Baskimaahan sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. baskikirjailija Bernardo Atxagan teokset: Obabakoak,Yksinäinen, Tuolla taivaalla, 9 kiveä, 27 sanaa ja Kärpäset eivät näy valokuvissa. Kirjailija Reijo Rinnekankaan monet teokset sijoittuvat myös Baskimaahan kuten: Baskit, Matka vuorimaahan, Hiljaisuus Biskajanlahdella, Myöhästynyt juhla. Baskikirjailija Joxemari Iturralden teos: Kärpäset eivät näy valokuvissa sijoittuu myös juuri Bilbaon alueelle.
Tietokirjallisuutta ovat esim. Helminen: Espanja diktatuurista demokratiaan, Ludwig: Vainotut kansat.
Nämä teokset löytyvät Riihimäen kirjastosta ja muista Ratamo-kirjastoista.
Valitettavasti tämä Somerjoen sävellys Pirkko-Liisa Aleniuksen sanoihin kuuluu niihin lukuisiin lauluihin, joista on tarjolla runsaasti äänitteitä, mutta ei ensimmäistäkään nuottiversiota. On mahdollista, että Johanna Kustannuksella voisi olla arkistoissaan jokin käsikirjoitusversio levytyksiä varten. Heidän osoitteensa on Johanna Kustannus / Universal Music Oy, PL 40 00151 Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjasarjoja ehdolle.
Ilkka Auer: Sysilouhien sukua + jatko-osat Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta ja Ikitalvi
Perheensä menettänyt Nonna-tyttö pakenee vankeudesta lemmikkijääkarhunsa kanssa ja löytää todellisen kohtalonsa lumen ja jään maassa.
Holly Black: Rautakoe + jatko-osa Kuparikoura
Siinä missä muut lapset haaveilevat Magisteriumin taikakouluun pääsemisestä, Callum Hunt haluaa välttää sitä viimeiseen asti. Riittääkö, jos töppää pääsykokeessa?
Anna Hallava: Sammakkoprinsessa + jatko-osa Operaatio Huulituuli
14-vuotias Ofelian elämä mutkistuu, kun hän saa kuulla olevansa keijuprinsessa. Humoristista ja vähän romanttistakin fantasiaa.
Ursula Le Guin: Maameren velho + jatko-osat Atuanin Holvihaudat ja...
Näytelmä on ilmestynyt painettuna Otavan kustantamana 1921. Siitä löytyvät kaikkien laulujen sanat, jos siis pelkät sanat riittävät etkä tarvitse niihin nuotteja.
Näytelmää on yksi kappale käsikirjastossa Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata kotiin, mutta näytelmää voi käydä lukemassa ja skannaamassa tai kopioimassa Pasilan kirjastossa. Teoksen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1512109~S9*fin.
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Tietoa Tommy Tabermannista ja hänen tuotannostaan löydät osoitteesta : http://www.tommytabermann.net/ Löytyy myös lukuisia kirjoja, joissa Tabermann, ainakin lyhyesti, esitellään, esim: Suomalaisia nykylyyrikoita tai Suomalaisia nykykirjailijoita (1980).
Katso myös seuraavat nettiosoitteet :http://www.helsinginsanomat.fi/nyt/200004/200004tommy.html
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971203/vapa/971203va01.ht…
Seuraavassa osoitteessa on ohjeet runoanalyysin tekoon:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html , myös esim. Markku Envallin teos : Onni, tieto, tuska : tutkielmia kirjallisuudesta saattaisi olla avuksi.
Aiheesta on jonkin verran artikkeleita suomeksi. Artikkeleita löytyy mm. ARTO-tietokannasta, jota voit käyttää ainoastaan kirjaston työasemilla.
Monissa löytämissäni artikkeleissa oli näkökulma lähinnä luontomatkailussa (Lappi jne.) ARTO-tietokanta on käytössäsi kaikissa yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa.
Kirjastossamme on käytössäsi myös Ebsco MasterFile Elite-tietokanta, josta saa englanninkielisiä artikkeleita kokoteksteinä.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole juurikaan matkailun erikoiskirjallisuutta. Puutarhoihin liittyvä kirjallisuus on lähinnä kotipuutarhureille tai viheralueiden suunnitteluun liittyvää. Hakusanalla puutarhataide löytyy kirjallisuutta merkittävistä puutarhoista sekä puutarhojen historiasta. Piki-...
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä löytyy käännösautomaatti, jonka avulla voi muodostaa nimien katakana-muotoja. Automaatti löytyy osoitteesta: http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tyyliksi kannattaa valita "calligraphy", koska se on yleisimmin käytetty tyyli. Hanna löytyy tietokannasta ja sitä vastaava katakana-muoto vastaa täydellisesti myös suomen kielen ääntämystä.
Maija on hankalampi tapaus, mutta parhaimman tuloksen saa hakemalla nimeä Maia. Toinen mahdollinen tapa voisi olla Maiya, joka muodostuu tavuista MA, I, YA.
Näiden tavujen kirjoitusasun voit katsoa katakana-taulukosta: http://www.japanorama.com/kata_ref.html
Hanna: ハンナ
Maija: マイヤ tai マイア
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
Kirjallisuushakuja voi tehdä itse Web-origon kautta, kun hakee esim. vapaasanahaulla "adhd" saa tulokseksi yhteensä 36 eri nimekettä. Aineistohaku löytyy Mikkelin kirjaston sivuilta.Kysymyksestä ei suoraan selviä minkäikäisestä lapsesta on kyse. Kysy kirjastonhoitaja vastauksissa ei anneta pitkiä kirjalistoja. Tässä muutama esimerkki aiheeseen liittyvistä kirjoista. Lisää voi etsiä kirjastojen luokista 38.55 ja 59.55.
- Aro: Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koululuokassa
- Cleve: Kaaoksesta kohti eheyttä
- Greene: Tulistuva lapsi
- Lillqvist : Arjen eväät
- Barton: Perhekoulun käsikirja
Hyviä linkkejä löytyy sivulta www.hyvis.fi. Siellä voi hakea sanalla "adhd"
Varastokirjastossa Kuopiossa on Apu-lehden vanhoja vuosikertoja ainakin vuodesta 1933-1968. Varmasti ei voi luvata, että myös erikoispainokset on säilytetty. Oman lähikirjastosi kautta voit tehdä kaukolainapyynnön.
Kirjastojen kautta lehteä ei voi ostaa, ehkä kannattaisi kysellä antikvariaateista tai nettihuutokaupoista.
Tähän kysymykseen ei oikeastaan pysty saamaan vastausta ilman, että ottaisi yhteyttä kuhunkin suomalaiseen kustantajaan erikseen. Erik Larsonilta ei ole aikaisemmin suomennettu mitään. Kysyin asiaa kuitenkin Wsoy:n käännöskirjaosastolta, josta vastattiin, että he eivät ole kirjaa kääntämässä ja heidän tiedossaan ei ollut, että kukaan muukaan olisi.
Kirjastot voivat ostaa kokoelmiinsa sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Pyrimme hankkimaan sarjaa lainattavaksi, jos se on vielä saatavana lainausoikeudellisena.
Frank-monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot voi käyttää apuna aineiston paikantamisessa, ja sen mukaan ainakin Uus elämä ja Kassokaa ihmees -tallenteita on joissakin Suomen kirjastoissa. Kirjaston kaukopalvelu voi selvittää kaukolainamahdollisuuden.
Kirjalla tarkoitetaan nidosta paperiarkkeja, joissa on tavallisesti painettua tekstiä, kuvia tai molempia; kirja on sen muotoisena ilmestynyt tai ilmestyvä kirjallinen tuote. Kirjasto on (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms., paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään. Joskus harvoin kirjasto-sanaa käytetään joidenkin kirjasarjojen nimissä. Lähde: Kielitoimiston sanakirja. Osa 1. Jyväskylä. Gummerus, 2006.
Lehdistöhistoriaa käsitteleviä teoksia löytyy esimerkiksi Turun ja lähialueiden kirjastojen Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1317367334&ulang=… käyttämällä laajaa hakua ja hakemalla asiasanoilla lehdistö ja historia ja suomi. Voit kokeilla myös hakua sanomalehdet ja historia ja suomi, tai pelkästään asiasanahakua Turun sanomat.
Lehdistöhistoriaa Suomessa 1905 - 1915 käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Pietilä, Jyrki: Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008)
Suomen lehdistön historia (1988)
Tommila, Päiviö: Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia (1998)
Turun historiallinen arkisto 28 (1973)
Turun Sanomien historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kalpa, Harri: Sanansaattajana Auran...
Tulikivi-yhtiöstä/uuneista on jonkin verran tietoa:
- Vänttinen, Mirja: Valmistajan ja jälleenmyyjäyrittäjän yhteistoiminnan kehittäminen : esimerkkinä Tulikivi Oyj:n kotimaan tulisijaliiketoiminta, progradu -työ, Itä-Suomen yliopisto, 2010
- Lehikoinen, Arja: IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen : case : Tulikivi Oyj. Kuopion yliopisto, progradu -tutkielma, 2005
- Kivi, jolla on sielu : 30 vuotta Tulikiven mielikuvia, 2009
- Konttinen, Hannu: Uunikirja : tulikivi-uunien ystäville huviksi ja hyödyksi, 1997.
- Vuosisata vuolukiveä 1893-1993, 1993
Kalle Laineen opinnäytetyössä https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29799/Laine_Kall… sekä
Vaasan yliopiston tutkimuksessa Ikkunoita osaamisen johtamiseen ja systeemiseen...
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
