Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
Nuottikirjasta Kipparikvartetin ohjelmistoa löytyy neliääniset nuotit kappaleisiin Pieni ankanpoikanen, Tiritomba, Mä päivänsäteen näin kerran pienen, Kentucky-valssi ja Saimaan valssi. Tämä nuotti on Tampereen ja Lappeenrannan kaupunginkirjastojen kokoelmissa.
Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan kappaleesta Talkoopolkka löytyy neliääninen luonnosmainen valokopio Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmasta.
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Ohjeita ja malleja on alan kirjoissa, joiden tekijät, nimet ja saatavuustiedot löytyvät kirjastojen tietokannoista (Suomen yleisten kirjastojen tietokannat http://www.kirjastot.fi/) hakemalla asiasanoilla JÄRJESTÖT ja TILINPÄÄTÖS tai TILINTARKASTUS.
Näin hakemalla saa tiedot esim. seuraavista: Perälä, Johanna Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999); Kuusiola, Arto Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkistus ja taloudenhoito (1998); Nurminen, Herman: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) ja Lydman, Kari: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ja hallintotilinpäätös, konsernitilinpäätös, verotus ja vastuukysymykset sekä
tilintarkistus (1995).
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman...
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore...
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan....
Tällä hetkellä yksikään suosituista Suomessa toimivista e-kirjapalveluista (kuten BookBeat, Nextory, Storytel) ei näytä tarjoavan mahdollisuutta lukea e-kirjoja perinteisillä lukulaitteilla. Elisa-kirja -palvelu on ilmeisesti tällaisen mahdollisuuden aikaisemmin tarjonnut, mutta senkin toiminta loppui pari viikkoa sitten, kun se yhdistyi BookBeatiin. On tietysti mahdollista hankkia e-kirjoja yksittäiskappaleina (esimerkiksi https://www.ellibs.com/fi/ tai https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat) ja lukea niitä lukulaitteella, mutta jos olet kiinnostunut nimenomaan edellä mainittujen kaltaisista e-kirjapalveluista, näyttää lukulaitteita suosivan lukijan vaihtoehdot olevan tällä hetkellä vähissä.
Pauline Réagen eroottinen romaani Histoire d'O ilmestyi ranskaksi vuonna 1954. Kirja on julkaistu suomeksi nimellä O:n tarina. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Muiden kuntien aineistohakuja löydät Kirjastot.fi -verkkopalvelusta. Mikäli kirjaa ei ole oman kuntasi kirjastossa, voit tilata sen kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä käydessäsi lähimmässä kirjastossa
Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (...
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Valitettavasti juuri Siro -patterin lämpöarvotaulukkoa ei löytynyt Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksesta O. Ebeling: Lämmitys-, ilmanvaihto- ja saniteettiteknillisiä taulukoita ja ohjeita (1963) löytyy eri valmistajien mm. Högforsin radiaattorien lämmönluovutuskäyriä (s.435-471). Teoksesta löytyy myös yleinen säteilypatterien lämmönluovutuskaavio/taulukko (s.182-183).
Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä kyseisen patterin valmistajaan, joka on nykyisin nimeltään Componenta Karkkila Oy http://www.componenta.com/fi/yhteys_y.html ja kysyä olisiko heillä haluamianne tietoja näinkin vanhasta patterista.
Voitte myös ottaa yhteyttä teknisen alan erikoiskirjastoihin mm. Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://lib.hut.fi/ tai Tampereen...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy äänikirja: Tikka, Eeva: Kirjailijahaastattelu ja ote kirjasta Hiljainen kesä, Suomen kasettikirjatuotanto, 1988.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Eeva Tikan ajatuksia ja haastatteluja hiljaisuuden teemasta löytyy seuraavista lehdistä:
- Suomen kuvalehti, 1993/46, s.52-53
(Carlson, Kristina: Eeva Tikan tekstin hiljainen voima)
- Suomen luonto, 1993/9, s. 29
(Tikka, Eeva: Hiljaisuus)
- Kodin kuvalehti 1994/20, s. 20-23
(Hämäläinen, Helena: Sielun maisema)
- Kotiliesi, 1982/15, s.14-15
(Salokorpi, Sinikka: Eeva Tikka - luonnon ja ihmisen kuvaaja)
Lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan pääkirjaston lehtialueella.
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjan mukaan Francine Pascal on luonut Sweet Valley High -kirjasarjan. Hän laatii jokaiseen kirjaan luonnoksen, jossa kuvailee juonen käänteitä. Hän ei kuitenkaan ehdi kirjoittaa kaikkea itse vaan hänellä on kirjallinen työryhmä apunaan. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Yrjö Jylhän yhdeksästä runokokoelmasta ei löytynyt Laivakoira-runoa. Jylhähän myös suomensi paljon runoja. Esim. La Fontainen Eäintarinoita -kokoelmassa on joitakin koira-aiheisia runoja, mm. Susi ja koira ja Aasi ja pieni koira -nimiset. Voisiko etsimäsi runo ollakin Jylhän suomennos? Laivakoiraa en tosin suomennoksistakaan löytänyt.
