Laulu on nimeltään "Olé, olé" ja se alkaa: "Yllä Espanjan on aurinko niin lämmin...Palmun varjossa on pieni tyttö yksin." Laulun on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Matti Laasonen. Laulu sisältyy nuottiin Rasinkangas, Jussi: "Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut" (sanat, melodia, sointumerkit) ja nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002).
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen...
Kysymykseen ei voitu antaa täsmällistä vastausta. Uudet asiat ovat aina tulleet ensin yläluokan käyttäminä ja siitä yleistyneet ajan saatossa koko kansan käyttämiksi. Pullan historia kietoutuu vehnän viljelyn, kahvin (teen) ja mausteiden tuontiin ja käyttöön.Internetistä löytyy artikkeli pullan historiasta tutkijoiden ylläpitämästä Kalmistopiiri-sivustolta. Pullan historiaa – KALMISTOPIIRISen mukaan pulla on tullut Suomeen Ruotsista 1700-luvulla, jonne sen toivat saksalaiset leipurit. Aluksi pullaa on leivottu aateliston ja papiston pöytiin. Vehnän viljely on yleistynyt Suomessa vasta 1900-luvulla eli vielä 1800-luvulla pulla on ollut kallis herkku, jota on maaseudulla saatettu ostaa markkinoilta. Aluksi pulla ei ole ollut mitenkään...
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P
Etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta teoksia yhdistämällä
hakusanat päivähoito,lastenhoito,esikoulu,lastentarhat,esiopetus, kasvatus ja lastenhoito
hakusanaan historia. Löysin seuraavat suomenkieliset kirjat.
Kankare, Leena
Urpusista mettiäisiin--lastentarhanopettajan elämää
/ Leena Kankare
Lastentarhanopettajaliitto LTOL, [Helsinki], 1997
Itäkeskuksen ja Töölön kirjastot
Finne, Marjatta
Palikat, poikakärryt ja paperkukkaseppel--
lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle
/ Marjatta Finne
Finn Lectura, [Helsinki], 1992
mm. Itäkeskuksen, Töölön ja Kallion kirjastot
Tähtinen, Juhani
Miten kasvattaa pikkulapsia--kasvatusmoraliteetin ja
suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850-198
suomenkielisten kasvatus- ja...
Kun haet materiaalia opinnäytetyötä varten suosittelisin sinua käymään lähikirjastossasi ja käyttämään siellä olevia tiedonhaun apuvälineitä. Katso esim. Kokkolan kaupunginkirjaston tiedonhakusivuja http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/index.htm .
Anders webkirjastosta, http://webkirjasto.kpnet.fi/ löytyy yli 70 viitettä alkoholinkäytöstä. Kun yhdistän varusmiehet tai asevelvolliset ja alkoholinkäyttö ei valitettavasti löydy viitteitä. Voit itse tarkistaa paikallaolotietoja.
Linnea tietokannoista löytyy paljon viitteitä alkoholinkäytöstä. Yhdistämällä Linneassa hakusanat varusmiehet ja alkoholinkäyttö ei löydy mitään.
Aleksista löytyy muutama artikkeliviite:
Äijänseppä, Sinikka: Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-...
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Hei!
Etelä-Suomen Sanomia säilytetään Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa irtonumeroina vuoden ajan. Vanhemmat lehdet löytyvät lukusalista sidottuina vuosikertoina sekä mikrofilmeinä.
Voit lukea pari kuukautta vanhoja Etelä-Suomen Sanomia myös netistä, kirjaston työasemilla käytössä olevasta ePress-sanomalehtipalvelusta. Käytössä on 60 päivän arkisto. Lehdet ovat luettavissa näköislehti-versioina, jolloin ne ovat identtisiä lehden painetun version kanssa. Palvelussa on mahdollista tulostaa sivuja sekä etsiä hakusanoilla haluttuja artikkeleita.
Palvelu on käytettävissä Lahden kaupunginkirjaston sekä Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastojen työasemilla osoitteessa http://www.epress.fi/
Ohessa vielä ESS:n tarkemmat säilytystiedot...
Tervehdys kirjastolta!
Lappeenrannan maakuntakirjaston ensimmäinen digitointiprojekti on vasta suunnitteilla, digitoitua aineistoa meillä ei toistaiseksi ole. Mainitsemanne sotilasasiakirjat eivät myöskään ole tulevassa projektissamme mukana, sillä sukututkimusyhdistykset ja arkistot digitoivat parhaillaan tämäntapaisia aineistoja.
Kirjastollamme on kyllä hyvä kokoelma mikrofilmille kuvattuja läänintilejä, joihin sotilasasiakirjat yleensä sisältyvät. Mikrofilmejämme on mahdollista saada kaukolainaan lähikirjastoonne, jos siellä on käytettävissä mikrofilmirullan lukulaite.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys on Internet-sivuillaan julkaissut jäsentensä tekemiä sisällysluetteloita sotilasasiakirjoihin. Joitakin sisältöjä on myös...
Kyllä kirjastoista saa nuotteja. Niitä voi lainata tai kopioida (omaan käyttöön). Keinussa kesällä kerran -laulun nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirjan osasta 14 ja muutamasta muusta nuottikirjasta.
Nuotteja voi hakea laulujen nimillä kirjastojen aineistohakuohjelmilla. Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa lastukirjastot.fi sivun oikeasssa yläkulmassa. Hollolan kirjaston aineistohaku on toistaiseksi osoitteessa www.lahdenseudunkirjastot.fi/hollola/, mutta Hollolan kirjasto on suljettuna ajalla 7.7.-3.8.2014.
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Ylimäärätappamista (engl. surplus killing) ilmenee myös luonnossa. Sitä esiintyy monilla petoeläimillä. Ylimäärätappamisen syiksi on mainittu mm. tappamisen harjoittelu ja aikomus syödä tapetut eläimet myöhemmin.
Lisätietoa:
https://www.tunturisusi.com/saalistus.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Surplus_killing
Seinäjoen kaupungnkirjaston sivuilla on tietopaketti kirjavinkkauksesta, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkaus.html .
Tässä lisäksi kirjoja aiheesta:
Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas:
IHANAA VAI PITKÄVETEISTÄ :
Lukeminen nuorten harrastuksena
Mitä nuorten lukemisharrastukselle kuuluu? Mitä kirjatoukat etsivät kirjoista, ja miksi lukeminen toisia pitkästyttää? Onko lukeminen vain ajanvietettä vai auttavatko kirjat hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita? Miten yksilön ominaisuudet ja toisaalta koti, päiväkoti ja koulu vaikuttavat lukemisharrastuksen syntyyn? Mitä olisi tehtävissä nuorten lukemisharrastusten hyväksi?
Marja-Leena Mäkelä:
KIRJAVINKKARIKIRJA
Kirjavinkkarikirja kertoo bokpratista eli kirjavinkkauksesta, kirjojen...
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)...
Tove Janssonista on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä suorana lainauksena eräs aiempi vastaus:
"Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent...
