Vaihtoehtoja haun tekemiseen on moniakin. Esim. näin:
Kirjoita HelMetin etusivun hakuruutuun "englannin kieli", napsauta linkkiä "Tarkenna hakua", valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-ROM ja napsauta painiketta "Hae". Saat aluksi tulokset relevanssijärjestyksessä, mutta tuloslistan yläpuolelta voit valita järjestyskriteeriksi julkaisuvuoden, jolloin saat tulokset järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Kyllä listassa näyttää olevan paljonkin Windows XP:lle sopivia romppuja. Yhteensopivuuden näet kunkin nimekkeen täysistä tiedoista kohdasta "Järjestelmävaatimukset".
Halutessasi voit myös jo hakua tehdessäsi rajata tulokset tietyn vuoden jälkeen julkaistuun aineistoon kirjoittamalla valitsemasi vuoden kohtaan "Julkaisuvuosi jäkeen". Jos...
Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Merilinjan 1. kausi on julkaistu dvd-muodossa. Satakirjastojen kokoelmista se löytyy Porin, Huittisten ja Ulvilan kirjastoista. Lisätietoa Satakirjastoista osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Kyseessä on varmaankin Leena Laulajaisen lastenkirja Viivi, Ruusunen ja kiinalainen kello. Kirjan tyttö on Viivi eli Vivian Meri Virtanen (melkein 10), joka haluaa kanarialinnun mutta saa papukaijan. Hänen isänsä on luotsi Kaarle Akseli Virtanen, jolla on liikaa töitä. Ruusunen on Myrskytuulen puhuva laivapapukaija. Isännöitsijä Hypotenuusa pelaa shakkia kaktuksensa kanssa ja Kyheröinen on tornikyyhky joka tietää kaiken kelloista.
Prinsessalle lauluun ei löydy nuotteja kirjaston kokoelmasta. Laulua ei ole, ainakaan vielä, julkaistu millään nuottikokoelmalla.
Johanna Kurkelan verkkosivuilta: http://www.johannakurkela.net/ löytyy hänen levy-yhtiönsä yhteystiedot. Sieltä voisi tiedostella onko heillä mahdollisesti laulusta nuottia.
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen...
Teosta ei valitettavasti voi varata, koska sitä ei ole HelMet-kirjastoissa olemassa enää yhtään kappaletta. Luultavasti tuo äänikirja on poistettu, koska sen vanhat c-kasetit eivät ole enää toimineet.
Teosta löytyisi kuitenkin painettuna versiona. Sen tiedot löydät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1401083~S9*fin.
Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282).
Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on...
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Väylä
http://www.uta.fi/hyper/top/lai05.htm
http://www.jelppi.net/atk_ja_muu_informaatioteknologia.htm
Laajennusväylä / lisäkorttiväylä
http://poksat.poke.fi/~pelleri/emot.htm
Lisätietoja tietokoneen rakenteesta saat esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com hakusanoilla tietokoneen rakenne
Hyvää kirjallisutta aiheeseen:
Flyktman Reima
Inside PC
Paananen Juha
Tietotekniikan peruskirja 2000
SFS 5337
Ajoneuvot. Moottoriajoneuvojen sisusteiden palo-ominaisuudet. 1987. 1.
painos
http://www.noisetek.fi/fi_speci.htm
Standardit löytyvät hyvin Google-hakujärjestelmästä laittamalla standardin tai ison numero hakusanaksi.
Reino Orasmala syntyi 21.10.1918 Pylkönmäellä. Toiminut komisariona Helsingin poliisilaitoksella. Tiedot ovat vuodelta 1985. Lähteet: Suomen poliisipäällystö 1980; Suomen kirjailijat 1945-1980(SKS 1985).
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-...
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on...
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
