Valitettavasti Scandinavian music group -yhtyeen kappaleita ei ole ainakaan vielä nuottijulkaisuina lukuunottamatta yhtä, Hölmö rakkaus -nimistä kappaletta, joka sisältyy nuottikokoelmaan Hits 2006.
Skogsrået on runo jota Sibelius on säveltänyt. En ole löytänyt painettua versiota suomennoksesta mutta Lasse Pöysti lausuu runoa Lahden kaupunginorkesterin levytyksessä
Sibelius, Jean (säv.)
Skogsrået, orkesteri, op15 / Sibelius
The Wood-Nymph, op. 15 (1894) : Ballade pour orchestre = Metsänhaltija / Johan (Jean) Julius Christian Sibelius
Djursholm : Grammofon AB BIS, p1996
1 CD-äänilevy (62 min 8 sek) : DDD + esite- ja tekstiliite
Complete Sibelius ; 39
BIS-CD-815
Levyn liitteessä esittelyteksti sekä runojen sanat englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja suomeksi.
Kysymyksesi osoittautui varsin visaiseksi. Ensimmäiseksi tulee toki mieleen, että ateljeessa seisova tyttö olisi Tove Jansson. Tällöin kuva ei kuitenkaan voi olla Per Olovin ottama, koska Tove oli häntä 6 vuotta vanhempi. Bildhuggarens dotter -kirjan vuoden 2003 painoksen sisälehdeltä saa kuitenkin sen käsityksen, että kannen ateljee-kuva olisi nimenomaan Per Olov Janssonin ottama. Kirjassa on useita kuvia, jotka on merkitty Per Olov Janssonin nimiin. Yhdellä sivulla on Per Olovin otamaksi merkitty kuva, joka on muuten täysin identtinen kannen kuvan kanssa, mutta siinä ei ole tyttöä. Voisiko olla niin, että tyttö on lisätty kuvaan jälkeen päin?
Kirjassa Valolla piirtäjä: 60 vuotta valokuvaajana (Musta taide 2006) Per Olov Jansson kertoo mm...
Kirjastojen nettisivuilta ei löydy lainatilastoja yksittäisten kirjojen kohdalta. Suosituimpien kirjojen listoja osalla kirjastoista voi olla, mutta niissä ovat kärjessä yleensä lastenkirjallisuus ja aikuisten kaunokirjallisuus. Kirjastojen lainausjärjestelmistä tieto on saatavissa, mutta sitä pitäisi kysyä joka kirjastosta erikseen. Jyväskylän kaupunginkirjaston osalta voin sanoa, että Tutkimushaastattelun (2000) kappaleet ovat olleet lainassa keskimäärin 145 kertaa. Voi sanoa siis että kirjan kaikki kappaleet ovat lähes tulkoon aina lainassa. Teemahaastattelun eri painokset ovat varmasti olleet aikoinaan yhtä suosittuja, mutta niiden osalta ei ole luotettavia tilastoja, koska atk-lainaukseen siirryttiin niiden ilmestymisen jälkeen 1990-...
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä...
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Kuulennoista kiinnostuneelle hyvä johdatus aiheeseen on Ilpo Lagerstedtin kirja Rakettimiehiä : kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, 2008). Kuuhun ensimmäisenä laskeutuneen Apollo 11 -lennon vaiheista yksityiskohtaisemmin kertoo puolestaan Peter Ryanin Kuun valloitus : Apollo 11:n vaiheet (Karisto, 1969).
Neil Armstrongin laskeutuminen on kuvattu kuumodulin laskeutumisjalustassa olevaan rahtitilaan (MESA) sijoitetulla tv-kameralla. Kun MESA (modularized equipment stowage assembly) oli laskettu oikeaan asemaan modulin laskeutumisportaiden alapään vasemmalle puolelle Armstrong poisti suojuksen säilytystilaan sijoitetun laitteiston päältä vetämällä siihen kiinnitetystä narusta, mikä käynnisti kameran ja se alkoi välittää kuvaa hänen laskeutumisestaan...
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Risto Aukee on 1980-luvulla julkaissut seuraavat äänikasetit:
"Lääketieteellinen rentoutus-suggestiokasetti tupakasta vieroitukseen"
"Kohonneen verenpaineen hoitoäänite"
"Jännitysniskan hoitokasetti"
"Lääketieteellinen rentoutussuggestiokasetti jännittäjille"
"Lääketieteellinen rentoussuggestiokasetti verenpaineen hoitoon".
"Hypnoosirentoutus"-nimistä äänitettä ei sen sijaan tunnu millään löytyvän. Voisikohan kyse olla jostain yllä luetelluista, joissa ei kyllä puhuta mitään hypnoosista vaan pelkästään suggestiosta.
Risto Aukee on vuonna 2006 julkaissut 9 CD-levyllistä äänikirjoja otsikoilla: Laihdutus - Uni - Tupakointi - Niska - Stressi - Äitiys - Selkä - Verenpaine - Jännittäminen. Hyvin todennäköisesti näissä on samaa aineistoa kuin...
Laulun nimi on "Tyttöni Maria", alkuperäiseltä nimeltään "My girl Maria". Laulun ovat säveltäneet James Luck ja John Szego ja sen on sanoittanut Lasse Mårtenson salanimellä L. Vaajakorpi.
Suomen kansallisdiskografian Violan (finna.fi) mukaan Lasse Mårtenson esittää sen Aarno Ranisen orkesterin säestämänä singlellä, jonka ensimmäisenä kappaleena on Limon limonero. Äänitys on vuodelta 1969 (Discophon RCA Victor FAS014).
Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion...
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Yksi tapa saada kirjalista haluamastasi aiheesta on mennä jonkin kirjaston aineistotietokantaan
esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html (Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta)
- valitset linkin "Tarkka Haku" ja avautuvasta ikkunasta hakuelementin "Tekijä" nuolen takaa hakuelementin "asiasana" ja kirjoitat riville "keskitysleirit" ja toiselle riville "Teoksen nimi" nuolen
takaa valitset hakuelementin "Luokka" ja kirjoitat riville luokan 84.2- sekä valitset vaihtoehdoista
"ja", "tai" , "ei" EI-vaihtoehdon. Tällöin ohjelma hakee vain keskitysleirejä käsittelevät TIETOKIRJAT.
Jos haluat vain suomenkielisiä tietokirjoja, voita valita lisäksi "Kieli"-hakuelementin kohdalta suomen.
Toinen mahdollisuus on Suomen...
Autojen historiasta löytyy aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmasta http://www.libplussa.fi/ kirjoittamalla asiasanakenttään hakusanat: autot historia.
Hakutuloksesta löytyy esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Auton vuosisata
Kangasala, Mobilia, 1999
The encyclopedia of cars
Volume 1,2,3,4,5,6
Philadelphia, Chelsea House; cop. 1998
Glenning, Christer
Vuosisatamme autot
Buckley, Martin:
The world encyclopedia of cars the definitive guide to classic and contemporary cars from 1945 to the present day
Ineternetistä löytyi Googlen haulla http://www.google.com/ kirjoittamalla hakusanakenttään. cars history seuraavia linkkejä: http://www.ipl.org/exhibit/sloan/
http://www.classiccars.net/history.htm
http://www.yahooligans.com/...
Näädästä löydät tietoa esim. Google-haulla http://www.google.com käyttäen hakusanaa "näätä" tai "näätäeläimet". Ohessa malliksi kaksi osoitetta:
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviankara2a…
http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/metsapol/esnaata.htm
Kirjoista esim. "Suomen eläimet : 1 : nisäkkäät", ISBN 951-35-4754-x, sisältää artikkelin näädästä sivuilla 236-239. Suomen luonto-sarjan teoksessa "Nisäkkäät" , ISBN 951-35-6370-7, on näätää koskeva artikkeli sivuilla 200-204.
