Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on käännetty seuraaville kielille:
albania, armenia, englanti, espanja, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, viro
Ei ole mahdollista aivan suoraan sanoa, minkä ikäisille Erin Hunterin Soturikissa-kirjat sopivat. Lapset kehittyvät eri aikaan, joten vastaanottokyky vaihtelee. Neuvoisin, että jos sinusta tuntuu epämukavan hurjalta, älä lue – vielä. Voit ehkä lukea niitä hieman vanhempana. Jos tuntuu mukavan kutkuttavasti jännittävältä, voit lukea.
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
Re (myös Ra) oli muinaisegyptiläinen auringon ja auringonjumalan nimitys. Reta palvottiin kaikkialla Egyptissä mutta eritoten Heliopolissa. Myöhemmin häneen samastettiin useita jumalia. Ren symbolina oli auringonkehrä ja kulttisymbolina obeliski. Joitain muitakin jumalia, sellaisia kuin Amon, tyhjyyden jumala, Osiris, kasvien kasvamisen ja Horus, taivaan jumala, palvottiin koko Egyptin alueella. Kullakin jumalalla oli kuitenkin useita ilmenemismuotoja, ja niistä jokainen vastasi erästä kyseisen jumalan lukuisista ominaisuuksista. Amon-Ressä esimerkiksi painottui erityisesti se puoli Amonia, joka tässä lähinnä muistutti Retä. (Tiedot perustuvat tietosanakirjoihin Facta 2001 ja Spectrum).
Internetosoite http://www.virtual-egypt.com/...
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan...
Seuraavista artikkeleista voi olla hyötyä, ko. lehtiä löytyy yleisisssä ja erikoiskirjastoissa. Lopussa on myös yksi mahdollisaesti kiinnostava kirjaviite.
Tekijä Väänänen, Alpo
Nimeke Kuka sopii vetäjäksi
Aikakauslehti Työ-terveys-turvallisuus
ISSN 0041-4816
Vu/vsk/nro/s 1996 ; (26) ; 13 ; 6-10
Huomautus Tiimityö ja tiimin vetäjät; haastateltavina psykologi Liisa Moilanen ja tutkimusprofessori Kari Lindström. - Artikkeliin liittyy kirjoitus Paineet ennakoitiin, stressi hallintaan : unelmatiimi onnistui
Tekijä Ventä, Mari
Nimeke Tiimivalmentaja Plus -välineistö tiimien kehittämisen tukena (Katsauksia)
Aikakauslehti Aikuiskasvatus
ISSN 0358-6197
Vu/vsk/nro/s 1998 ; (18) ; 2 ; 134-138
Tekijä Saunders, Rebecca M.
Nimeke Johtaminen : miten...
Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Seuraavalla sivustolla voi etsiä nimien kiinankielisiä versioita: http://www.chinese-tools.com/names/
Kirjoita sivuston hakukenttään hakemasi nimi ja paina search-painiketta. Tämän jälkeen paina alleviivattua nimeä, niin saat esiin kuinka nimi kirjoitetaan kiinan kielellä. Mikäli hakemaasi nimeä ei löydy, voit etsiä sitä sivuston foorumin kautta: http://www.chinese-tools.com/names/forum.html
Sivuston kautta löytyvät nimikäännökset näyttävät tältä:
Jessica: 杰西卡(Jié xī kǎ )
Minea: 麦妳 阿 (mai ni a)
Mihail Solohovin tunnetuimman romaanin alkuperäinen nimi on "Tihi Don" eli "Hiljainen Don". Romaanista on julkaistu englannin kielinen versio, jonka nimi on "The silent Don" ja joka jakautuu kahteen osaan. Osilla on alaotsikot "And quiet flows the Don" ja "Don flows home to the sea". "Don flows home to the sea" ei siis ole erillinen teos.
Solohovin romaani on kokonaisuudessaan suomennettu nimellä "Hiljaa virtaa Don". (On olemasa myös vanhempi suomennos nimellä "Hiljainen Don".)
Sekä perinteisten lehtien että ePress- ja Pressdisplay-palveluiden sähköiten lehtien luku on maksutonta Helsingin kirjastoissa. Sähköisiä lehtiä voi lukea kirjastossa asiakastyöasemilla mutta ei kotoa käsin.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta. Vastaus löytyy: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cb3e6204-1782-4f5…
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Intiaaneista kertovia romaaneja kyllä löytyy, esimerkkinä voisin mainita Tony Hillermanin kirjoittamat ja nykyaikaan sijoittuvat dekkarit, jotka tapahtuvat intiaanireservaatissa ja jonka päähenkilö kuuluu Navajo-heimoon. Hillermanin ensimmäinen käännetty teos on Puhuva jumala, uusin on tältä vuodelta ja nimeltään Ensimmäinen kotka.
Lisää intiaaneista kertovia romaaneja voit etsiä Porin kirjaston Roma-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/roma.htm.
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
