueesta kohdasta Sarja.
http://www.helmet.fi/search~S1*fin?/Xkuoleman+koetukset&searchscope=1&m…
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa....
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla....
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Työssä oppimista on noin 80 % ja teoriaopiskelua noin 20 %. Joissain oppisopimuskoulutuksissa ei käytetä lainkaan oppikirjoja.
Oulussa Oulun seudun ammattiopisto OSAO järjestä oppisopimuskoulutusta kaikilla aloilla http://www.osao.fi/oppisopimus/ . Ensin pitää hakea itselleen työpaikka ja sitten keskustella työnantajan kanssa.
Jos olet kiinnostunut muuten lukemaan kirjastoalan oppikirjoja, voit tutkia Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinto-oppaasta Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmaa
http://www.oamk.fi/opiskelijalle/rakenne/opinto-opas/koulutusohjelmat/?… . Kurssikoodia klikkaamalla saat kustakin kurssista lisätietoja ja...
